Luonnonvarakeskus

Metsänviljelyala kasvoi edellisvuodesta

Jaa

Metsänviljelyala oli 109 000 hehtaaria vuonna 2016, ja viljelyala kasvoi kuusi prosenttia edellisvuodesta. Yksityismetsien osuus viljelypinta-alasta oli 80 000 hehtaaria. Metsänkäyttöilmoituksiin perustuva hakkuupinta-ala päätyi 653 000 hehtaariin, ja lisäystä oli seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Yksityismetsiin kohdistuneita metsänkäyttöilmoituksia tehtiin 452 000 hehtaarille.

Metsien viljelystä 83 000 hehtaaria tehtiin istuttamalla ja 26 000 hehtaaria kylvämällä. Kylvön ja istutuksen keskinäinen osuus on säilynyt muuttumattomana edellisvuodesta.

Metsän kylvö tehtiin yleensä koneellisesti. Konekylvön osuus on 2000-luvun aikana noussut puolesta nykyiseen noin 80 prosenttiin.

– Istutus tehdään kuitenkin edelleen lähes puhtaasti käsityönä, sillä konetyön osuus jäi vain prosenttiin, kertoo yliaktuaari Aarre Peltola Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Metsän istutusalasta 63 prosenttia uudistettiin kuuselle ja 32 prosenttia männylle. Muiden istutettujen puulajien eli lähinnä koivun osuudeksi jäi viisi prosenttia. Männyn osuus istutuksista on noussut edellisvuodesta. Metsän kylvössä puulajina käytetään lähes aina mäntyä.

Metsänkäyttöilmoituksiin perustuva hakkuupinta-ala oli 653 000 hehtaaria vuonna 2016. Avohakkuita määrästä arvioidaan olevan noin 141 000 hehtaaria ja luontaisen uudistamisen hakkuita noin 27 000 hehtaaria. Yksityismetsien hakkuupinta-ala oli 452 000 hehtaaria, ja siitä oli avohakkuita 100 000 hehtaaria.

Taimikon hoidon pinta-ala 147 000 hehtaaria

– Taimikonhoidon ja taimikon varhaishoidon yhteenlaskettu pinta-ala oli 147 000 hehtaaria vuonna 2016, toteaa Peltola.

Määrä kasvoi neljä prosenttia vuoden takaisesta. Sekä taimikonhoitoa että varhaishoitoa tehdään käsin ja koneellisesti, mutta koneelliset menetelmät eivät ole toistaiseksi yleistyneet. Konetyön osuus pinta-alasta jäi kahteen prosenttiin.

Nuoren metsän hoidon pinta-ala oli 47 000 hehtaaria, ja pinta-ala lisääntyi 17 prosenttia edellisvuodesta.

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 251 miljoonaa euroa

– Kustannuksista 195 miljoonaa euroa kohdistui yksityismetsiin sekä 56 miljoonaa euroa yhtiöiden ja valtion metsiin, kertoo tutkija Ville Kankaanhuhta.

Työlajeista eniten kustannuksia, eli 59 miljoonaa euroa, upposi taimikoiden hoitoon. Metsän viljelyyn käytettiin 51 miljoonaa euroa. Maan pinnan muokkaukseen kului 34 miljoonaa euroa ja nuoren metsän hoitoon 19 miljoonaa euroa. Metsänparannustöiden osuus kustannuksista oli 42 miljoonaa euroa.

Yhteyshenkilöt

Yliaktuaari Aarre Peltola, Luke, puh. 029 532 5468, etunimi.sukunimi@luke.fi

Tutkija Ville Kankaanhuhta, Luke, puh. 029 532 4850, etunimi.sukunimi@luke.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Luonnonvarakeskus
Luonnonvarakeskus
Viikinkaari 9
00790 Helsinki, Finland

0295 32 6000 / +358 295 32 6000http://www.luke.fi

Luonnonvarakeskus (Luke) on 1.1.2015 toimintansa aloittanut tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. www.luke.fi www.luke.fi/en

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Luonnonvarakeskus

Metsät ovat ympäristökonfliktien kestoaihe – tuulivoima noussut viime aikoina23.11.2017 09:23Tiedote

Tuulivoima, pedot ja kaivokset ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseet ympäristöön liittyvien kiistojen aiheeksi. Metsien käytön kiistat ovat puolestaan olleet yleisiä 1960-luvulta tähän päivään. Tämä selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin eri viranomaisten, luonnon käyttäjien ja luontoharrastajien näkemyksiä ympäristökonflikteista.

Laxens yngelproduktion historiskt riklig i Torne och Simo älvar16.11.2017 10:30Tiedote

På våren 2017 kläcktes det tredje högsta mängden laxyngel i Torne älv och det högsta i Simo älv sedan uppföljningen inleddes. Dödligheten som observerats bland laxen de senaste åren har inte försvagat våra naturliga laxbestånd. Anledning till bekymmer för laxbeståndens framtid medförs dock av det relativt låga antalet stigande laxar under den gångna sommaren samt de senaste årens ökade M74-dödlighet bland laxynglen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme