Tapio

Metsäntuntijat-podcast: Digitaalinen metsätieto tukee monimuotoisten kuntametsien suunnittelua ja hoitoa

Jaa

Miten kaupungeissa mitataan metsien monimuotoisuutta? Entä mitä ekologinen kompensaatio tarkoittaa käytännössä? Tapion Metsäntuntijat-podcastin toisessa jaksossa keskustellaan, miten digitaalisella metsätiedolla ja työkaluilla voidaan tukea monimuotoisten kuntametsien suunnittelua ja hoitoa. Keskustelua luotsaavat Tapion palvelualueen päällikkö Mikko Lumperoinen ja johtava asiantuntija Lauri Saaristo. Vieraina kuullaan Espoon kaupungin metsänhoitaja Tiina Peippoa ja Hämeenlinnan kaupungin metsätalousinsinööri Mika Rantosta.

Metsäntuntijat-podcastin 2. jaksossa keskustelevat Tiina Peippo (Espoon kaupunki), Lauri Saaristo (Tapio), Mika Rantonen (Hämeenlinnan kaupunki) ja Mikko Lumperoinen (Tapio)
Metsäntuntijat-podcastin 2. jaksossa keskustelevat Tiina Peippo (Espoon kaupunki), Lauri Saaristo (Tapio), Mika Rantonen (Hämeenlinnan kaupunki) ja Mikko Lumperoinen (Tapio)

Espoon kaupungissa kaikki metsät ovat virkistysmetsäkäytössä, kun taas Hämeenlinnassa on taajamametsien ja suojelualueiden lisäksi myös talousmetsää. Monimuotoisuus ja vuorovaikutus kuntalaisten kanssa ovat tärkeitä arvoja metsien käytön suunnittelussa Espoossa. Espoossa luontoarvojen rooli konkretisoituu metsäsuunnittelussa mm. metsien erirakenteisuuden lisäämisenä, Tiina Peippo kertoo. Mika Rantonen puolestaan korostaa paikkatiedon hyödyntämisen ja ajantasaisen digitaalisen tiedon keskeistä roolia monitavoitteisessa metsäsuunnittelussa. Hämeenlinnassa monimuotoisuustavoitteet näkyvät mm. puuston kiertoajan merkittävänä pidentymisenä.

Monimuotoisuuden arvostus kuntametsien hoidossa ja metsien käytön suunnittelussa on ajan saatossa kasvanut. Peipon mukaan tämä näkyy mm. metsiin jätettävän lahopuun ja tiheiköiden määrän kasvuna. Espoossa tavoitteena on jättää metsiin mahdollisimman paljon lahopuuta ja saada aikaan lahopuujatkumo, jolloin metsistä löytyy monilajista ja moni-ikäistä lahopuuta. Varsinaisia numeerisia tavoitteita metsien monimuotoisuuden lisäämiselle ei Espoossa tai Hämeenlinnassa ainakaan vielä ole.

Espoossa metsien monimuotoisuutta suojellaan mm. METSO-ohjelman täyttävillä kohteilla. Peipon mukaan Tapion ja AFRYn kehittämän ForestKIT-järjestelmän tuottamat metsien hiilivarastoa ja -nielua kuvaavat luvut ja luontoarvoindeksi tukevat hyvin monimuotoisuuden lisäämistä. Monimuotoisuuden konkreettiset mittarit voisivatkin löytyä yhdistämällä erilaista jo käytössä olevaa tietoa. Hämeenlinnassa on parhaillaan työn alla uudet metsänkäytön linjaukset, joista Rantonen odottaa käytännön apua päätöksenteon tueksi myös monimuotoisuuden lisäämiseksi.

Rakentamisen paine on nostanut ekologisen kompensaation ajankohtaiseksi niin Hämeenlinnassa kuin Espoossa. Hämeenlinnassa tämä tullee konkretisoitumaan metsän ostamisena kunnan ulkopuolelta, ja asiaa pohditaan uusissa metsänkäytön linjauksissa. Myös Espoossa ollaan ottamassa käyttöön ekologista kompensaatiota, mutta tähänkin kaivataan Peipon mukaan mittareita ja yhteisiä pelisääntöjä.

Mitä yksityinen metsänomistaja voisi ottaa työkalupakkiinsa kuntien metsienhoidosta? Peippo toivoisi metsänomistajia panostamaan sekametsäisyyteen ja lahopuun määrän lisäämiseen. Rantonen kannustaa paikkatiedon aktiiviseen hyödyntämiseen ja omien suunnitelmien ylös kirjaamiseen. Näin metsänhoidon ja metsien käytön tavoitteet ovat tiedossa myös mahdollisille jälkipolville.

Kuuntele Metsäntuntijat-podcastin 2. jakso:
Monimuotoiset kuntametsät ja digitaalinen metsätieto

Aikaisemmat Metsäntuntijat-jaksot:

1. jakso: Metsänjalostus apuna ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Lisätietoja:

Lauri Saaristo, johtava asiantuntija, Tapio, lauri.saaristo@tapio.fi, p. +358 29 432 6055

Avainsanat

Kuvat

Metsäntuntijat-podcastin 2. jaksossa keskustelevat Tiina Peippo (Espoon kaupunki), Lauri Saaristo (Tapio), Mika Rantonen (Hämeenlinnan kaupunki) ja Mikko Lumperoinen (Tapio)
Metsäntuntijat-podcastin 2. jaksossa keskustelevat Tiina Peippo (Espoon kaupunki), Lauri Saaristo (Tapio), Mika Rantonen (Hämeenlinnan kaupunki) ja Mikko Lumperoinen (Tapio)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tapio
Tapio
Maistraatinportti 4 A
00240 Helsinki

02 9432 6000https://tapio.fi

Tapio on metsän, luonnon ja paikkatiedon asiantuntija. Tarjoamme käytännön kokemukseen ja tutkimustietoon perustuvia asiantuntijapalveluita: luotettavaa tietoa, tehokkaita ratkaisuja sekä työvälineitä metsien kestävään hyödyntämiseen. Tapio jalkauttaa metsään ja luontoon liittyvää riippumatonta tietoa sekä toimintavaihtoehtoja metsänomistajien ja metsäammattilaisten käyttöön. Tapio kustantaa myös luontoaiheisia kirjoja. Tapio-konserniin kuuluvat emoyhtiö Tapio Oy sekä tytäryhtiö Tapio Palvelut Oy.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tapio

Suomalaisissa metsissä työskentelee paljon ulkomaisia kausityöntekijöitä – uusi perehdytysmateriaali edistää heidän työturvallisuuttaan ja ammattitaitoaan17.5.2022 08:05:22 EEST | Tiedote

Metsäalan kausityöntekijöitä tulee Suomeen runsaasti muun muassa Virosta ja Ukrainasta. Ulkomaisten työntekijöiden osuus on kasvanut viime vuosina ja tulee lisääntymään myös tulevaisuudessa. Perusasioiden opastaminen esimerkiksi työturvallisuudesta, suomalaisen metsänhoidon käytännöistä ja työelämän pelisäännöistä työntekijöiden tuntemalla kielellä on tärkeää työn laadun ja työturvallisuuden edistämiseksi. Tapio laatii metsäalan ulkomaisen työvoiman käyttöön perehdytysmateriaalin istutus- ja raivaussahatöihin yhteistyössä laajan toimijajoukon kanssa Metsämiesten säätiön rahoittamassa ja Metsäkoulutus ry:n tukemassa hankkeessa.

Tietokirjauutuus kertoo metsien erikoisluonnontuotteista: kerkistä, mahlasta, pihkasta, pakurista ja leikkohavuista11.5.2022 07:34:54 EEST | Tiedote

Kuusenkerkistä koivunmahlaan – Lisäansioita omasta metsästä on kirjauutuus metsien erikoisluonnontuotteista: kuusenkerkistä, koivunmahlasta, leikkohavuista, pakurista ja pihkasta. Kirja sisältää käytännön ohjeita kerääjille, esimerkkilaskelmia keräämisen kannattavuudesta ja tietoa luonnontuotteiden käytöstä. Riina Karvosen tietokirja Kuusenkerkistä koivunmahlaan osuu tiukasti ajan hermoon. Kirja antaa tuoretta tietoa suomalaisten metsien mahdollisuuksista tuottaa muutakin kuin puuraaka-ainetta teollisuudelle. Kuusenkerkät, koivunmahla, leikkohavut, pakuri ja pihka. Siinä esimerkkejä niin sanotuista erikoisluonnontuotteista, joita saa kerätä vain metsänomistajan luvalla. Niiden keruu ei kuitenkaan estä puuntuotantoon tähtäävää metsänkasvatusta. Kuusenkerkistä koivunmahlaan esittelee edellä lueteltujen kaupallisesti merkittävimpien tuotteiden lisäksi lyhyesti esimerkiksi koivunlehdet, kuntan, jäkälän ja tuohen. – Minua kiinnostavat metsien monikäyttö ja se, miten taloudelliset ja ekologi

Kirjauutuus opastaa kokeilunhaluisia kotipuutarhureita oman arboretumin perustamisessa5.5.2022 07:30:47 EEST | Tiedote

Elina Saarikoski jakaa kirjassaan Perusta oma arboretum parhaat vinkkinsä tuttujen ja harvinaisten puulajien kasvattamiseen – vaikka omalla takapihalla. Perusta oma arboretum on tietokirja, joka kertoo kaiken olennaisen arboretumin eli puulajipuiston perustamisesta. Elina Saarikosken kirjoittama teos on suunnattu kokeilunhaluisille kotipuutarhureille: meille kaikille, joiden takapihalla tai mökkitontilla on palanen maata odottamassa, että siihen istutettaisiin yksi tai useampi nätti tai muulla tapaa mielenkiintoinen puuntaimi. Kuten kaikessa puutarhanhoidossa, myös arboretumia perustettaessa kaikki alkaa kasvupaikan ominaisuuksien selvittämisestä. Kasvamaan kannattaa valita sellaista alkuperää olevia puita, jotka kestävät pohjoisia olosuhteita. Näitä puulajeja ja erikoismuotoja voi esiintyä luontaisesti Suomessa, tai luontainen levinneisyysalue voi olla ulkomailla. Kirjassa tarkempaan esittelyyn vyöhykesuosituksineen pääsevät esimerkiksi sembramänty, hurme- eli purppurakuusi, siperianp

Metsänhoidon suositusten järjestelmää kehitetään seuraavan kahden vuoden aikana3.5.2022 07:32:00 EEST | Tiedote

Metsänhoidon suositusten sähköinen järjestelmä mahdollistaa uudet tavat käyttää ja ylläpitää suositustietoa. Projekti kannustaa metsäalan toimijoita integroimaan aina ajantasaisen suositustiedon osaksi omia sähköisiä asiakaspalveluitaan ja sisäisiä tietojärjestelmiään. 2.0-jatkokehityshankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä alan toimijoiden kanssa, jotta rajapintapalvelu olisi mahdollisimman monipuolinen ja helppokäyttöinen.

PEFC-metsäsertifioinnin uudet vaatimukset helposti haltuun Tapion Sertiseriffi-verkkokursseilla28.4.2022 07:30:53 EEST | Tiedote

Tapio uudistaa suositun Sertiseriffi PEFC -verkkokurssin vastaamaan uudistuvia sertifiointivaatimuksia. Uusi verkkokurssi valmistuu syksyllä 2022 samalla kun uudistetut sertifiointivaatimukset otetaan metsätaloudessa käyttöön. Sertiseriffi PEFC -verkkokurssi on tuttu monelle metsätalouden ammattilaiselle, edellisellä kurssilla on yli 3 000 onnistunutta suoritusta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme