MIELI Suomen Mielenterveys ry

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Järjestelmälliset toimenpiteet ja yhteistyö avainasemassa kiusaamisen ehkäisyssä ja mielenterveyden edistämisessä

Jaa
Neuvottelukunta on huolissaan kiusaamisesta ilmiönä ja haluaa tehokkaita toimia sen vähentämiseksi tämän hallituskauden aikana.

Eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kannanotto 21.6.2017

Neuvottelukunta on huolissaan kiusaamisesta ilmiönä ja haluaa tehokkaita toimia sen vähentämiseksi tämän hallituskauden aikana.

Koulukiusaaminen ilmiönä koskettaa sekä kiusaajaa että kiusattua, koko luokka- ja kouluyhteisöä ja perheitä. Niin kiusaaminen kuin kiusatuksi tuleminen ennustavat oppilaalle mielenterveysongelmia ja opillisia vaikeuksia sekä kouluiässä että myöhemmin. Usein on myös niin, että kiusaajaa kiusataan ja kiusattu kiusaa. Tiedetään, että näillä oppilailla on suurin vaara pitkäkestoisille ongelmille, kuten masennukselle, ahdistuneisuudelle ja jopa syrjäytymiselle. Kiusatuksi joutuminen voi synnyttää kokemuksen epäoikeudenmukaisuudesta ja välinpitämättömyydestä, joka voi olla myös kiusaamisen taustalla. Luottamus ihmisiä kohtaan horjuu vaikeuttaen uusien ihmissuhteiden rakentamista. Tällöin toivottomuuden tunne tulisi korjata uudeksi toivoksi, ettei viha kehittyisi katkeruudeksi ja tuhoisaksi aggressioksi.

Läheisten ystävien puute on yhteydessä myös heikommaksi koettuun terveydentilaan, koulussa viihtymiseen ja koulu-uupumiseen. On myös mahdollista, että oppilas joutuu opettajan kiusaamaksi. Näin ollen kiusaamisen ehkäisyn ja sen hoitamisen tulee tapahtua niin yksilöiden kuin koko yhteisön tasolla. Toimiva yhteisöllisyys ja hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot vähentävät masennuksen, aggressiivisen ja impulsiivisen käytöksen sekä kiusaamisen riskiä. Kiusaamiseen puuttumisen ajankohtaisuutta painottaa myös sen ilmeneminen uusina muotoina sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi sosiaalisen median ryhmistä ulkopuolelle jättämisenä.

Yksi hallituksen kärkihankkeista, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE), tulee nähdä maakunnissa mahdollisuutena tehostaa kiusaamisen ehkäisyä. Odotetuiksi muutoksiksi vuoteen 2025 mennessä on nimetty lasten, nuorten ja perheiden omien voimavarojen, elämänhallinnan, osallisuuden ja kohdatuksi tulemisen kokemusten vahvistuminen sekä eriarvoisuuden väheneminen.

Neuvottelukunta vaatii nopeasti seuraavia toimenpiteitä

Kouluihin tulee luoda yhtenäiset ja systemaattiset toimintatavat kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, havainnoista ilmoittamiseen, kiusaamisen käsittelyyn, seurantaan ja jälkihoitoon. Koulukiusaamisen ehkäisyssä ja käsittelyssä on olennaista opettajien ja koulun henkilöstön osaaminen, konkreettiset toimintatavat sekä yhteistyö kodin kanssa. Jokaisen varhaiskasvatuksen ja päivähoidon työntekijän, perusopetuksen ja toisen asteen opettajan tulisikin saada koulutusta kiusaamisen ehkäisyyn ja kiusaamistilanteissa toimimiseen, ryhmädynamiikkaan, tunne- ja vuorovaikutustaitoihin ja niiden opettamiseen sekä molemminpuolisen toimivan yhteistyön rakentamiseen huoltajien kanssa. Lisäksi perusopetuslaissa pitäisi olla velvoittava pykälä oppilaitoksien vastuusta siitä, että kiusaamisen ehkäisyyn tähtäävät toimet myös johtavat kiusaamisen loppumiseen. Kouluyhteisöissä on myös tiedettävä, millaisia sanktioita kiusaamisesta seuraa ja ymmärrettävä että kiusaaminen on rikos.

Kiusaamistilanteiden käsittelyssä ja jälkihoidossa on olennaista huomioida sekä kiusatun ja kiusaajan että myös luokan ja kouluyhteisön hyvinvointi. On tärkeää tunnistaa, tunnustaa ja käsitellä sekä kiusatun ja kiusaajan että yhteisön toiminta, kokemukset ja tunteet, jotta myönteinen vuorovaikutus vahvistuu ja oppilaiden kehitys ja oppiminen jatkuvat suotuisaan suuntaan. Suomessa on tuotettu työkaluja kiusattujen ihmisten kohtaamiseen, esimerkiksi Opas kiusaamisen jälkihoitoon (2015).

Johtajien ja varhaiskasvatus- ja kouluyhteisöjen tulee ottaa kaikilta osin käyttöön uusi varhaiskasvatussuunnitelma ja perusopetuksen opetussuunnitelma, jotka korostavat koko yhteisön hyvinvointia sekä ohjaavat mielen hyvinvoinnin taitojen opettamiseen sekä yhteistyöhön perheen kanssa. Koulun aikuisilla tulee olla tietoa ja taitoa kehittää ja ylläpitää tasa-arvoista ja toinen toista kunnioittavaa vuorovaikutusta sekä opettajakunnan että oppilaiden kesken.

Kaikissa oppilaitoksissa tulee päivittää oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukainen opiskeluhuoltosuunnitelma ja käynnistää suunnitelman mukaiset käytänteet välittömästi. Yhteisöllisen oppilas- ja opiskelijahuollon systemaattinen toteuttaminen vahvistaa koko kouluyhteisön ilmapiiriä ja ennaltaehkäisee kiusaamista. Lisäksi opiskeluhuoltosuunnitelma tulisi päivittää kaikissa oppilaitoksissa koskemaan myös oppilaiden suojelemista häirinnältä ja väkivallalta: tämä osuus puuttuu kolmasosalta perusopetuksen oppilaitoksia, neljäsosalta lukioista ja viidennekseltä ammatillisista oppilaitoksista.

Johtotason päättäjien tulee sitoutua niin kuntatyössä kuin alueellisesti kiusaamista ehkäisevien toimivien menetelmien käyttöönottoon systemaattiseksi työtavaksi. Sitoutumisen selkänojana toimivat LAPE-ohjelman tavoittelemat muutokset päätöksenteon sitoutumisesta lapsen oikeuksia edistävään kulttuuriin, sekä lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattihenkilöiden koulutussisältöjen sekä työvälineiden uudistamisesta. LAPE tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa yhtenäistä mielenterveyttä edistävää ja kiusaamista ehkäisevää työtä läpi lapsen kehityskaaren varhaislapsuudesta nuoruuteen.

Suomessa on kehitetty vaikuttavia ja laadukkaita menetelmiä, koulutuksia ja aineistoja mielenterveystaitojen, kuten tunne-ja kaveritaitojen opettamiseen, turvallisen ryhmän rakentumiseen ja kiusaamisen ehkäisyyn. Yksi uuden oppilashuoltolain mukainen toiminta on Lapset puheeksi (LP) -menetelmä kodin ja koulun yhteistyöhön, vanhempien ja opettajan työn tukemiseen ja lasten suotuisan kehityksen varmistamiseen. Lisätietoja löytyy esimerkiksi mielenterveysseura.fi -sivuilta, sekä monien kuntien sivuilta.

Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsenet:

  • kansanedustaja Annika Saarikko, pj. (kesk.)
  • kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.)
  • kansanedustaja Juho Eerola (ps.)
  • kansanedustaja Lea Mäkipää (uv.)
  • kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.)
  • kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.)
  • kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.)
  • kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.)
  • kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.)
  • kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.)
  • kansanedustaja Li Andersson (vas.)
  • kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.)
  • kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (r.)
  • kansanedustaja Mikaela Nylander (r.)
  • kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)
  • kansanedustaja Sari Tanus (kd.)

 

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta on valtakunnallisten mielenterveysjärjestöjen koolle kutsuma parlamentaarinen yhteistyöelin. Neuvottelukunnassa on jäseniä jokaisesta eduskuntapuolueesta. Neuvottelukunnan jäsenjärjestöt ovat Suomen Mielenterveysseura, Mielenterveyden keskusliitto, FinFami ja Psykosociala Förbundet.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Sari Aalto-Matturi
Toiminnanjohtaja
Suomen Mielenterveysseura
+358 400 508 234
sari.aalto-matturi@mielenterveysseura.fi


Kristian Wahlbeck
Kehitysjohtaja
Suomen Mielenterveysseura
+358 400 659 101
kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

MIELI Suomen Mielenterveys ry
MIELI Suomen Mielenterveys ry
Maistraatinportti 4
00240 Helsinki

(09) 615 516https://mieli.fi/

Suomen Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Seura koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. Mielenterveysseuran toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.

Mielenterveyttä voi vahvistaa.
Sinä voit auttaa.
Lahjoita.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry

A cry for help for the environment: “Humanity is doomed” - Young people’s concerns about future need to be attended to4.3.2024 03:00:00 EET | Tiedote

The eco-crisis and uncertainty about the future cast a shadow over the mental wellbeing of young people. Research studies show that as many as 75 percent of them consider future to be daunting and 56 percent think that humanity is doomed. The awareness campaign “Let’s face the eco-crisis together” starts on 4th March 2024. The aspiration of the campaign is to make young people’s worries visible to all, to challenge adults to face these emotions and thoughts and to assure young people that they will not be left alone with their worries. Young people’s concerns of the future shall not be ignored anymore.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye