Mielenterveyden sairauksista johtuva työkyvyttömyys on yhä kasvussa

Kaikkien Elosta myönnettyjen uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kasvoi tammi–huhtikuussa hieman yli 5 prosenttia edellisvuoden samaan ajankohtaan verrattuna.

– Näyttää siltä, että työkyvyttömyyseläkkeiden hakeminen on edelleen pienessä nousussa. Osasimme ennakoida kasvun jatkoa, sillä Kelan maksamat sairauspäivärahat ovat kasvaneet noin kaksi vuotta. Ennen pitkää se näkyy eläkehakemusten määrässä, toteaa Elon työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutuksen ratkaisupäällikkö Katri Paija-Luhtala.

Vuonna 2018 niin hakemusten ja kuin uusien myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden määrä lähti kasvuun. Koko vuoden 2018 aikana työkyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin eläkealalla noin 8 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Ennaltaehkäisy on tärkeää työkyvyttömyyden kasvun taittamisessa

Yksittäistä juurisyytä työkyvyttömyyden nousulle ei toistaiseksi ole löytynyt eikä pelkkä aktiivimalli selitä sitä. Työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyssä niin työnantajilla, työntekijöillä kuin työterveyshuollolla on merkittävä rooli.

– Varhainen reagointi työkyvyn haasteisiin ja oikein ajoitettu tuki voivat estää työelämästä putoamisen. Sairauksien kroonistuminen vie jopa arjen toimintakyvyn, jos tarpeellisiin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin pääseminen kestää liian kauan, toteaa Paija-Luhtala.

Elo tutkii jokaisen työkyvyttömyyseläkehakemuksen kohdalla hakijan mahdollisuudet saada ammatillista kuntoutusta ja löytää terveydentilalle sopivaa työtä. Myös yrittäjien on mahdollista saada kuntoutusta ja elinkeinotukea.

Kaikkea työkyvyttömyyttä ei kuitenkaan pystytä estämään ja tuhansia ihmisiä joutuu vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle. Viime vuonna luku oli noin 19 900.

– Työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen tarkoittaa, että ihminen on menettänyt työkyvyn lisäksi myös palkkatulonsa sekä sen myötä karttuvan eläkkeen. Toimeentulon kannalta työ on aina parempi vaihtoehto kuin työkyvyttömyyseläke.

Työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyy edelleen paljon väärinkäsityksiä. Elo pyrkii neuvomaan niin eläkkeenhakijoita kuin työnantajiakin työkykyhaasteiden kanssa jo ennen eläkehakemuksen jättämistä. Neuvontapalvelusta saatu palaute on ollut erinomaisella tasolla.

Viisi yleistä väärinkäsitystä työkyvyttömyyseläkkeistä

1. Suurin osa työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään

Kaikista hakemuksista selvästi suurin osa eli noin 70 prosenttia hyväksytään. Hylkäävästä päätöksestä voi valittaa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakuntaan, jolla on valta kumota työeläkeyhtiön hylkäävä päätös.

2. Työeläkeyhtiö hylkää työkyvyttömyyseläkehakemuksia säästääkseen rahaa

Hakemuksen hylkäämiseen eivät vaikuta työeläkeyhtiön taloudelliset tekijät. Sen sijaan palkka työnteosta on useimmiten eläkettä selvästi korkeampi, mikä vaikuttaa yksilön taloudelliseen hyvinvointiin merkittävästi.

3. Hakijan täytyy olla lähes toimintakyvytön saadakseen työkyvyttömyyseläkkeen

Työeläkeyhtiössä työkyvyttömyyden määritelmä perustuu lakiin, jonka mukaan työeläkeyhtiön tulee tarkastella alle 60-vuotiaiden kohdalla yleistä työkyvyttömyyttä, ei sairauspäivärahaan oikeuttavaa ammatillista työkyvyttömyyttä. Esimerkiksi metsuri voi olla työkyvytön jatkamaan ammatissaan, mutta hän kykenee todennäköisesti fyysisesti kevyempään työhön.

4. Työeläkeyhtiön lääkäri kumoaa hoitavan lääkärin diagnoosin

Hoitavan lääkärin diagnoosia ei kumota. Työeläkeyhtiön lääkäri arvioi sairauden vakavuutta ja sen vaikutusta jäljellä olevaan työkykyyn. Hoitava lääkäri keskittyy diagnosoimaan sairauden ja hoitamaan sitä. Kun hoitava lääkäri huomioi myös jäljellä olevan työkyvyn, se voi auttaa työntekijää pysymään kiinni työelämässä.

5. Työeläkeyhtiö ei anna työkyvyttömyyseläkkeen hakijalle mitään apua

Työeläkeyhtiö pyrkii tarjoamaan hakijalle mahdollisimman paljon käytännönläheistä neuvontaa jo ennen hakemuksen jättämistä. Esimerkiksi Elo tukee määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevia soittamalla heille tietyin väliajoin ja opastamalla jatkon suhteen esimerkiksi ohjaamalla ammatilliseen kuntoutukseen tai muistuttamalla hakemaan eläkkeelle jatkoa.

Lisätietoja:

Katri Paija-Luhtala, ratkaisupäällikkö, puh. 020 703 5723

Kristiina Nieminen, viestinnän suunnittelupäällikkö, puh. 040 586 8778, kristiina.nieminen@elo.fi