Mielenterveyden häiriöt ovat yleisempiä matalammin koulutetuilla
Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, miten ihmisen sosioekonominen asema 30-vuotiaana oli yhteydessä yleisimpiin mielenterveyden häiriöihin myöhemmin elämässä. Tarkasteltuja mielenterveyden häiriöitä olivat päihteiden väärinkäyttö, skitsofrenia sekä mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt.
Tutkimuksessa havaittiin, että henkilöillä, joilla on matala koulutustaso 30-vuotiaana, on 58 prosentin todennäköisyys saada mielenterveyshäiriödiagnoosi 52 vuoden ikään mennessä. Yhteys sosioekonomisen aseman ja myöhemmän mielenterveysdiagnoosin välillä oli erityisen suuri päihderiippuvuuden ja skitsofrenian kohdalla.
Tulokset osoittivat myös, että niillä henkilöillä, jotka olivat työttömiä tai työelämän ulkopuolella 30-vuotiaana, riski saada myöhempi mielenterveyshäiriödiagnoosi kaksinkertaistui.
Tutkimuksessa oli käytettävissä poikkeuksellisen laaja aineisto. Siinä analysoitiin valtakunnallisia rekisteritietoja yli 1,2 miljoonasta vuosina 1966–1986 syntyneestä henkilöstä, jotka asuivat Suomessa täyttäessään 30 vuotta.
Tutkijat käyttivät kolmea rekisteritietoon pohjautuvaa sosioekonomisen aseman mittaria: koulutustasoa, työtilannetta ja henkilökohtaisia kokonaistuloja. Tutkimuksen väestöä seurattiin rekisteridatan perusteella vuodesta 1996 vuoteen 2017.
– Tulokset vahvistavat, että mielenterveyshäiriöiden taakka on merkittävästi suurempi matalassa sosioekonomisessa asemassa olevilla henkilöillä, kertoo tutkija Christian Hakulinen.
Ennaltaehkäisy on avain parempaan terveyteen
Tutkimuksessa saatiin myös vahvistus jo aiemmille havainnolle, että mielenterveyshäiriöt ovat varsin yleisiä sosioekonomisesta asemasta huolimatta.
– Seuranta-aikana hieman yli neljänneksellä kaikista tutkimukseen osallistuneista diagnosoitiin mielenterveyden häiriö, Hakulinen vahvistaa.
Tutkijoilla on ratkaisuehdotus vakavan yhteiskunnallisen ongelman ja henkilön ja läheisten kuormituksen helpottamiseksi.
– Sosiaalista liikkuvuutta edistävät politiikat ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden lisääminen matalassa sosioekonomisessa asemassa oleville henkilöille voisivat lieventää mielenterveyshäiriöiden aiheuttamaa tautitaakkaa yhteiskunnassa, Hakulinen kommentoi.
Tutkimus on julkaistu Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä.
Artikkeli: Hakulinen C, Komulainen K, Suokas K, et alSocioeconomic position at the age of 30 and the later risk of a mental disorder: a nationwide population-based register studyJ Epidemiol Community Health Published Online First: 06 February 2023. doi: 10.1136/jech-2022-219674.
Lisätietoja
Christian Hakulinen, yliopistotutkija, dosentti, Helsingin yliopisto
Sähköposti: christian.hakulinen@helsinki.fi
Puhelin: 050 448 2041
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme