Helsingin yliopisto

Metsäpohjaisen bioenergian laajentunut käyttö vaarantaa YK:n ilmastotavoitteet

Jaa

Kansainvälisen tutkimusryhmän mukaan EU:n tulisi luopua ajatuksesta, jonka mukaan metsäpohjainen bioenergia on hiilineutraalia.

– Keskipitkällä aikavälillä, vuosikymmenien aikaskaalassa, metsät eivät ehdi kerryttää takaisin sitä hiilidioksidin määrää mikä energiaa tuottaessa vapautuu ilmakehään. Bioenergian lisääntynyt käyttö vaarantaa siten YK:n asettamat ilmastotavoitteet, joiden mukaan maailman tulisi olla hiilivapaa kuluvan vuosisadan puolivälissä, sanoo ympäristömuutoksen professori Atte Korhola Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta, ja yksi artikkelin kirjoittajista.

Tutkijaryhmän mukaan metsäperäisen biomassan energiatiheys on jo lähtökohtaisesti niin alhainen, ettei siitä ole fossiilisen energian korvaajaksi. Biopohjaisesti tuotetun energian hiilidioksidipäästöt ovat tuotettua energiamäärää kohden selvästi jopa pahinta ilmastosaastuttajaa, kivihiiltä, suuremmat.

Tutkijaryhmä vaatiikin uudistusta metsäpohjaisen bioenergian luokittelussa ja luopumista hiilineutraalisuuden käsitteestä. Selvityksen mukaan vain teollisuuden sivuvirroista saatu bioenergia täyttää hiilineutraalisuuden vaatimukset, mutta silloinkin vain tietyillä reunaehdoilla. Mikäli hakkuut ja metsämaaperän muokkaus lisääntyvät, menettää myös jätepohjainen metsäenergia ilmastoetunsa.

Hiilineutraalisuuden käsite nojaa päätelmään, jonka mukaan kasvavat metsät sitovat takaisin hiilidioksidin, joka polttaessa tupruaa ilmaan. Lukuisat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että tähän ”takaisinmaksuun” kuluu huomattavasti kauemmin aikaa kuin aikaisemmin on ajateltu. Kysymys on vuosikymmenistä tai jopa vuosisadoista. Korjuukäytänteistä riippuen metsämaiden hiilivaranto saattaa jäädä tyystin palautumatta.

Bioenergian suosiminen ei edistä maapallon keskilämpötilan nousun suitsimista

Tutkijaryhmän näkee, että bioenergian suosiminen kostautuu erityisesti tavoitteissa, joissa maapallon keskilämpötilan nousu pyritään pitämään alle 1,5 asteessa. Kriittiseksi katsottu raja ylittyy kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan nykymenolla jo aikavälillä 2030 - 2050, jolloin metsäpohjaisen biomassan hyödyntäminen energiana ei ehdi millään korvautua sen tilalle kasvavan metsän muodossa.

Bioenergian suosiminen saattaa lisätä myös hakkuukiertoa, joka jo nykyisellään on monissa valtioissa aivan liian lyhyt. Korholan mukaan Suomessakin hakkuukierto on selvästi lyhentynyt viime aikoina ja valtion metsistä hakataan aukoksi aivan liian nuorta metsää.

– Tilanne on vielä epäedullisempi, mikäli puubiomassan tuotannon koko elinkaari otetaan huomioon. Päästöjä syntyy varsinaisen polton lisäksi myös esimerkiksi korjuusta, raaka-aineiden kuljetuksesta ja käsittelystä, Korhola kertoo. 

Puubiomassaa kuljetetaan pellettien muodossa kansainvälisillä markkinoilla jo yli 10 miljoonaa tonnia joka vuosi, lähinnä Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä, mutta jatkuvasti yhä enemmän myös Aasiassa.

Vertaisarvioidun yhteistyöjulkaisun takana ovat EASAC:n (European Academies’ Science Advisory Council) ympäristötyöryhmän tutkijat. Suomalaisista kirjoittajien joukossa on ympäristömuutoksen professori Atte Korhola Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.EASAC on EU-jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin, jonka tarkoituksena on antaa eurooppalaisten päättäjien ja vaikuttajien käyttöön puolueetonta tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Atte Korhola, Atte.korhola@helsinki.fi, puh. 0504154528

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tutkimus koirien silmäsairauksista paljasti uudenlaisen periytymismallin – tuloksista hyötyä myös ihmisille28.11.2019 12:25:02 EETTiedote

Koirilla esiintyy useita perinnöllisiä silmäsairauksia. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen seurauksena kehitettiin kolme uutta geenitestiä jalostuksen ja diagnostiikan tueksi sekä löydettiin uudenlainen äidistä riippuvainen periytymismalli. Tulokset hyödyttävät myös ihmispotilaita, sillä koira ja ihminen kärsivät samoista sairauksista, joiden geneettiset syyt ovat suurelta osin yhtenevät.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme