Merkittävä rahoitus syöpätutkimukselle: periytyvää syöpäalttiutta tutkimalla uusia keinoja syövän ehkäisyyn
Syövän varhainen toteaminen on taudin ennusteen kannalta ratkaisevaa, koska silloin voidaan ajoissa puuttua taudinkulkuun. Ja jos kasvain on jo kehittynyt, se saadaan toivottavasti poistetuksi kokonaan.
Useimmat syövät syntyvät perintö- ja ympäristötekijöiden sekä sattuman yhteisvaikutuksesta. Yleisin tunnettu periytyvä syöpäalttius, Lynchin oireyhtymä, mahdollistaa syövän syntytekijöiden tutkimisen tilanteessa, jossa alttius eri elinten kasvaimiin on kohonnut, mutta näkyvää kudosmuutosta ei vielä ole havaittavissa.
Uusimpien tutkimusten mukaan jopa yksi henkilö sadasta saattaa olla Lynchin oireyhtymälle altistavan geenivirheen kantaja.
– Ryhmämme pitkäjänteisen kansainvälisen tutkimustyön tuloksena Lynchin oireyhtymän geenivirheet tunnetaan jo noin 400 suomalaisessa suvussa. Myös altistavien, DNA:n pariutumisvirheitä korjaavien geenien toimintaa ymmärretään entistä paremmin, kertoo suurlahjoituksen saanutta hanketta johtava professori Päivi Peltomäki Helsingin yliopistosta.
Hankkeen muut vetäjät ovat professori Minna Nyström (Helsingin yliopisto) ja Jukka-Pekka Mecklin (Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Jyväskylän yliopisto) sekä dosentti Toni Seppälän (Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto).
Professori Jukka-Pekka Mecklinin perustama valtakunnallinen perinnöllisen suolistosyövän tutkimus- ja seurantajärjestelmä, Lynchin syndrooman rekisteri, on koonnut tietoja suomalaisista perinnöllisen paksusuolisyövän suvuista jo 1980-luvulta lähtien ja vastaa sukujen diagnostisesta seulonnasta ja syövän ehkäisyn seurannasta.
Olemassa olevaa tietoa pystytään jo nyt tehokkaasti hyödyntämään syövän ehkäisyssä.
– Kun altistava geenivirhe on tunnistettu tutkittavassa suvussa, suvun jäsenillä on mahdollisuus hakeutua ennakoivaan geenitestiin, jossa määritetään, onko henkilö perinyt sukunsa alttiusmutaation vai ei, Peltomäki selittää.
Lisävalaistusta tautimekanismeihin
Kuitenkin ne mekanismit, jotka lopulta johtavat kasvaimen syntyyn, ovat vielä suureksi osaksi selvittämättä. Mitkä molekyylitason muutokset ennakoivat kasvaimen kehittymistä ja missä taudinkulun vaiheessa ne ilmaantuvat? Miksi kasvain kehittyy jollakulla suolistoon, toisella kohtuun, kolmannella muuhun elimeen? Miksi joku kehittää syövän jo nuorena, kun taas toinen ei sairastu koko elinaikanaan?
Rakennevirheen löytyminen alttiusgeenistä ei siis yksistään kerro, mitä solumuutoksesta seuraa. Tutkimusryhmän kehittämän testin (DiagMMR) avulla on mahdollista selvittää ihobiopsiasta DNA:n pariutumisvirheiden korjauskykyä ja näin erottaa haitalliset muutokset ei-haitallisista.
Kun kohonnut syöpäriski on tunnistettu, tilanteeseen puututaan ennen syövän kehittymistä perinteisesti poistamalla hyvänlaatuiset esiasteet esimerkiksi paksusuolen tähystyksessä. Uusina keinoina ryhmä tutkii osana kansainvälistä yhteistyöprojektia aspiriinin käyttöä sekä immuunipuolustuksen vahvistamiseen perustuvaa syövän ehkäisyä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään Jyväskylän yliopiston johdolla elintapojen vaikutusta syövän ilmaantumiseen.
Lynchin syndrooma toimii syövän kehityksen ja ehkäisyn mallina
Lynchin oireyhtymän alttiusgeenien toiminta on häiriintynyt noin viidenneksessä satunnaisistakin eli ei-periytyvistä syövistä. Siksi Lynchin oireyhtymän tutkimus tarjoaa uusia työkaluja myös vastaavien satunnaisesti syntyneiden syöpien parempaan ymmärtämiseen ja ehkäisyyn.
Potilasnäytteiden geneettisen, epigeneettisen ja immunologisen kartoituksen ohella tutkimuksessa mallinnetaan syövän kehitystä organoiditekniikan avulla, josta dosentti Toni Seppälällä on Johns Hopkinsin yliopistossa hankittua tietotaitoa.
Lisätietoja
Päivi Peltomäki, professori, Helsingin yliopisto
paivi.peltomaki@helsinki.fi
Minna Nyström, professori, Helsingin yliopisto
minna.nystrom@helsinki.fi
Jukka-Pekka Mecklin, professori, Jyväskylän yliopisto
jukka-pekka.mecklin@ksshp.fi
Toni Seppälä, dosentti, Helsingin yliopisto
toni.seppala@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme