Mesipistiäisten puuttuessa sukaskärpäset kantavat arktisen alueen pölytysvastuuta
FM Mikko Tiusanen tutki väitöskirjassaan kasvien ja niiden pölyttäjien muodostaman yhteisön rakennetta ja toimintaa arktisilla alueilla.
– Pohjoisessa ei juurikaan ole mesipistiäisiä, kuten mehiläisiä tai kimalaisia, joten muut hyönteisryhmät kantavat päävastuun pölytyksestä, Tiusanen kertoo.
Tutkimuksessaan hän havaitsi, että keskeisessä roolissa ovat kaikkien tunteman huonekärpäsen sukulaiset. Nämä Muscidae-heimon sukaskärpäset ovat tärkeitä pölyttäjiä ja niiden runsaus vaikuttaa pohjoisten kasvien siementuotantoon.
Lapinvuokko houkuttelee pölyttäjät itselleen
Arktisella alueella kasvien kukinta on keskittynyt lumipeitteen sulamista seuraavalle parille viikolle jaksolle. Tällöin kukkia on niin paljon, että hyönteisten pölytyspalveluista kilpaillaan tiukasti.
Runsas ja houkuttelevakukkainen lapinvuokko kahmii valtaosan pölyttäjävierailuista, jolloin erityisesti harvinaiset ja vähemmän houkuttelevat kukat eivät pölyty tehokkaasti. Lapinvuokon kukinnan ollessa runsaimmillaan, jopa niiden oma siementuotanto kärsii lajinsisäisestä pölyttäjäkilpailusta.
Kukinnan ollessa runsaimmillaan kaikille ei riitä pölyttäjiä
Väitöskirjassa arktiset pölytysyhteisöt paljastuivat parin runsaan kasvi- ja hyönteislajin hallitsemiksi, eikä kiivaimman kukinnan aikaan kaikille riitä pölyttäjiä.
– Tämä johtunee pölyttäjien määrän vähenemisestä. Tärkeimpien pölyttäjien eli sukaskärpästen määrät ovat vähentyneet viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Lisäksi kasvit ja pölyttäjät reagoivat eritavoin lämpenevään ilmastoon, jolloin niiden esiintyminen liukuu eri osiin kasvukautta, Tiusanen kertoo.
Riittääkö pölytyspalveluita muualla?
Maailmanlaajuiset muutokset elinympäristöissä aiheuttavat luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä, mikä häiritsee ekosysteemien toimintaa ja sen kykyä tuottaa ekosysteemipalveluja. Esimerkiksi hyönteisten, ja erityisesti pölyttäjien vähenemisellä on mahdollisesti suuria vaikutuksia ruuantuotannolle ja sen myötä koko ihmiskunnalle.
– Arktiset eliöyhteisöt eivät ole ainoita parin lajin hallitsemia pölytysyhteisöjä, esimerkiksi maatalousympäristöt satokasveineen ja tarhamehiläisineen muodostavat rakenteeltaan samankaltaisen yhteisön, Tiusanen sanoo.
Ilmastonmuutoksen ja muiden ihmisten aiheuttamien ympäristömuutosten voimistuessa hyönteispölytteisten kasvien ja niitä pölyttävien hyönteisten yhteisöt joutuvat mukautumaan uusiin olosuhteisiin niin Arktiksella kuin eteläisemmilläkin alueilla.
Lisätietoa:
Mikko Tiusanen
Helsingin yliopisto
Bio- ja ympäristötieteellinen ja maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
Spatial Foodweb Ecology Group
mikko.tiusanen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
tiedottaja Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302
Laura HiisivuoriTiedeviestinnän asiantuntija Helsingin yliopisto
Puh:+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme