Suomen metsäkeskus

Metsänhoitoon tulisi panostaa koko maassa

Jaa

Kotimaisten metsien puuvaranto ja kasvu ovat suurempia kuin koskaan aiemmin, mutta metsänhoitotöitä jää tekemättä. Suomen metsäkeskuksen seurantatilastot osoittavat, että hoitorästit ovat kasvaneet erityisesti taimikoissa ja nuorissa metsissä.

Kotimaisen raakapuun käyttö on noussut jo 70 miljoonaan kuutiometriin ja metsäteollisuuden uudet investoinnit lisäävät edelleen puun tarvetta lähivuosina. Metsien kasvua ja terveyttä on ylläpitänyt jo vuosikymmeniä jatkunut hyvä metsänhoito. Metsäluonnon monimuotoisuutta turvataan talousmetsissä luonnonhoidon menetelmillä.

Metsäkeskuksen alueellisten metsäohjelmien (AMO) seurantatilastot osoittavat, että metsänhoitotöiden rästit ovat kasvaneet huolestuttavasti viime vuosina. Erityisesti hoitotarvetta on kertynyt nuoriin metsiin.

Viime vuosina taimikoita on hoidettu koko maassa keskimäärin 160 000 hehtaaria vuosittain. Alueellisten metsäohjelmien mukaan hoitotarve olisi noin 270 000 hehtaaria, jotta taimikot saataisiin tuottavaan kuntoon. Eniten hoitorästejä on kertynyt Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla, missä taimikoita on hoidettu vähän alle puolet tavoitteesta. Lähimmäs alueellisen metsäohjelman tavoitetta on päästy Lounais-Suomessa ja Etelä-Savossa.

- Taimikonhoitorästit vähentävät mahdollisuuksia metsien käytölle ja hiilen sidonnalle pitkällä aikavälillä. Metsänomistajat menettävät tulevaisuuden hakkuutuloja vähintään 80 miljoonaa euroa vuodessa. Hehtaaria kohti se tekee noin 300–400 euroa, sanoo metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskuksesta.

Kuitupuuta kerryttävät ensiharvennushakkuut ovat jääneet viime vuosina noin 100 000 hehtaaria metsäohjelmien kokonaistavoitteesta. Myös uudistuskypsiä metsiä on hakattu pitkään maltillisesti.

Lannoitus parantaa puuston kasvua, metsäautoteiden kunnostusvelka kasvaa

Metsien lannoitus on vähentynyt kuudennekseen huippuvuosista. Nykyään metsiä lannoitetaan noin 40 000 hehtaaria vuodessa, käy ilmi AMO-seurantatiedoista.

Suometsien ja kivennäismaiden lannoituksella voitaisiin parantaa maan ravinnetasapainoa ja lisätä puuston kasvua. Tällä hetkellä esimerkiksi yli miljoona hehtaaria metsäojitetuista soista on ravinnepuutosten vuoksi vajaakäytössä.

- Jos lannoituksia tehtäisiin 230 000 hehtaaria vuodessa, saavutettaisiin sillä vähintään 3,5 miljoonan kuutiometrin lisäkasvu vuodessa. Se vastaisi lähes Äänekosken biotuotetehtaan tuomaa lisäystä vuotuiseen puunkäyttöön, sanoo Heikkinen Metsäkeskuksesta.

Kotimainen metsätalous perustuu kattavaan metsäautotieverkostoon, jonka avulla puutavaraa saadaan kuljetettua ympäri vuoden teollisuuslaitoksiin ja sahoille. Viime vuosina metsäautoteitä on rakennettu ja kunnostettu niin vähän, että se uhkaa jatkossa toimivaa puuhuoltoa. Vuonna 2016 metsäteitä rakennettiin tai korjattiin valtion tuella 550 kilometriä, mikä oli vain neljäsosa metsäohjelmien kokonaistavoitteesta.

- Nyt on korkea aika herätä ja panostaa metsätalouteen, jotta voimme hyötyä metsien hyvästä kasvusta myös tulevaisuudessa. Metsänomistajan kannattaa tarkistaa oman metsänsä hoitokohteet maksuttomasta Metsään.fi-palvelusta. Palvelun avulla voi myös ottaa yhteyttä metsänhoitotöitä tekeviin alan toimijoihin, Heikkinen sanoo.

Alueellisten metsäohjelmien (AMO) seurantatilastot ovat Metsäkeskuksen verkkosivuilla. Metsäkeskus seuraa myös yksityismetsien luonnonhoitoa ja sen laatua. Tuoreimmat seurantatiedot julkistetaan loppuvuodesta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Eljas Heikkinen
metsänhoidon asiantuntija
Suomen metsäkeskus
p. 040 079 6354
eljas.heikkinen(at)metsakeskus.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen metsäkeskus
Suomen metsäkeskus



https://www.metsakeskus.fi

Metsäkeskuksen tehtävänä on edistää metsätaloutta ja alan elinkeinoja ja neuvoa metsänomistajia metsien ja metsäluonnon hoidossa sekä hyödyntämisessä. Metsäkeskus myös kerää ja jakaa tietoa Suomen metsistä sekä valvoo metsälainsäädännön noudattamista. Metsäkeskuksen toimintaa ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen metsäkeskus

Korjuukelpoisuuskartat helpottavat puunkorjuun suunnittelua13.11.2017 10:00Tiedote

Suomen metsäkeskuksen uudet korjuukelpoisuuskartat helpottavat ympärivuotista puunkorjuuta ja sen suunnittelua. Metsäkoneyrittäjät voivat tarkastaa kartoilta, missä maasto kantaa korjuukalustoa. Myös maasto- ja puustovauriot vähenevät, kun korjuutöitä tehdään keliolosuhteiltaan sopivissa kohteissa. Korjuukelpoisuuskarttoja on kehitetty yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä –kärkihankkeessa. Kartat on tuottanut Arbonaut Oy.

Drivningsduglighetskartor underlättar planeringen av virkesdrivningen13.11.2017 10:00Tiedote

Finlands skogscentrals nya drivningsduglighetskartor underlättar virkesdrivningen året om och planeringen av den. Skogsmaskinföretagare kan på kartorna kontrollera var terrängen är stark nog för att bära drivningsmaskinerna. Också terräng- och beståndsskadorna minskar när drivningsarbetet görs på objekt som till föret är lämpliga för det. Drivningsduglighetskartorna har utvecklats tillsammans med skogsbranschens aktörer i spetsprojektet Fram för trä och nya skogsprodukter. Kartorna har producerats av Arbonaut Oy.

Metsänomistajien luonnonhoitotavoitteet esiin uudella työkalulla7.11.2017 10:00Tiedote

Suuri osa metsänomistajista haluaa vaalia luontoarvoja omissa metsissään, mutta tarvitsee päätöstensä tueksi tietoa ja ammattilaisten näkemystä sopivista luonnonhoidon menetelmistä. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Monimetsä-hankkeessa kokeillaan toimintamallia, jossa metsäammattilaiset selvittävät metsänomistajien luontotoiveita ja havainnollistavat talousmetsien luonnonhoidon keinoja uuden tarkistuslistan ja neuvontatyökalun avulla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme