Helsingin yliopisto

Mesipistiäisten puuttuessa sukaskärpäset kantavat arktisen alueen pölytysvastuuta

Jaa

Arktisella alueella suurin osa eläimistä osallistuu pölytykseen, silti parhaina kukintaviikkoina pölytyspalveluista on paha pula. Tuoreen tutkimuksen mukaan arktisen alueen kasvien saaman pölytyspalvelun laatu ja siten kasvin kyky tuottaa siemeniä riippuu niiden kukinnan ajoittumisesta, ja siitä paljonko muita kasveja kukkii samanaikaisesti.

Mikko Tiusasen tutkimusalueet sijaitsivat Grönlannissa, jossa hän asui entisessä turkismetsästäjien majassa (kuva: Mikko Tiusanen)
Mikko Tiusasen tutkimusalueet sijaitsivat Grönlannissa, jossa hän asui entisessä turkismetsästäjien majassa (kuva: Mikko Tiusanen)

FM Mikko Tiusanen tutki väitöskirjassaan kasvien ja niiden pölyttäjien muodostaman yhteisön rakennetta ja toimintaa arktisilla alueilla.

– Pohjoisessa ei juurikaan ole mesipistiäisiä, kuten mehiläisiä tai kimalaisia, joten muut hyönteisryhmät kantavat päävastuun pölytyksestä, Tiusanen kertoo.

Tutkimuksessaan hän havaitsi, että keskeisessä roolissa ovat kaikkien tunteman huonekärpäsen sukulaiset. Nämä Muscidae-heimon sukaskärpäset ovat tärkeitä pölyttäjiä ja niiden runsaus vaikuttaa pohjoisten kasvien siementuotantoon.

La­pin­vuok­ko hou­kut­te­lee pö­lyt­tä­jät it­sel­leen

Arktisella alueella kasvien kukinta on keskittynyt lumipeitteen sulamista seuraavalle parille viikolle jaksolle. Tällöin kukkia on niin paljon, että hyönteisten pölytyspalveluista kilpaillaan tiukasti.

Runsas ja houkuttelevakukkainen lapinvuokko kahmii valtaosan pölyttäjävierailuista, jolloin erityisesti harvinaiset ja vähemmän houkuttelevat kukat eivät pölyty tehokkaasti. Lapinvuokon kukinnan ollessa runsaimmillaan, jopa niiden oma siementuotanto kärsii lajinsisäisestä pölyttäjäkilpailusta.

Ku­kin­nan ol­les­sa run­saim­mil­laan kai­kil­le ei rii­tä pö­lyt­tä­jiä

Väitöskirjassa arktiset pölytysyhteisöt paljastuivat parin runsaan kasvi- ja hyönteislajin hallitsemiksi, eikä kiivaimman kukinnan aikaan kaikille riitä pölyttäjiä.

– Tämä johtunee pölyttäjien määrän vähenemisestä. Tärkeimpien pölyttäjien eli sukaskärpästen määrät ovat vähentyneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Lisäksi kasvit ja pölyttäjät reagoivat eritavoin lämpenevään ilmastoon, jolloin niiden esiintyminen liukuu eri osiin kasvukautta, Tiusanen kertoo.

Riit­tää­kö pö­ly­tys­pal­ve­lui­ta muu­al­la?

Maailmanlaajuiset muutokset elinympäristöissä aiheuttavat luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä, mikä häiritsee ekosysteemien toimintaa ja sen kykyä tuottaa ekosysteemipalveluja. Esimerkiksi hyönteisten, ja erityisesti pölyttäjien vähenemisellä on mahdollisesti suuria vaikutuksia ruuantuotannolle ja sen myötä koko ihmiskunnalle.

– Arktiset eliöyhteisöt eivät ole ainoita parin lajin hallitsemia pölytysyhteisöjä, esimerkiksi maatalousympäristöt satokasveineen ja tarhamehiläisineen muodostavat rakenteeltaan samankaltaisen yhteisön, Tiusanen sanoo.

Ilmastonmuutoksen ja muiden ihmisten aiheuttamien ympäristömuutosten voimistuessa hyönteispölytteisten kasvien ja niitä pölyttävien hyönteisten yhteisöt joutuvat mukautumaan uusiin olosuhteisiin niin Arktiksella kuin eteläisemmilläkin alueilla.

Lisätietoa:

Mikko Tiusanen
Helsingin yliopisto
Bio- ja ympäristötieteellinen ja maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
Spatial Foodweb Ecology Group
mikko.tiusanen@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

tiedottaja Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302

Kuvat

Mikko Tiusasen tutkimusalueet sijaitsivat Grönlannissa, jossa hän asui entisessä turkismetsästäjien majassa (kuva: Mikko Tiusanen)
Mikko Tiusasen tutkimusalueet sijaitsivat Grönlannissa, jossa hän asui entisessä turkismetsästäjien majassa (kuva: Mikko Tiusanen)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme