Helsingin yliopisto

Merenpohjan mineraalisaostumat ovat yleisiä pohjoisella Itämerellä

Jaa

Helsingin yliopistossa tehty tuore tutkimus osoittaa, että Suomen merialueiden pohjalla esiintyy runsaslukuisena arvometalleja sisältäviä mineraalisaostumia, joilla on sekä kaupallisia että luonnonsuojelullisia arvoja.

Merenpohjan mineraalisaostumat muodostuvat hapellisissa olosuhteissa kiinteän ytimen ympärille.
Merenpohjan mineraalisaostumat muodostuvat hapellisissa olosuhteissa kiinteän ytimen ympärille.

Merenpohjan mineraalisaostumista tiedetään vasta hyvin vähän, vaikka ne ovat varsin yleisiä Itämerellä.   

– Runsaslukuisuudestaan huolimatta saostumia on tutkittu yllättävän vähän, eikä niiden määrästä tai levinneisyydestä ole kuin hajanaista tietoa, kertoo väitöskirjatutkija Laura Kaikkonen bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnista. Kaikkonen tutkii osana väitöskirjatyötään merenpohjan mineraalisaostumia ja niiden mahdollisen hyötykäytön ympäristövaikutuksia.    

Kansallisessa Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa Itämeren saostumapohjat onkin todettu puutteellisesti tunnetuksi luontotyypiksi.  

Rautaa, mangaania, fosforia ja harvinaisia maametalleja sisältäviä mineraalisaostumia esiintyy valtamerten pohjalla, mutta myös matalammilla merialueilla, kuten Itämeressä.  Runsaina määrinä saostumat voivat peittää merenpohjan lähes kokonaan,  ja pehmeällä merenpohjalla ne tarjoavat kovan kasvualustan muuten epävakaalla sedimenttipinnalla, muodostaen mahdollisesti ympäröivästä merenpohjasta poikkeavan elinympäristön merenpohjan eliöstölle.  

Helsingin yliopiston, Geologian tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyössä toteuttama   tutkimus osoittaa, että runsaasti rautaa ja mangaania sisältäviä saostumia esiintyy vähintään 11 prosentissa, ja jopa 20 prosentissa, Suomen merialueista.   Aikaisemmin saostumia on ajateltu esiintyvän runsaasti vain syvemmillä alueilla, mutta Kaikkonen yhteistyökumppaneineen osoittaa, että niitä löytyy yllättävän runsaasti myös aivan rannikon läheisyydestä.   

Tutkimuksessa hyödynnettiin vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman, VELMUn, keräämiä havaintoja merenpohjan ominaisuuksista yli 140 000  näytepisteeltä.    

– Saostumien levinneisyyden selvittäminen auttaa meitä ymmärtämään niiden roolia meriekosysteemille, jolloin niiden mahdollisesta suojelusta voidaan tehdä tietoon pohjautuvia päätöksiä, sanoo Kaikkonen.  

Kaupalliset käyttö mahdollisuudet   

Saostumien kaupallista hyödyntämistä niiden sisältämän mangaanin ja harvinaisten maametallien vuoksi on jo selvitetty syvillä merialueilla muun muassa Tyynellä valtamerellä, ja saostumien hyödyntäminen mietityttää myös Itämerellä. Venäjän puoleisella Suomenlahdella saostumien nostamista on jo kokeiltu.  Saostumakenttien ollessa puutteellisesti tunnettuja myös niiden hyötykäytön pitkäaikaiset ympäristövaikutukset ovat vielä epäselviä. 

– Rajoittamattomalla ottotoiminnalla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia meriekosysteemin toimintaanjotka on selvitettävä ennen kuin kaupallinen toiminta on  ajankohtaista, Kaikkonen toteaa.  

  
Kesällä 2019 saman projektin puitteissa on aloitettu kenttätyötjossa sukeltamalla ja sedimenttinäytteenotolla selvitetään saostumakenttien biologista monimuotoisuutta suhteessa paljaisiin merenpohjiin.  Työ on tehty yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen kanssa osana Suomen Akatemian Strategisen Tutkimusneuvoston Smartsea-hanketta sekä ympäristöministeriö rahoittamaa MERISAMPO-hanketta. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Laura Kaikkonen, laura.m.kaikkonen@helsinki.fi, puh. 0294157845

Kuvat

Merenpohjan mineraalisaostumat muodostuvat hapellisissa olosuhteissa kiinteän ytimen ympärille.
Merenpohjan mineraalisaostumat muodostuvat hapellisissa olosuhteissa kiinteän ytimen ympärille.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tutkimus koirien silmäsairauksista paljasti uudenlaisen periytymismallin – tuloksista hyötyä myös ihmisille28.11.2019 12:25:02 EETTiedote

Koirilla esiintyy useita perinnöllisiä silmäsairauksia. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen seurauksena kehitettiin kolme uutta geenitestiä jalostuksen ja diagnostiikan tueksi sekä löydettiin uudenlainen äidistä riippuvainen periytymismalli. Tulokset hyödyttävät myös ihmispotilaita, sillä koira ja ihminen kärsivät samoista sairauksista, joiden geneettiset syyt ovat suurelta osin yhtenevät.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme