Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Metsänkäsittelytoimenpiteet muuttavat metsäkasviyhteisöjä voimakkaammin rehevillä kuin karuilla kasvupaikoilla

Jaa

Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyönä tehty laaja tutkimus osoittaa, että metsikön kasviyhteisö voi muuttua läpikotaisesti uudistushakkuun jälkeen, vaikka sen lajien lukumäärä ei juurikaan muutu. Muutos näkyy heinien ja ruohovartisten kasvien ilmestymisenä ja runsastumisena sekä tyypillisten metsälajien vähenemisenä tai häviämisenä heti uudistushakkuun jälkeen.

Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskus Luken tutkijat selvittivät, miten metsänhoidolliset toimenpiteet vaikuttavat lyhyellä aikavälillä ja vuosikymmenten saatossa metsän kasviyhteisöihin.

Tutkimuksessa käytettiin Luken keräämää koko Suomen kattavaa metsien kenttäkerroksen kasvillisuusaineistoa. Tämä ainutlaatuinen tietovaranto antoi tutkijoille mahdollisuuden kurkistaa yli kuudensadan metsäkoealan aluskasvillisuuteen kymmenen vuoden välein vuosina 1985, 1995 ja 2006.

Tutkijat laskivat kymmenen vuoden pituisten aikaikkunoiden läpi, miten paljon kunkin metsikön varvuista, heinistä ja ruohoista koostuva kenttäkerros muuttui vuosikymmenen aikana.

Lajien lukumäärä pysyi samana – lajit vaihtuivat

Tutkijat havaitsivat, että koealojen lajien lukumäärä pysyi suhteellisen vakiona kymmenen vuoden ajanjaksolla riippumatta siitä, milloin ja millaisin menetelmin metsää oli käsitelty. Tämä johtui siitä, että keskimäärin koealoille ilmestyi uusia lajeja lähes yhtä paljon kuin entisiä hävisi.

Tutkijatohtori Elina Kaarlejärvi Helsingin yliopiston Research Centre for Ecological Change -tutkimusryhmästä kertoo, että lajien häviäminen ja ilmestyminen olivat suurimmillaan uudistushakkuun eli avohakkuun, siemenpuuhakkuun tai suojuspuuhakkuun jälkeen. Silloin erityisesti rehevillä kasvupaikoilla runsaina esiintyneet lajit korvautuivat toisilla lajeilla kymmenessä vuodessa.

– Kun kiikaroimme kymmenen vuoden aikaikkunalla eri-ikäisiä metsiköitä, uusien lajien saapuminen ja entisten häviäminen olivat yhteydessä valtalajien runsaussuhteiden muutokseen aina 60-vuotiaisiin metsiköihin saakka. Sitä vanhemmissa metsissä mustikka ja puolukka olivat nousseet yhteisöjen pysyviksi valtalajeiksi, eivätkä kymmenen vuoden aikana saapuneet uudet lajit enää muuttaneet niiden valta-asemaa, jatkaa Kaarlejärvi.

Rehevillä kasvupaikoilla muutos on suuri – seurannaisvaikutuksia ei tunneta

– Kun metsä uudistushakataan, se tarkoittaa aluskasvillisuuden kannalta siirtymää vakaasta yhteisöstä muutosten aikaan. Rehevillä paikoilla tämä kestää useita vuosikymmeniä, tiivistää Luken tutkija Tiina Tonteri.

Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että mikäli uudistushakkuut lisääntyvät, metsäkasvillisuudessa yhä suuremman osuuden saavat muut kuin yleisimmät metsäkasvimme mustikka ja puolukka.

Research Centre for Ecological Change -tutkimusryhmää johtavan professori Anna-Liisa Laineen mukaan nopeilla ja kokonaisvaltaisilla muutoksilla kasvillisuudessa on hyvin todennäköisesti seurannaisvaikutuksia kasveista riippuvaisiin eliöihin ja ekosysteemin toimintaan, kuten ravinteiden kiertoon.

– Näiden ekosysteemivaikutusten tutkiminen on työn alla seuraavaksi. Pyrimme ymmärtämään mitkä tekijät muuttavat eliöyhteisöjämme, ja tähän tarvitsemme luonnostamme kerättyjä pitkäaikaisaineistoja, painottaa Laine.

Operaatio Mustikkaan etsitään kumppaneita

Ilmastossa ja metsänkäsittelyssä on tapahtunut viime vuosina muutoksia, joiden vaikutuksia kasvillisuuteen ei voida tutkia vanhoilla aineistoilla. Luke etsii yhteistyökumppaneita ja rahoitusta maastotöiltään haastavan inventoinnin toteuttamiseen vuosina 2021−2022 sekä kertyvän aineiston monipuoliseen hyödyntämiseen.

 

Artikkeli:

Elina Kaarlejärvi, Maija Salemaa, Tiina Tonteri, Päivi Merilä, Anna-Liisa Laine: Temporal biodiversity change following disturbance varies along an environmental gradient.
Global Ecology and Biogeography. DOI: 10.1111/geb.13233




Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Elina Kaarlejärvi, elina.kaarlejarvi@helsinki.fi, puh. 050 556 0288, @ElinaKaarlej

Anna-Liisa Laine, anna-liisa.laine@helsinki.fi, puh. 050 448 4430, @allaine

Maija Salemaa, maija.salemaa@luke.fi, puh. 02953 25479

Tiina Tonteri, tiina.tonteri@luke.fi, puh. 02953 22531

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

 

Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Hammasriipukset kertovat hirven tärkeästä asemasta kivikaudella14.1.2021 12:49:21 EETTiedote

Miltä tuntuisi kävellä yllä takki, mekko tai hame johon on kinnitetty kolmisensataa hirven etuhammasta? Hirvi oli pohjoisen havumetsävyöhykkeen kansojen merkittävin eläin, ja etuhampaat ehkä hirven halutuin osa. Etuhampaista tehtiin riipuksia, joita sidottiin kuiduista tai jänteistä tehdyillä nauhoilla. Noin 8200 vuotta sitten eläneiden metsästäjä-keräilijöiden haudoista löytyneiden tuhansien hirvenhammaskorujen valmistustekniikka kertoo yhtenäisestä kulttuurista ja tarkoista säännöistä.

Pienilmasto muovailee ja mullistaa pohjoisen hyönteisyhteisöjä ja niiden vuorovaikutusprosesseja: kasvituhoja ja loisintaa14.1.2021 10:26:36 EETTiedote

Ilmasto ja sen muutokset vaikuttavat paitsi lajeihin myös lajien muodostamiin monimutkaisiin vuorovaikutusverkkoihin. Nyt Helsingin yliopiston Spatial food web ecology -tutkimusryhmä osoittaa, miten pienilmasto muotoilee eliöyhteisöjen jokaista osaa yksittäisten lajien runsauksista lajien vuorovaikutuksiin ja vuorovaikutuksista syntyviin kasvintuhoihin. Näiden tulosten valossa näyttää, että ilmastonmuutos voi mullistaa pohjoisen hyönteisten valtarakenteet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme