Positiivinen mielenterveys huomioi, ettei mielenterveys ole kaksinapainen tila, jonka toisessa päässä ovat sairaat ja toisessa terveet, vaan asteikolle mahtuu monenlaista vaihtelua.

– Alan ammattilaisten on totta kai tärkeää ymmärtää erilaisia mielenterveyden häiriöitä ja sairauksia. Tänä päivänä kaikkien on silti erityisen tärkeää osata hoitaa sekä omaa että muiden mielenterveyttä jo ennaltaehkäisevästi, sillä yhteiskunta ja työelämä ovat monella mittarilla menneet kovasti huonompaan suuntaan. Mielen pahoinvointia löytyy paljon ja kaikissa ikäluokissa, sanoo Diakin erityisasiantuntija Päivi Vuokila-Oikkonen Dialogi-mediassa.

Tukea monenlaisille oppijoille

Diakissa positiivisen mielenterveyden edistäminen näkyy koulutuksissa ja oppilashuollossa, jossa monin eri keinoin huolehditaan opiskeluajan henkisestä hyvinvoinnista.

Korona-aika erityisesti toi esille opiskelijoiden moninaiset hyvinvointihaasteet.

– Itsenäinen opiskelu, aikatauluttaminen ja itse työstettävät kurssit ovat nostaneet ajassamme esiin 'erilaiset oppijat', kirjoittaa lehtori, opinto-ohjaaja Heli Sipilä blogissaan.

YTYÄ opiskeluun -hanke pilotoi testausmenetelmiä tuen varhaiseen kohdentamiseen. Kokeilussa ovat hankkeen puitteissa myös opintososionomiharjoittelijan sekä erityisopettajan työpanokset ammattikorkeakoulussa.

– Tavoitteena on rakentaa opiskelua tukevaa oppimisyhteisöä ja tehostaa tarpeeseen vastaavaa tukea, myös erilaiset oppijat huomioiden.

Työhyvinvoinnin lähteillä

Hyvinvoinnin haasteet näkyvät opiskelijoiden lisäksi myös työpaikoilla. Paljon on puhuttu sote-alan kuormittavuudesta. Päivi Vuokila-Oikkosen mukaan Suomesta kuitenkin löytyy myös esimerkiksi ikäihmisten palvelutaloja, joihin suorastaan jonotetaan töihin. Erityisen tärkeä merkitys on johtamisella.

– Jotta työyhteisö on innostunut ja työtä koetaan pystyvän tekemään esimerkiksi hoitoalan arvojen mukaisesti, esihenkilöillä täytyy olla kunnolla aikaa ja osaamista huomioivaan läsnäoloon työntekijöitten kanssa. Henkisen hyvinvoinnin antennit pitää olla herkät, Vuokila-Oikkonen kertoo.

Työpaikoilla erityisesti muutostilanteissa tukea voi tarjota työnohjaus. Se antaa mahdollisuuden pohtia omaa työtä ja työympäristöä kouluttautuneen ohjaajan avulla, joko yksilölle tai ryhmälle.

Tutkimusten mukaan työnohjaus tukee työhyvinvointia ja myös mielenterveyttä sen osana.

– Jo se tukee mielenterveyttä, että ihmiset pääsevät luottamuksellisesti puhumaan työhönsä liittyvistä asioista. Mikä ahdistaa, harmittaa tai aiheuttaa esimerkiksi eettistä painoa ja toisaalta mikä palkitsee, on mieluisaa ja mitkä tekijät auttavat jaksamaan, sanoo Diakin kehityspäällikkö Ilse Vogt.

Vogt kuitenkin painottaa, että organisaatiot eivät voi ulkoistaa työhyvinvoinnin tukemista kokonaan työnohjaukseen.

– Johdolla ja HR:llä on vastuu työhyvinvoinnin tukemisesta, mutta työnohjaus voi olla hyvinkin hyödyllinen työskentelymuoto siinä rinnalla.

Työnohjaus on yleisintä sosiaali-, terveys- ja sivistysaloilla. Viime vuosina se on alkanut yleistyä myös muilla aloilla. Diakissa on käynnistynyt jo yhdeksäs työnohjaajakoulutus. Hakijoita on monialaiseen koulutukseen riittänyt.

– Diakin työnohjaajakoulutuksen kivijalat ovat dialogisuus, eettisyys, voimavarakeskeisyys ja monialaisuus. Niiden pohjalta on rakennettu koulutuksen opetussuunnitelma.

Dialogi-median Mielenterveys ja hyvinvointi -teemanumerossa pureudutaan aiheeseen esimerkiksi nuorten ja opiskelijoiden hyvinvoinnin, työhyvinvoinnin, mielenterveyspalveluiden sekä mielenterveysongelmien ehkäisemisen näkökulmista.