Mielenosoituksissa loukkaantuneet eivät uskalla hakea apua Iranissa: “Tilanne on kuolemaakin tuskallisempi”

Iranin mielenosoitukset alkoivat 11. tammikuuta sen jälkeen, kun maan viranomaiset myönsivät ampuneensa alas ukrainalaisen matkustajakoneen ja valehdelleensa siitä kolmen päivän ajan.

Mielenosoittajat vaativat muutosta maan poliittiseen järjestelmään. Tapahtumat ovat jatkoa marraskuun 2019 mielenosoituksille, joissa yli 300 ihmistä kuoli ja tuhansia pidätettiin. 

Amnesty keräsi tietoja 11.-12. tammikuuta tapahtuneista mielenosoituksista. Selvityksen mukaan turvallisuusjoukot ampuivat mielenosoittajia metsästykseen tarkoitetuilla luodeilla, löivät ja potkivat mielenosoittajia, hakkasivat heitä pampuilla ja käyttivät kyynelkaasua sekä pippurisumutetta. Mielenosoittajia myös pidätettiin täysin mielivaltaisesti. 

Loukkaantuneet eivät uskalla hakeutua hoitoon

Moni mielenosoituksissa loukkaantunut tarvitsee sairaalahoitoa esimerkiksi kehoon jääneiden luotien poistamiseksi. Jotkut Amnestylle puhuneet mielenosoittajat kuitenkin kertovat, etteivät he uskalla mennä sairaalaan pidätyksen pelossa.

Osa klinikoista on käännyttänyt ihmisiä ovella ja varoittanut, että sairaaloissa toimivat tiedusteluviranomaiset saattavat ilmiantaa mielenosoituksiin osallistuneet turvallisuusjoukoille. Amnestyn tietojen mukaan myös lääkäreitä on uhkailtu ja viranomaiset ovat yrittäneet siirtää potilaita armeijan sairaaloihin. 

Kyynelkaasua metroasemalla

Eräs silminnäkijä kertoo turvallisuusjoukkojen käyttäneen kyynelkaasua metroasemalla. 

“Kaasua oli paljon. Olin niin ahdistunut, etten tajunnut, että minua oli ammuttu. Nyt takkini on täynnä reikiä ja minulla on ruhjeita ympäri kehoani”, nainen kuvailee. 

“Kadut olivat täynnä siviilipukuisia agentteja, jotka ampuivat ilmaan ja uhkasivat ampua myös ihmisiin. Yksi viranomainen jahtasi minua, kun hän huomasi, että videoin tapahtumia. Silloin minua ammuttiin jalkaan. Kivut ovat kovat.”

Jälkikäteen nainen käännytettiin pois kolmesta eri sairaalasta. 

“Iranin tilanne on kuolemaakin tuskallisempi. He tappavat meidät hitaasti; he kiduttavat meidät kuoliaaksi.”

Kyynekaasukranaatit ovat umpimähkäisiä aseita, jotka voivat aiheuttaa vakavia vammoja tai jopa hengenvaaran, etenkin suljetuissa tiloissa. Kyynelkaasua ei tulisi käyttää koskaan rauhanomaisissa mielenilmauksissa tai suljetuissa tiloissa.

Turvallisuusjoukkojen toimet loukkasivat kansainvälisen oikeuden ehdotonta kidutuskieltoa. 

Tahdonvastaiset katoamiset on selvitettävä

Ihmisiä on myös pidätetty mielivaltaisesti ympäri Irania. Amnestyn tietojen mukaan läheiset eivät ole saaneet tietoa pidätettyjen olinpaikasta tai yleisestä voinnista. Kyseessä on kansainvälistä oikeutta loukkaava tahdonvastainen katoaminen.

“Iranin turvallisuusjoukkojen väkivaltaisuus on kylmäävää. Tässä ei kuitenkaan ole mitään uutta – viranomaiset toistavat jo tutuksi tullutta kaavaa”, sanoo Amnestyn Suomen osaston ihmisoikeuspuolustajatyön asiantuntija Anu Tuukkanen. 

Amnestyn tietojen mukaan ainakin yksi pidätetty nainen väittää kokeneensa seksuaalista väkivaltaa pidätyksen yhteydessä. Nainen kertoo, että tunteja kestäneen pidätyksen aikana viranomainen vaati häntä antamaan suuseksiä ja että hänet yritettiin raiskata.

“Viranomaiset ovat jälleen loukanneet iranilaisten oikeutta kokoontua ja osoittaa mieltään. Mielenosoitusten väkivaltainen tukahduttaminen on lopetettava. Lisäksi kaikkia pidätettyjä pitää suojella kidutukselta ja muulta pahoinpitelyltä, ja kaikki mielivaltaisesti pidätetyt henkilöt pitää vapauttaa välittömästi”, toteaa Anu Tuukkanen.