Metsäkadon uhka on todellinen, mutta sen torjuntaa ei edistä päällekkäisen EU-sääntelyn luominen
Kiihtyvä metsäkato on todellinen ongelma sekä ilmastonmuutoksen, että luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen kannalta. Kannatettavasta tavoitteesta huolimatta ehdotettu sääntely ei ole ongelmaton.
Finanssiala torjuu metsäkatoa sekä nykyisen että jo hyväksytyn, mutta vielä voimaanastumattoman sääntelyn mukaisesti. Kestävän rahoituksen sääntely edellyttää kestävyystietojen saatavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä määrittelee, mitä voidaan pitää kestävänä sijoituksena.
EU-parlamentti esittää finanssialan lisäystä metsäkatoasetuksen soveltamisalaan. Käytännössä pankit ja vakuutusyhtiöt eivät saisi rahoittaa tai vakuuttaa toimintaa, johon liittyy metsäkadon riski.
”Siinäkin tapauksessa, että rahoitettava tai vakuutettava toiminta ei aiheuta metsäkatoa, olisi rahoittajalla ja vakuuttajalla selvittämis- ja todentamisvastuu tästä. Ehdotettu sääntely ei kuitenkaan velvoita finanssiyhtiöiden asiakkaita luovuttamaan vaadittavia tietoja, ja niiden saaminen koko arvoketjuista voi olla mahdotonta”, muistuttaa Finanssiala ry:n johtava lakimies Teija Miller.
Finanssiala ihmettelee, miksi yrityksen toiminnan näin tarkka selvittäminen halutaan osoittaa finanssiyhtiöiden vastuulle vielä uudessakin sääntelyssä. Metsäkadon torjuminen ja siihen liittyvät rahoittajan ja vakuuttajan velvoitteet on jo säännelty toisaalla. Eri säännösten vuoksi kerättävä tieto on käsiteltävä ja raportoitava eri tavoin. Tälläkin hetkellä on vireillä yhä uusia kestävyyslainsäädäntöhankkeita, vaikka niiden päällekkäisyyteen ja epäjohdonmukaisuuteen liittyvä vaikeus ja kustannukset on tunnistettu.
”Ehdotuksen mukainen selvitys- ja todentamisvastuu voi vähentää luottojen tarjoamista pienille yritysasiakkaille. Erityisesti pienissä hankkeissa metsäkatoasetuksen vaatimukset voivat olla suhteettoman raskaat hankkeiden kokoon nähden”, Miller arvioi.
Vaikutukset arvioitu puutteellisesti
Finanssiala on vahvasti säänneltyä. Myös metsien käsittelyä koskevat kriteerit ovat jo voimassa olevassakin säännöstössä varsin yksityiskohtaisia. Keskenään epäjohdonmukaiset ja päällekkäiset velvoitteet vaikeuttavat siten jo nykyiselläänkin rahoituspalvelujen tarjoamista.
Nyt ehdotetun soveltamisalan laajennuksen vaikutuksia ei ole voitu arvioida, koska se ei ollut mukana komission alkuperäisessä esityksessä: alkuperäinen asetus ja sen vaikutusarvioinnit kohdistuvat metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä aiheuttavien tuotteiden vientiin, tuontiin ja myymiseen. Rahoituksen ja vakuuttamisen lisäys sääntelyyn voikin tuottaa odottamattomia ja ei-toivottuja lopputuloksia. Esimerkiksi vakuuttamiskielto kohdistuisi myös lakisääteiseen, yrityksen työntekijöitä turvaavaan vakuuttamiseen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teija MillerJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4206teija.miller@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Fivan päätös pitää asuntolainakatto ennallaan on perusteltu – huhtikuun tiukennusta pankkien lisäpääomavaatimuksiin olisi ollut syytä myöhentää28.3.2024 10:52:25 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää perusteltuna Finanssivalvonnan (Fiva) päätöstä pitää asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan. Asuntolainojen lainakatto eli enimmäisluototussuhde pidetään lakisääteisellä perustasollaan 90 prosentissa muille kuin ensiasunnon ostajille. Ensiasunnon ostajien lainakatto on 95 prosenttia. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus pysyy 0 prosentissa. FA:n pettymykseksi Fiva ei myöhentänyt kansallisen järjestelmäriskipuskurivaatimuksen voimaantuloa. Vaatimus tulee voimaan 1.4.2024.
Pyörävarkauksien määrä jatkoi laskuaan, korvausmäärät kääntyivät nousuun – erityisesti kalliit sähköpyörät houkuttelevat rosvoja20.3.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Varastettujen polkupyörien korvausmäärät kääntyivät nousuun vuonna 2023. Vakuutusyhtiöt korvasivat varastettuja pyöriä 11 miljoonan euron edestä. Sekä poliisin että vakuutusyhtiöiden tietoon tulleet polkupyörävarkauksien lukumäärät jatkoivat laskuaan. Vakuutusyhtiöt korvasivat 13 900 varastettua polkupyörää. Poliisin tietoon pyörävarkauksia tuli 16 800 kappaletta.
FA vahvistaa EU-vaikuttamistaan Brysselissä – Miikkael Azaize uudeksi EU-lobbariksi13.3.2024 11:10:34 EET | Tiedote
Valtaosa finanssialan sääntelystä syntyy EU:ssa, ja Finanssiala ry (FA) vahvistaa edunvalvontaosaamistaan Brysselissä. Finanssiala ry:n EU-asiantuntijana aloittaa huhtikuussa Miikkael Azaize. Azaize työskentelee Brysselissä pohjoismaisten finanssiyhdistysten toimistossa. Ennen FA:ta Azaize on työskennellyt muun muassa Keskustan puoluetoimistossa kansainvälisten asioiden asiantuntijana.
FA: Suomalaiset eivät saa joutua löysän taloudenpidon maksajiksi EU:ssa – kansalaiskyselyn mukaan yhteisvastuuta pitää rajata ja talletussuojavarat suojattava12.3.2024 11:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n tavoitteena on, että Suomi edistää vahvaa ja yhtenäistä EU:ta, mutta huolehtii samalla Suomen ja suomalaisten edusta. FA on julkaissut tavoitteensa tulevalle EU-kaudelle. Finanssialalla on paljon annettavaa Euroopan vakauden ja taloudellisen turvallisuuden edistäjänä sekä vihreän siirtymän ja digitalisaation vauhdittajana. Kansalaiskyselyssä suomalaiset antoivat selvän tukensa FA:n tavoitteille Suomen kansallisten etujen paremmasta huomioimisesta ja taloudellisen yhteisvastuun rajaamisesta. Kansa suhtautui myös epäilevästi suunnitelmaan pankkiunionin yhteisestä talletussuojasta ja EKP:n kaavaileman digieuron tarpeellisuuteen.
Rahastoihin lähes miljardi euroa uutta pääomaa – myös korkeampien riskiluokkien sijoitukset kiinnostivat helmikuussa8.3.2024 16:18:57 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 982 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 155 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme