Metsätuhot yleistyvät – Miten varautua riskeihin sääolosuhteiden muuttuessa?

Ilmatieteen laitoksella tehtävä ilmastotutkimus tarjoaa vastauksia muun muassa siihen, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan sääolosuhteisiin Suomessa. Ilmasto lämpenee Suomessa tällä hetkellä kaksi kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin, Jari Liski kertoo. Vaikka ilmasto on muuttunut maapallolla aikaisemminkin, on tämänhetkinen ilmastonmuutoksen vauhti jopa kymmenkertainen aikaisempiin verrattuna. Tämä asettaa haasteita myös metsille. Sääolosuhteet ovat jo muuttuneet ja tulevat muuttumaan tulevaisuudessa vielä lisää. Myös metsänomistajien olisi hyvä tiedostaa muutoksen nopeus, Liski huomauttaa. Ehkä pieneltäkin kuulostava yhden tai kahden asteen keskilämpötilan nousu on huomattavasti dramaattisempi muutos metsien puille ja puista riippuvaisille eliöille kuin vaikkapa meille ihmisille, Heli Viiri jatkaa.

Mitä metsätuhot käytännössä sitten tarkoittavat? Metsätuholla tarkoitetaan metsänomistajalle taloudellisessa mittakaavassa merkittävää tuhoa, Viiri tarkentaa. Mikä kenenkin metsänomistajan kohdalla tulkitaan tuhoksi, riippuu hänen taloudellisesta riskinkantokyvystään. UPM on asettanut 20 %:n lehtipuutavoitteen, jolla se pyrkii parantamaan omien metsiensä tuhonkestävyyttä. Myös kuusen viljelytiheyttä on alennettu UPM:llä 2022 alkaen. Isossa kuvassa metsien monilajisuuden kasvattaminen on tärkeimpiä keinojamme ennaltaehkäistä tuhoja, Viiri kertoo. Tällä hetkellä erityisiä riskialueitamme metsätuhoille ovat eteläisimmän Suomen ikääntyneet kuusikot, joihin metsänomistajat tekevät joissain tapauksissa useampiakin harvennuksia. Kuivuusstressi altistaa varttuneet kuusikot myös kirjanpainajatuhoille, kertoo Viiri. Myös Ilmatieteen laitoksen metsänhoidon suositusten kehitystyön tueksi laatiman ”Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa metsänhoidon näkökulmasta” -koonnin mukaan keskilämpötilaltaan kuumemmat kesät ja yleistyvät pitkät kuivuusjaksot tulevat olemaan erityisen haasteellisia juuri pintajuuriselle kuuselle, Kalle Vanhatalo kommentoi. Ennusteet auttavat varautumaan kirjanpainajien, juurikäävän sekä muiden tuhoriskien kasvuun.  

Mitä yksittäinen metsänomistaja voi sekapuustoisuuden kasvattamisen lisäksi tehdä ennaltaehkäistäkseen metsätuhoja? Metsiä on syytä pitää tarkemmin silmällä mahdollisten muutosten varalta, jotta tuhoihin kyetään reagoimaan mahdollisimman nopeasti. Metsänhoidossa on myös tärkeää noudattaa sellaisia metsänhoidon toimenpiteitä, jotka tukevat ilmastonmuutokseen varautumista, Liski kommentoi. Vain terveet metsät sitovat myös hiiltä, Viiri kiteyttää. Tarvitsemme monimuotoisia ja eri kasvuvaiheessa olevia metsiä myös hiilensidonnan näkökulmasta tukemaan ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Metsänhoidon suositukset esittelevät metsänomistajille ja alan ammattilaisille parhaita käytäntöjä ja vaihtoehtoja kestävään metsänhoitoon. Ne laaditaan Tapion koordinoimana yhdessä metsä-, luonto- ja ilmastoalan toimijoiden kanssa. Maa- ja metsätalousministeriön tarjoamalla palvelulla tavoitellaan kansallisen metsästrategian mukaisesti kokonaiskestävyyttä ja kasvavaa hyvinvointia metsistä. Suositukset perustuvat pitkäjänteiseen tutkimukseen ja käytännöstä saatuihin kokemuksiin.

Kuuntele Metsäntuntijat-podcastin 5. jakso:
Metsätuhot yleistyvät – Miten varautua riskeihin sääolosuhteiden muuttuessa?

Aikaisemmat Metsäntuntijat-jaksot:

1. jakso: Metsänjalostus apuna ilmastonmuutokseen sopeutumisessa
2. jakso: Monimuotoiset kuntametsät ja digitaalinen metsätieto
3. jakso: Kuinka toimia vastuullisesti metsänomistajana?
4. jakso: Mitä tulisi tietää EU:n vaikutuksista metsiemme käyttöön?

Tapion Metsäntuntijat-podcast pureutuu suomalaisten metsien käytön ajankohtaisiin keskusteluaiheisiin. Keskustelua luotsaavat Tapion asiantuntijat ja vieraina kuullaan monipuolisesti metsäalaa edustavia ja aiheita eri lähtökohdista tarkastelevia ammattilaisia, tutkijoita, vaikuttajia ja metsänomistajia.

Lisätietoja:

Kalle Vanhatalo, palvelualueen päällikkö ja metsänhoidon suositusten koordinaattori, Tapio, kalle.vanhatalo@tapio.fi, p. +358 29 432 6067