Merkittävä suomalainen keliakiapalkinto Peter Greenille New Yorkiin
Neljäs kansainvälinen Maki Celiac Disease Tampere Prize -palkinto on myönnetty professori Peter Greenille New Yorkiin. Palkinto on tavallisesti luovutettu Tampereen yliopiston järjestämän keliakiasymposiumin yhteydessä, mutta tilaisuutta on nyt jouduttu lykkäämään koronapandemian vuoksi.
Tampereen yliopisto perusti kansainvälisen keliakiapalkinnon, Maki Celiac Disease Tampere Prize, vuonna 2015 keliakiatutkija, professori Markku Mäen kunniaksi. Palkinto jaetaan kahden vuoden välein.
Professori Greenin vuosikymmeniä kestänyt monipuolinen kliininen ja translationaalinen tutkimustoiminta liittyy muun muassa keliakian esiintyvyyteen, diagnostiikkaan, taudinkuvaan, ruokavalio- ja lääkehoitoon, kustannusasioihin ja liitännäissairauksiin.
Greenin tutkimuksista syntyneitä tuloksia on julkaista erittäin korkeatasoisissa tieteellisissä lehdissä, mukaan lukien The New England Journal of Medicine, Science, Gastroenterology ja Gut, sekä Lancet- ja Nature-sarjat. Lisäksi Green on kirjoittanut kansantajuisia kirjoja keliakiasta ja gluteenista. Hänen tutkimuksiaan on siteerattu yli 40 000 kertaa.
Peter Green on Australiassa syntynyt, Yhdysvalloissa asuva ja työskentelevä lääkäri ja tutkija. Hän on opiskellut lääketiedettä Sydneyn yliopistossa ja myöhemmin muun muassa Harvardin yliopistossa, ja toimii nykyisin lääketieteen professorina Columbian yliopistossa. Hän on saanut useita merkittäviä tutkimuspalkintoja jo aiemmin, sekä toiminut puheenjohtajana New York Society for Gastrointestinal Endoscopy- ja North American Society for the Study of Celiac Disease -yhdistyksissä.
— Peter Green on arvostettu kansainvälinen tutkija, ja erinomainen valinta tämän kansainvälisesti merkittävän palkinnon vastaanottajaksi, toteaa Tampereen yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori Tapio Visakorpi.
Visakorpi uskoo valinnan lisäävän entisestään Tampereella tehtävän korkeatasoisen keliakiatutkimuksen tunnettavuutta kansainvälisesti ja Yhdysvalloissa.
Maki Celiac Disease Tampere Prize -palkinto on nyt jaettu neljä kertaa. Aiemmat palkinnonsaajat ovat Detlef Schuppan (Johannes-Gutenberg yliopisto ja Harvardin yliopisto), Chaitan Khosla (Stanfordin yliopisto) ja Nadine Cerf-Bensussan (Pariisin yliopisto).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Kalle Kurppa, kalle.kurppa@tuni.fi
Tampereen yliopisto
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Kollektiivinen toiminta on vahvalla pohjalla yksilökeskeisenä pidetyssä suomalaisessa yhteiskunnassa18.5.2022 11:29:00 EEST | Tiedote
Kyselyaineistoon perustuvassa tutkimuksessa verrattiin yksilöllisyyttä ja kollektiivisuutta Euroopassa ja Aasiassa. Teos on ensimmäinen alallaan.
Sitkeät myytit vesihuollon kehittämisen tiellä18.5.2022 08:52:53 EEST | Tiedote
Koronapandemia ja Ukrainassa riehuva sota muistuttavat kouriintuntuvasti, kuinka korvaamatonta vesihuolto on ihmisten ja yhdyskuntien hyvinvoinnille. Esimerkiksi ilmastonmuutos korostaa vesihuollon merkitystä myös Suomessa, jossa se on totuttu ottamaan itsestäänselvyytenä. Tampereen yliopiston tutkijoiden tuore Vesihuollon myytit -teos avaa kotimaan vesihuoltoon liittyviä uskomuksia ja niiden todenperäisyyttä. Tervetuloa mukaan teoksen julkistustilaisuuteen 3.6.2022 kello 9!
Väitös: Digitalisaatio voi sekä tukea että haitata ammatillista kehittymistä17.5.2022 15:00:07 EEST | Tiedote
Ymmärrys digitalisaation roolista työntekijän ammatillisessa kehittymisessä edellyttää moniulotteista tarkastelua, jossa huomioidaan työpaikan oppimismahdollisuuksien sekä työntekijän ammatillisen identiteetin ja toimijuuden välinen vuorovaikutteinen suhde. Anna Wallin tarkastelee väitöskirjassaan eläytymismenetelmää laadullisena aineistonkeruumenetelmänä ja havainnollistaa menetelmän käyttöä digitalisaation ja ammatillisen kehittymisen välisen suhteen tarkastelussa.
Liikkuvien työkoneiden sähköistämiseen tarvitaan kokonaisvaltaista suunnittelua, analyysia ja bisnesajattelua17.5.2022 13:00:00 EEST | Tiedote
Liikkuvien työkoneiden sähköistäminen tähtää niiden hiilidioksidipäästöjen nollaamiseen. Alan teollisuudelle sähköistäminen tarkoittaa esimerkiksi koneiden tehonsiirtojärjestelmien ja osittain myös rakenteiden suunnittelua täysin uusiksi. Tampereen yliopiston ja LUT-yliopiston tutkijat kehittävät liikkuviin työkoneisiin hybridi- ja sähköisiä tehonsiirtoratkaisuja osana laajaa yritysten ja verkostojen yhteisinnovaatiohanketta.
Väitös: Mahdollisuudet merkitykselliseen työhön jakautuvat yliopistossa epätasaisesti17.5.2022 11:32:20 EEST | Tiedote
Työn merkityksellisyys ei tyypillisesti ole kuulunut yliopistojen kehittämisestä käydyn keskustelun sanastoon. Mahdollisuuksilla työn merkityksellisyyden rakentamiseen voi kuitenkin olla ratkaiseva merkitys siinä, miten yliopisto pystyy vastamaan sille asetettuihin odotuksiin nyt ja tulevaisuudessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme