Metsänomistajille kannattaa maksaa hiilensidonnasta

Metsävarojen hyödyntäminen on tuonut maahamme työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia. Lisäksi metsien ja niiden kasvun rooli on noussut arvoon arvaamattomaan taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Metsien kasvuun ja terveyteen on tarve panostaa edelleen.

- Poliittinen hiilinielu on erikseen, mutta jos halutaan ihan oikeasti torjua ilmastonmuutosta lisäämällä hiilensidontaa, se tehdään panostamalla hyvään metsänhoitoon, tiivisti Tiirola.

Viimeisten 50 vuoden aikana metsien hiilivarasto on yli puolitoistakertaistunut ja hiilensidonta on kaksinkertaistunut. Tämä puuvarannon ja metsien kasvun lisäys on suurimmalta osalta saatu aikaan aktiivisella metsänhoidolla ja metsänparannustoimenpiteillä. Valtion rooli metsänparannusohjelmissa ja yksityisten metsänomistajien investointien tukena on ollut merkittävä.

Uutta metsänhoidon kannustejärjestelmää – kemera-lain seuraajaa – laaditaan parhaillaan.  Tiirolan mielestä uuden kannustejärjestelmän tulee olla paitsi selkeä ja vähäbyrokraattinen, myös aidosti aktiiviseen metsänhoitoon kannustava. Vain hoidetut, terveet metsät tuottavat meille jatkossa niin taloudellisen kuin ilmastohyödynkin.

- Metsänomistajan tulee saada asianmukainen korvaus arvokkaasta ilmastotyöstään. Byrokratian purkamiseksi sahattujen kantojen laskenta ja läpimittojen tutkiminen eivät lisää kansantuotetta tai hiilensidontaa, Tiirola muistutti.

- Uuteen järjestelmään ei pidä myöskään jättää kymmenen vuoden määräaikoja, jotka pahentavat rästien syntymistä. Metsään.fi palvelualusta ja koko ajan laadukkaammasta kaukokartoitustiedosta on rakennettavissa järjestelmä, joka pystyisi osoittamaan kohteen rahoituskelpoisuuden jo ennakkoon ja ilman kankeita määräaikoja, opasti Tiirola.