Suomen metsäkeskus

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Oulussa – Lisääntyvän puunkäytön haasteet vesiensuojelulle suometsissä

Jaa

Valtakunnalliset metsätalouden vesiensuojelupäivät järjestetään Oulussa 12.–13.9.2017. Päivien teemana on Lisääntyvän puunkäytön haasteet vesiensuojelulle suometsissä.

Valtioneuvosto on hyväksynyt tavoitteeksi lisätä vuotuista puunkäyttöä 80 miljoonaan kuutiometriin nykyisestä noin 70 miljoonasta kuutiometristä teollisuuden lisääntyvän puuntarpeen tyydyttämiseksi.

Tavoitteen saavuttaminen edellyttää hakkuiden, metsänhoitotöiden ja ojien kunnostusten lisäämistä suometsissä. Suometsissä on noin viidesosa kaikesta puuntuotannon piirissä olevasta puuvarannosta. Lisääntyvät hakkuut, lannoitukset ja ojien kunnostukset lisäävät haasteita vesiensuojeluun.

Luonnonvarakeskuksen tuoreiden laskelmien mukaan puustopääomaa ja sen kasvua voidaan lisätä, jos metsänhoidosta huolehditaan nykyistä tehokkaammin. Nopeimmat keinot lisätä puuston kasvua ovat kasvatuslannoitukset ja kunnostusojitukset.

Turvemaiden osuus puustopääomasta samoin kuin taloustoiminnan piirissä olevien metsien vuotuisesta kasvusta on noin viidesosa. Pohjanmaalla on alueita, joilla osuus on selvästi tätäkin suurempi.

Turvemaiden ojitukset on tehty pääosin 1960–1970-luvuilla. Ojat alkavat olla kunnostuksen tarpeessa ja puustot harvennushakkuu- tai uudistamistarpeessa. Osa ojitusalueista on tuottamattomia. Näillä alueilla ojia ei kunnosteta, vaan suot ennallistuvat tai ennallistetaan luonnontilaan.

Suometsien vesiensuojelu haasteiden edessä

Lisääntyvät hakkuut ja kunnostusojitukset lisäävät ravinteiden ja kiintoaineen huuhtoutumista vesistöihin. Kunnostusojituspinta-alojen kasvattaminen lisää erityisesti kiintoainekuormitusriskiä. Se on ongelmallista vesistöjen kannalta, koska kiintoaine samentaa ja liettää vesiä sekä kerrostuu niiden pohjiin.

Valtion metsätalouden tukijärjestelmässä suometsien hoitoa tuetaan laajemmin kuin pelkästään kunnostusojitusta koskien. Tämä mahdollistaa vesiensuojelun kokonaisvaltaisen huomioon ottamisen.

Vesiensuojelusuunnitelma on ollut jo vuosikymmeniä vaatimuksena, että voi saada valtion rahoituksen kunnostusojituksen toteuttamiseen. Metsätalouden vesiensuojelupäivillä etsitään keinoja, miten vesiensuojelutoimia voidaan tehostaa suometsissä kustannustehokkaasti ja ottaa huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet.

Nykyisenkaltaisia Metsätalouden vesiensuojelupäiviä on järjestetty vuodesta 2008 alkaen. Tällä kertaa päivät järjestetään yhteistyössä Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Metsähallituksen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Tapio Oy:n kanssa.

Metsätalouden vesiensuojelupäiville kokoontuu eri puolilta Suomea yli 100 metsä- ja ympäristöalan hallinnon, käytännön ja tutkimuksen asiantuntijaa keskustelemaan suometsien vesiensuojelun haasteista.

Tapahtumaan ja ohjelmaan voi tutustua Metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Matti Seppälä
luonnonhoidon johtava asiantuntija
Suomen metsäkeskus
p. 029 432 4706
matti.seppala(at)metsakeskus.fi

Leena Finér
professori
Luonnonvarakeskus
p. 050 391 3067
leena.finer(at)luke.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen metsäkeskus
Suomen metsäkeskus



https://www.metsakeskus.fi

Metsäkeskuksen tehtävänä on edistää metsätaloutta ja alan elinkeinoja ja neuvoa metsänomistajia metsien ja metsäluonnon hoidossa sekä hyödyntämisessä. Metsäkeskus myös kerää ja jakaa tietoa Suomen metsistä sekä valvoo metsälainsäädännön noudattamista. Metsäkeskuksen toimintaa ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen metsäkeskus

Korjuukelpoisuuskartat helpottavat puunkorjuun suunnittelua13.11.2017 10:00Tiedote

Suomen metsäkeskuksen uudet korjuukelpoisuuskartat helpottavat ympärivuotista puunkorjuuta ja sen suunnittelua. Metsäkoneyrittäjät voivat tarkastaa kartoilta, missä maasto kantaa korjuukalustoa. Myös maasto- ja puustovauriot vähenevät, kun korjuutöitä tehdään keliolosuhteiltaan sopivissa kohteissa. Korjuukelpoisuuskarttoja on kehitetty yhteistyössä metsäalan toimijoiden kanssa Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä –kärkihankkeessa. Kartat on tuottanut Arbonaut Oy.

Drivningsduglighetskartor underlättar planeringen av virkesdrivningen13.11.2017 10:00Tiedote

Finlands skogscentrals nya drivningsduglighetskartor underlättar virkesdrivningen året om och planeringen av den. Skogsmaskinföretagare kan på kartorna kontrollera var terrängen är stark nog för att bära drivningsmaskinerna. Också terräng- och beståndsskadorna minskar när drivningsarbetet görs på objekt som till föret är lämpliga för det. Drivningsduglighetskartorna har utvecklats tillsammans med skogsbranschens aktörer i spetsprojektet Fram för trä och nya skogsprodukter. Kartorna har producerats av Arbonaut Oy.

Skogsägarens naturvårdsmål kartläggs med nytt verktyg7.11.2017 10:00Tiedote

De flesta skogsägare vill värna om naturvärdena i sin skog, men behöver information och skogsexperters syn på naturvårdsmetoder som stöd för sina beslut. I projektet Monimetsä finansierat av Jord- och skogsbruksministeriet prövar man en verksamhetsmodell där skogsproffsen kartlägger skogsägarnas naturönskemål och åskådliggör naturvårdsmetoderna i ekonomiskogarna med en ny checklista och ett nytt rådgivningsverktyg.

Metsänomistajien luonnonhoitotavoitteet esiin uudella työkalulla7.11.2017 10:00Tiedote

Suuri osa metsänomistajista haluaa vaalia luontoarvoja omissa metsissään, mutta tarvitsee päätöstensä tueksi tietoa ja ammattilaisten näkemystä sopivista luonnonhoidon menetelmistä. Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Monimetsä-hankkeessa kokeillaan toimintamallia, jossa metsäammattilaiset selvittävät metsänomistajien luontotoiveita ja havainnollistavat talousmetsien luonnonhoidon keinoja uuden tarkistuslistan ja neuvontatyökalun avulla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme