Mielenterveyspooli

Mielen hyvinvointiin panostamalla voidaan pidentää työuria ja vähentää työelämäkustannuksia

Jaa

Mielenterveyspoolin puheenjohtaja Olavi Sydänmaanlakka vaatii hallitukselta panostuksia mielenterveyteen budjettiriihessä.

Mielenterveyspoolin puheenjohtaja Olavi Sydänmaanlakka
Mielenterveyspoolin puheenjohtaja Olavi Sydänmaanlakka

“Nyt on aika panostaa mielenterveyteen, työllisyyteen ja työhyvinvointiin. Mielenterveyttä ylläpitäviin sekä mielen sairauksia ja itsemurhia ennaltaehkäiseviin näyttöön perustuviin toimintoihin on varattava riittävät voimavarat”, Mielenterveyspoolin puheenjohtaja Olavi Sydänmaanlakka sanoo.

Työuria voidaan pidentää vähentämällä työttömyyden ja työelämän ulkopuolella olemisen aiheuttamia mielenterveysongelmia, edistämällä mielenterveysongelmiin sairastuneiden paluuta työelämään ja vahvistamalla työyhteisöjen mielenterveyttä edistäviä tekijöitä. 

Työelämän joustoilla taas parannetaan mahdollisuutta osallistua työelämään omasta tai läheisen tai koko perheen tilanteesta riippumatta. 

Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen

“Terveystilanteessa tapahtunutta painopisteen muutosta ei ole riittävästi huomioitu terveyspoliittisissa toimenpiteissä, joiden ensisijaisena kohteena on edelleen fyysinen terveys”, Sydänmaanlakka huomauttaa.

Vuonna 2019 mielenterveyssyyt olivat ensimmäisen kerran yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveyssyistä oli vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeellä yli 100 000 henkilöä (53 %). Mielenterveyssyistä eläkkeelle siirtyneistä lähes kolmella viidesosalla (57 %) oli eläkkeen perustana masennusdiagnoosi (3 800).

“Koulutuksen ja työn ulkopuolella syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ovat erityisen haavoittuva ryhmä, joilla on usein taustallaan erilaisia mielenterveysongelmia ja mahdollisia oppimisvaikeuksia”, hän kertoo.

Yleisesti arvioidaan, että iso osa mielenterveysongelmia kokevista nuorista ei hakeudu hoitoon. Vakavat mielenterveysongelmat puhkeavat usein nuorilla aikuisilla koulutuksen aikana. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevista nuorista aikuisista kolmanneksella ei ollut ammatillista tutkintoa.

Terapiatakuu tukee hallituksen työllisyystavoitetta

Järjestämällä varhaista psykoterapiaa tai muuta psykososiaalista hoitoa osana julkista perusterveydenhuoltoa ja lisäämällä hoitojen saatavuutta syntyy merkittävä, kansantaloudellisesti kannattava terveyshyöty: sairausetuuksien käyttö vähenee ja työnantajien sairauspoissaolokustannukset sekä muut työelämäkustannukset vähenevät. 

“Nykytilanteessa mielenterveyshäiröiden hoito viivästyy, mikä syventää häiriöitä ja hidastaa niistä toipumista”.

Eduskunnan käsittelyyn edenneessä Terapiatakuu-kansalaisaloitteessa tavoitellaan sitä, että psykososiaalista hoitoa olisi saatavilla terveyskeskuksessa matalalla kynnyksellä. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi kymmenen kerran psykososiaalista interventiota tai lyhytpsykoterapiajaksoa. 

Peruspalveluissa riittävän varhain aloitettu hoito voisi auttaa siirtämään vuosittain jopa 7500 suomalaista sosiaalietuuksien piiristä työelämään, mikä vastaa hallituskauden aikana 22500 uutta työllistynyttä (2021 - 2023).

Mielenterveyspoolin tavoitteet budjettiriiheen

1. Toteutetaan Terapiatakuu, joka auttaa paluussa työelämään ja vahvistaa työssä jaksamista: 35m€

Mielenterveyden ongelmat ovat merkittävin työllisyyttä heikentävä ja työuria katkova terveydellinen syy Suomessa. Tutkitusti toimivaan psykososiaaliseen hoitoon hakeminen ja pääseminen on liian vähäistä. Samalla voidaan vahvistaa jo työelämässä olevien työkykyä ja työssä jaksamista, vähentää sairauspoissaoloja sekä ennenaikaista työkyvyttömyyseläköitymistä.  

Osana hallituksen suunnittelemaa perusterveydenhuollon hoitotakuuta tulee toteuttaa myös Terapiatakuu. Terapiatakuu tarkoittaa, että perusterveydenhuollon ammattilaisen toteaman tarpeen jälkeen hoidon tulee alkaa neljän viikon sisällä.

Psykoterapiakoulutuksiin, henkilöstön täydennyskoulutuksiin ja uudistuksen arviointiin (ml. laaturekisteri) esitetään 5 m€ ja terapiatakuun vaatimaan perusterveydenhuollon lisähenkilöstöresurssiin 30 m€ vuodelle 2021.

Terapiatakuu tukee hallitusohjelman kirjauksia painopisteen siirtämisestä erityispalveluista yleispalveluihin, asiakkaiden yhdenvertaisuuden vahvistamisesta ja varhaisen tuen saatavuuden parantamisesta. Aloite koskee myös lapsia ja nuoria. Se vastaa hallitusohjelman tavoitteeseen madaltaa lasten ja nuorten kynnystä saada mielenterveyspalveluja sekä parantaa niiden oikea-aikaisuutta ja saatavuutta osana peruspalveluja.

2. Vahvistetaan nuorten mielenterveyttä ja tuetaan siirtymävaiheissa kohti työelämää

Vakinaistetaan Ohjaamoiden psykososiaalinen tuki Onni-hankkeen hyvien tulosten pohjalta. Käynnistetään tuetun opiskelun ohjelmia mielenterveyskuntoutujille. Varataan näihin toimiin niiden tarvitsema rahoitus.

3. Levitetään mielenterveyttä edistäviä toimintamalleja työpaikoille

Osana työelämän ja hyvän mielenterveyden toimenpideohjelmaa vahvistetaan johtajien ja lähiesihenkilöiden mielenterveysosaamista sekä levitetään konkreettisia mielenterveyttä edistävien toimintamalleja työpaikoille (esim. STM:n Hyvän mielen työpaikka -kokonaisuus, TTL:n työn muokkauksen ja ikäjohtamisen käytäntöjä, MIELI ry:n Mieli työssä -koulutus, S-ryhmän mielenterveyden tukimalli sekä Kempeleen kunnan Työ jaksamisen tukena -malli).

4. Tuetaan mielenterveyskuntoutujien työhönpaluuta

Nostetaan osatyökykyisen mielenterveyskuntoutujan ansaintarajaa ja kuntoutusrahan tasoa sekä sallitaan työntekojaksoja nykyistä tiheämmin. Tarjotaan tukea toimintakyvyn vahvistamiseen, työkyvyn arviointiin ja ohjausta työkykyä tukeviin palveluihin. 

Mielenterveyskuntoutujien työkokeilua tulee kehittää joustavammaksi ja työhön kuntoutujalla tulee olla yksi pysyvä vastuuhenkilö eli työhönvalmentaja IPS-mallin mukaisesti, joka vastaa kuntoutujan kokonaistilanteesta ja tukee kuntoutujaa yhteydenpidossa moniin eri hoidosta, toimeentulosta ja työkokeiluista vastaaviin tahoihin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Olavi Sydänmaanlakka
Mielenterveyspoolin puheenjohtaja
olavi.sydanmaanlakka@mtkl.fi
050 363 9920

Kuvat

Mielenterveyspoolin puheenjohtaja Olavi Sydänmaanlakka
Mielenterveyspoolin puheenjohtaja Olavi Sydänmaanlakka
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Mielenterveyspooli
Maistraatinportti 4 A
00240 Helsinki

+358 40 828 6553http://www.mielenterveyspooli.fi

Mielenterveyspoolin muodostavat 34 suomalaista mielenterveysjärjestöä. Poolin tavoitteena on edistää kansalaisten mielenterveyttä ja kohentaa mielenterveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden ja heidän omaistensa asemaa, palvelujen laatua ja henkilöstön työolosuhteita sekä vaikuttaa yhteiskunnassa kansalaisten henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi.

Hankkeessa tavoitellaan väestön mielenterveyttä edistävää yhteiskuntapolitiikkaa, mielenterveysongelmien stigmaa vähentävää julkista keskustelua ja mielenterveysvaikutusten arvioimista kaikilla päätöksenteon tasoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Mielenterveyspooli

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme