Metsä on metaanin nettonielu, vaikka kasvit päästävätkin ilmaan metaania
Metsän kasvien metaanipäästöt ovat kostealla paikalla suuremmat kuin kuivalla. Metaanipäästöistä huolimatta metsä on todennäköisesti kokonaisuudessaan kuitenkin metaanin nettonielu.
Boreaalisen havumetsävyöhykkeen metsänpohjan on todettu olevan maailman ekosysteemeistä suurin hiilen varasto. Hiili ei kuitenkaan virtaa vain yhteen suuntaan. 2000-luvulla tehdyt tutkimukset osoittavat, että kasvit myös päästävät metaania ilmaan. Näin metsät voivat ajoittain toimia myös metaanin lähteinä.
– Metsänpohjan metaaninielu on kuitenkin kaikesta huolimatta niin suuri, että väitöstutkimukseni perusteella metsä toimii metaanin nettonieluna, summaa Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Elisa Vainio.
Vainio tutki maaperän, aluskasvillisuuden ja puuston metaaninvaihtoa eteläsuomalaisten havupuuvaltaisten metsien kosteudeltaan erilaisissa ympäristöissä. Puulajeina olivat kuusi, mänty ja koivu.
Tutkimuksissa todettiin metsänpohjan metaaninvaihdon riippuvan voimakkaasti maaperän kosteudesta.
– Kaikki tutkitut puulajit päästivät metaania ilmaan niin rungosta kuin lehvästöstäkin, mutta kostealla paikalla kasvavien yksilöiden metaanipäästöt olivat selvästi suuremmat kuin kuivilla paikoilla kasvavien. Esimerkiksi koivulla kuivan paikan metaanintuotto oli vain noin sadasosa kostean paikan metaanipäästöstä, Elisa Vainio toteaa.
Vainio selittää eroa esimerkiksi sillä, että kuivilla paikoilla metaania syntyy maaperässä muutenkin vähemmän. Lisäksi kuivalla paikalla maaperän ylimmissä kerroksissa on enemmän happea. Näin metaania energianlähteenään käyttävät mikrobit pystyvät hapettamaan ilmakehän metaania ja toimimaan metaanin nieluina.
– Todennäköisesti märällä paikalla kasvavien koivujen rungoista havaitut metaanipäästöt ovat suurelta osalta peräisin maaperän hapettomista kerroksista. Metaani on kulkeutunut puun juurien kautta runkoon ja sieltä edelleen ulos. Tällöin metaani pääsee myös ohittamaan maaperän ylemmissä hapellisissa kerroksissa tapahtuvan metaaninhapetuksen.
Vainion mukaan puiden metaanimittauksia tarvittaisiin kuitenkin paljon enemmän, jotta voitaisiin tehdä tarkempia arvioita siitä, kuinka paljon puiden päästämä metaani vähentää metsien nettonieluvaikutusta.
Laboratorio-oloissa myös varpukasvillisuus näytti lisäävän metaania kuluttavien mikrobien määrää maassa verrattuna pelkkään kasvittomaan maa-ainekseen.
– Laboratoriotulosten vertailu luonnonolosuhteisiin on siinä mielessä vaikeaa, että luonnossa metsämaassa on paljon eri kasvien juuria, eikä juuretonta maata oikeastaan ole ollenkaan. Joka tapauksessa kasvien juuret näyttävät vaikuttavan metaania hapettavien mikrobien määrään maassa. Juurieritteillä, sienijuurilla tai muilla mikrobeilla saattaa olla vaikutusta. Voi myös olla, että maan happamuus on juurten vaikutuksesta hieman sopivampi metaania hapettaville mikrobeille kuin kokeessamme käytetyn pelkän maa-aineksen, Elisa Vainio sanoo.
Mittaukset tehtiin Helsingin yliopiston Juupajoella sijaitsevan Hyytiälän metsäaseman läheisyydessä toimivalla SMEAR II / ICOS-asemalla. Mittausalue on noin kymmenen hehtaarin kokoinen. Metsikkö on metsätaloudellisesti hoidettua, ja männikkö on istutettu 1962.
Metaaninvaihtoa mitattiin niin kutsutulla kammiomittausmenetelmällä. Siinä tunnettu alue metsänpohjaa, runkopinta-alaa tai esimerkiksi lehtien/oksien pinta-alaa tai kuivapainoa suljetaan ilmatiiviiseen kammioon, ja metaanipitoisuuden muutosta mitataan. Väitöskirjassa pitoisuus analysoitiin kaasukromatografilla manuaalisesti otetuista ilmanäytteistä.
___________________________
FM Elisa Vainio väittelee perjantaina 27.9. kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The contributions of soil, ground vegetation and trees to the methane exchange of boreal forest". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätieteiden talo, ls B1, Latokartanonkaari 7.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Elisa Vainio, elisa.vainio@helsinki.fi
@Elisa_Vainio
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Maanjäristysilmoituksia nyt kolmella kielellä Twitterissä12.12.2019 12:30:00 EET | Tiedote
Automaattisesti päivittyvästä Twitter-feedistä selviää maanjäristyksen voimakkuus, aika sekä paikka
Tutkimus kannustaa työterveyshuoltoa aktiivisuuteen alaselkäoireiden hallinnassa12.12.2019 10:40:03 EET | Tiedote
Kuntoutusinterventiot ja itseohjauksen tehostaminen vähensivät oireita, sairauspoissaoloja ja terveydenhuollon kustannuksia.
Vuoden vaikuttaja -palkinto lasten ravitsemuskasvatuksen edistäjälle11.12.2019 09:42:53 EET | Tiedote
Dosentti, yliopistonlehtori Maijaliisa Erkkola on saanut Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan vuoden vaikuttaja -palkinnon ansioistaan lasten ravitsemukseen liittyvien tutkimushankkeiden tuloksien soveltamisesta käytäntöön ja niiden monikanavaisesta viestinnästä sellaisille kohderyhmille, jotka eivät yleensä ole tiedeviestinnän kohteena.
Suomi investoi eurooppalaisten tulevaisuustaitoihin – tavoitteena kouluttaa prosentti EU-kansalaisista tekoälyn perusteisiin10.12.2019 12:12:02 EET | Tiedote
Suomi tarjoaa suositun Elements of AI -verkkokurssin EU-kansalaisten käyttöön vuosien 2020–2021 aikana. Kurssi toteutetaan kaikilla virallisilla EU-kielillä. Suomen EU-puheenjohtajuuden aloite vastaa työn murrokseen ja vahvistaa Euroopan digitaalista johtajuutta.
Puolukkamehu voi alentaa kohonnutta verenpainetta10.12.2019 09:00:00 EET | Tiedote
Kokeellisessa tutkimuksessa havaittiin, että pitkäaikainen puolukkamehun juonti alentaa kohonnutta verenpainetta ja parantaa verisuonten toimintaa.
Naisen alisteinen asema ylläpitää silpomisperinnettä9.12.2019 10:22:05 EET | Tiedote
Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on vakavaa naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa ja merkittävä ihmisoikeusrikkomus. Sen seurauksista kärsii tällä hetkellä arviolta 200 miljoonaa naista ja tyttöä. Joka vuosi noin 3 miljoonaa tyttöä joutuu läpikäymään silpomisen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme