Merenpohjan mineraalisaostumat ovat yleisiä pohjoisella Itämerellä
Helsingin yliopistossa tehty tuore tutkimus osoittaa, että Suomen merialueiden pohjalla esiintyy runsaslukuisena arvometalleja sisältäviä mineraalisaostumia, joilla on sekä kaupallisia että luonnonsuojelullisia arvoja.

Merenpohjan mineraalisaostumista tiedetään vasta hyvin vähän, vaikka ne ovat varsin yleisiä Itämerellä.
– Runsaslukuisuudestaan huolimatta saostumia on tutkittu yllättävän vähän, eikä niiden määrästä tai levinneisyydestä ole kuin hajanaista tietoa, kertoo väitöskirjatutkija Laura Kaikkonen bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnista. Kaikkonen tutkii osana väitöskirjatyötään merenpohjan mineraalisaostumia ja niiden mahdollisen hyötykäytön ympäristövaikutuksia.
Kansallisessa Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa Itämeren saostumapohjat onkin todettu puutteellisesti tunnetuksi luontotyypiksi.
Rautaa, mangaania, fosforia ja harvinaisia maametalleja sisältäviä mineraalisaostumia esiintyy valtamerten pohjalla, mutta myös matalammilla merialueilla, kuten Itämeressä. Runsaina määrinä saostumat voivat peittää merenpohjan lähes kokonaan, ja pehmeällä merenpohjalla ne tarjoavat kovan kasvualustan muuten epävakaalla sedimenttipinnalla, muodostaen mahdollisesti ympäröivästä merenpohjasta poikkeavan elinympäristön merenpohjan eliöstölle.
Helsingin yliopiston, Geologian tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyössä toteuttama tutkimus osoittaa, että runsaasti rautaa ja mangaania sisältäviä saostumia esiintyy vähintään 11 prosentissa, ja jopa 20 prosentissa, Suomen merialueista. Aikaisemmin saostumia on ajateltu esiintyvän runsaasti vain syvemmillä alueilla, mutta Kaikkonen yhteistyökumppaneineen osoittaa, että niitä löytyy yllättävän runsaasti myös aivan rannikon läheisyydestä.
Tutkimuksessa hyödynnettiin vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman, VELMUn, keräämiä havaintoja merenpohjan ominaisuuksista yli 140 000 näytepisteeltä.
– Saostumien levinneisyyden selvittäminen auttaa meitä ymmärtämään niiden roolia meriekosysteemille, jolloin niiden mahdollisesta suojelusta voidaan tehdä tietoon pohjautuvia päätöksiä, sanoo Kaikkonen.
Kaupalliset käyttö mahdollisuudet
Saostumien kaupallista hyödyntämistä niiden sisältämän mangaanin ja harvinaisten maametallien vuoksi on jo selvitetty syvillä merialueilla muun muassa Tyynellä valtamerellä, ja saostumien hyödyntäminen mietityttää myös Itämerellä. Venäjän puoleisella Suomenlahdella saostumien nostamista on jo kokeiltu. Saostumakenttien ollessa puutteellisesti tunnettuja myös niiden hyötykäytön pitkäaikaiset ympäristövaikutukset ovat vielä epäselviä.
– Rajoittamattomalla ottotoiminnalla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia meriekosysteemin toimintaan, jotka on selvitettävä ennen kuin kaupallinen toiminta on ajankohtaista, Kaikkonen toteaa.
Kesällä 2019 saman projektin puitteissa on aloitettu kenttätyöt, jossa sukeltamalla ja sedimenttinäytteenotolla selvitetään saostumakenttien biologista monimuotoisuutta suhteessa paljaisiin merenpohjiin. Työ on tehty yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen kanssa osana Suomen Akatemian Strategisen Tutkimusneuvoston Smartsea-hanketta sekä ympäristöministeriö rahoittamaa MERISAMPO-hanketta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura Kaikkonen, laura.m.kaikkonen@helsinki.fi, puh. 0294157845
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Naisen alisteinen asema ylläpitää silpomisperinnettä9.12.2019 10:22:05 EET | Tiedote
Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on vakavaa naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja merkittävä ihmisoikeusrikkomus. Sen seurauksista kärsii tällä hetkellä arviolta 200 miljoonaa naista ja tyttöä. Joka vuosi noin 3 miljoonaa tyttöä joutuu läpikäymään silpomisen.
Vanhempien terveyskäyttäytyminen vaikuttaa lapsiin vuosikymmeniä9.12.2019 08:00:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan sydänterveyden kannalta keskeistä on, että sosiaalisia terveyseroja ehkäistään jo varhaisissa elämänvaiheissa.
Suomen joet kuljettavat Itämereen hiiltä yhä kiihtyvällä vauhdilla - kaikkia vaikutuksia ei vielä tunneta3.12.2019 10:20:41 EET | Tiedote
Itämereen laskevien Suomen jokien kuljettaman hiilen määrä on kohonnut reilusti viimeisten vuosikymmenien aikana, ilmenee Helsingin yliopiston, Aarhusin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisestä tutkimuksesta.
Hedelmöityshoidot eivät lisää kromosomihäiriöitä istukan tai sikiön soluissa2.12.2019 13:26:36 EET | Tiedote
Äsken julkaistu kansainvälinen tutkimus osoittaa, että – toisin kuin eläinkokeiden perusteella on epäilty – hedelmöityshoidot eivät aiheuta pysyviä kromosomimuutoksia sikiön soluissa sen enempää kuin mitä syntyy myös luonnollisessa hedelmöityksessä.
Ohra oli esihistoriallisen ajan tärkein viljelykasvi Suomessa2.12.2019 11:51:31 EET | Tiedote
Mitä kasveja ihmiset keräilivät esihistoriallisena aikana ja miten kasveja hyödynnettiin? Milloin ensimmäiset viljelykasvit ilmaantuvat ja mistä ne ovat peräisin? Miten viljely kehittyy sen omaksumisen jälkeen?
Tutkimus koirien silmäsairauksista paljasti uudenlaisen periytymismallin – tuloksista hyötyä myös ihmisille28.11.2019 12:25:02 EET | Tiedote
Koirilla esiintyy useita perinnöllisiä silmäsairauksia. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen seurauksena kehitettiin kolme uutta geenitestiä jalostuksen ja diagnostiikan tueksi sekä löydettiin uudenlainen äidistä riippuvainen periytymismalli. Tulokset hyödyttävät myös ihmispotilaita, sillä koira ja ihminen kärsivät samoista sairauksista, joiden geneettiset syyt ovat suurelta osin yhtenevät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme