Helsingin yliopisto

Metsäalan korkeakoulutetut tarvitsevat lisää työelämätaitoja

Jaa

Metsäalan korkeakoulutetuilla on kansainvälisen tutkimuksen mukaan eri puolilla maailmaa riittävä metsäalan osaaminen. Työn hallintataitojen opettamista ja oppimista tulisi lisätä.

Metsäalan korkeakoulutettujen osaamista on tutkittu yhdeksässä maassa ja viidessä eri maanosassa. Haastattelut pohjautuivat äskettäin valmistuneiden metsäalan korkeakoulutettujen kertomuksiin työelämässä tapahtuneista onnistumisista ja epäonnistumisista.

Alustavien julkaistujen tulosten mukaan metsäalan korkeakoulutetuilla näyttäisi eri puolilla maailmaa olevan riittävä metsäalan ammatillinen osaaminen. Työelämässä nykyisin korostuvien työn hallintataitojen opettamista ja oppimista tulisi sen sijaan tutkimuksen mukaan lisätä, sillä työelämässä onnistuminen ja epäonnistuminen liittyivät tutkimuksen mukaan usein työn hallintaan ja ihmissuhteisiin.

Erityisesti esille nousi ajankäytön hallinta. ”Tuleehan aina niitä tilanteita, että olis pitäny kirjottaa joku raportti, eikä se sitten ollu valmis viikon loppuun mennessä”, totesi eräs Helsingin yliopiston haastatelluista alumneista.

Ihmisten välisiin suhteisiin liittyvät tilanteet olivat monesti vaikeita, mutta niissä myös onnistuttiin usein. Esimerkkinä näistä taidoista eräs alumni kertoi seuraavaa: ”edellisen pomon kanssa oli haastavaa, koska hän on tottunu johtamistyyliin joka ei kyseenalaista, … mutta mä oon tottunu sanomaan jos oon eri mieltä ja siitä tuli kaikenlaista säätöö ja vääntöö. Mut se toimi mun eduks koska se alko arvostaan mua enemmän koska mä sanoin vastaan.”

Kun haastattelujen tuloksia verrattiin eri maissa haastateltujen kotiyliopistojen opetusohjelmiin, eniten puutetta oli yrittäjyys-, talous- ja johtamisopinnoista.

– Metsäalan korkeakoulutetuilla näyttäisikin eri puolilla maailmaa olevan riittävä alan osaaminen. Sen sijaan työelämässä nykyisin korostuvien työn hallintataitojen opettamista ja oppimista tulisi lisätä, toteaa Suomen haastatteluosuuden toteuttamisesta vastannut yliopistonlehtori Mika Rekola.
___________________________

Suomessa haastattelut teki ryhmä metsäylioppilaita urasuunnittelukurssin harjoitustyönään. Haastatellut olivat Helsingin yliopistosta vuosina 2012 ja 2013 valmistuneita maatalous-metsätieteiden maistereita. Maailmanlaajuinen katsaus julkaistiin syyskuun lopussa maailman metsäntutkimusorganisaatioiden yhdistyksen IUFRO:n 125-vuotisjuhlakongressissa Saksassa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

yliopistonlehtori Mika Rekola
maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, metsätieteen laitos
mika.rekola@helsinki.fi
puh. 02941 57972

viestinnän asiantuntija Elina Raukko
elina.raukko@helsinki.fi
puh. 050 318 5302

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Åkrarnas gipsbehandling effektiviserar vattenskyddet inom jordbruket25.5.2018 09:00Tiedote

Gipsbehandlingen av åkrar har visat sig vara effektiv, säker och även accepterad av bönderna som en metod att minska jordbrukets fosforbelastning på Östersjön. Resultaten bygger på ett omfattande pilotprojekt där gipsspridning har testats i Egentliga Finland. Om gipsbehandlingen togs i bruk i större utsträckning skulle det bli möjligt att uppfylla de mål som Skyddskommissionen för Östersjön (HELCOM) har fastställt för Finlands del när det gäller att minska fosforbelastningen. Gipsbehandlingen har stor potential med tanke på hela Östersjön.

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun25.5.2018 09:00Tiedote

Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja viljelijöiden hyväksymäksi keinoksi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen. Tulokset perustuvat laajaan kipsinlevitystä testanneeseen pilottiin Varsinais-Suomessa. Kipsin laajamittaisella käytöllä pystyttäisiin vastaamaan Itämeren suojelukomission (HELCOM) Suomelle asettamiin fosforikuormituksen vähentämistavoitteisiin. Kipsikäsittelyllä olisi suuri potentiaali koko Itämeren tasolla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme