Suomen Mielenterveysseura ry

Mielenterveysseuran liittohallitus: Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut eivät ole Suomessa riittävällä tasolla

Jaa

Mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa nousseet nuorten merkittävimmäksi terveysongelmaksi. Yleisimpiä nuorten hyvinvointiin liittyviä ongelmia ovat mielialan lasku ja masennus. Nuorista joka viidennellä on mielenterveyden häiriöitä. Pääkaupunkiseudulla jopa yhdeksän prosenttia nuorten ikäluokista on viime vuosina ollut psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaana. Itsetuhoisuus tuntuu levinneen yhä nuorempiin ikäryhmiin.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ruuhkautuneet mielenterveyspalvelut eivät pysty riittävästi tukemaan nuorten hyvinvointia ja turvaamaan oikea-aikaista ja riittävää avun saantia. Nuorten ongelmien kohtaamisessa on avuttomuutta pääkaupunkiseudun kouluissa ja hoitoon pääsy kestää pääkaupunkiseudulla usein pitempään kuin pienemmillä paikkakunnilla.

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäiseminen edellyttää, että päiväkoteihin ja kouluihin luodaan mielenterveyttä edistävät toimintakäytännöt ja mahdollisuudet varhaiseen tukeen. Hyviä tuloksia on tuottanut esimerkiksi psykiatristen sairaanhoitajien palkkaaminen kouluihin. Usein myös nuoret itse toivoisivat, että heille olisi apua tarjolla mielenterveysongelmiin juuri koulussa.

Koulujen oppilashuoltohenkilöstöllä ei ole tällä hetkellä aikaa oppia tuntemaan vastuullaan olevia oppilaita ja olla näiden käytettävissä. Kuitenkin oppilashuolto voisi olla avainasemassa nuorten mielenterveyden ongelmien kohtaamisessa. Oppilashuollon toimintakyvyn vahvistaminen purkaisi samalla painetta erikoissairaanhoidossa.*

Yhtenä haasteena lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisemisessä ja kohtaamisessa ovat päivähoidon ryhmäkoot ja koulujen luokkakoot. Nykyisenä toimintamallina oleva kaiken kattava integraatio merkitsee, että erityistä tukea tarvitsevat lapset sijoitetaan normaaliryhmiin. Jotta päivähoito ja koulu todella tukisivat kaikkien lasten kasvua ja kehitystä, integraatio edellyttää erityisosaamista kaikilta opettajilta sekä riittävää määrää avustajia.

Lasten ja nuoren tulee saada nopeasti tarvitsemansa hoidon ja tuen piiriin. Esimerkiksi Helsingin käytäntö, jossa itsetuhoinen nuori ohjataan nuorisopsykiatriassa ensin TAK-vastaanotolle, ei ole omiaan synnyttämään luottamusta eikä edistä hoitoon kiinnittymistä. **

Yhä nuorempien lasten ja nuorten itsetuhoisuuden käsittely, kohtaaminen ja puheeksi ottaminen ovat valmiuksia, joita tarvitaan kaikilta nuorten parissa työskenteleviltä. Yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulujen oppilashuollon välillä on ensiarvoisen tärkeää.

Lapset ja nuoret tarvitsevat mielenterveystaitojen opetusta ja tukea kaikissa ikävaiheissa. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että lapsilla, nuorilla ja heidän perheillään on mahdollisuus varhaiseen tukeen ja näyttöön perustavaan psykiatriseen hoitoon viivytyksettä. Lapsille suunnattua psykoterapiatarjontaa tulee lisätä ja palveluiden yhdenvertaisuus on turvattava eri puolilla maata. Lasten ja nuorten organisaatioiden toimintakäytännöt tulee muokata mielenterveyttä ja hyvinvointia tukeviksi. Ensiarvoisen tärkeää on lasten ja nuorten palvelujen mielenterveysvaikutusten arviointi ja palvelujen kehittäminen mielenterveyttä ja hyvinvointia tukeviksi.

 

*Espoon yläkouluissa toteutetussa kokeilussa huomattiin, että oppilashuoltohenkilöstö pystyy oikein resursoituna ja koulutettuna hoitamaan nuorten lievää ja keskivaikeaa masennusta. Vain kahdeksan prosenttia kokeiluun osallistuneista oppilaista tarvitsi kuuden tapaamiskerran jälkeen erikoissairaanhoitoa. Kokeilussa käytetty lyhytterapiamalli IPC (Interpersonal counseling) on otettu käyttöön myös USA:ssa hyvin tuloksin. Edellytyksenä on, että oppilaitosten henkilöstö on koulutettu tarjoamaan varhaista tukea sitä tarvitseville.

**Helsingissä HUS:n Nuorisopsykiatrian avohoitoon hakeudutaan lääkärin laatimalla lähetteellä oman alueen (Helsinki, Jorvi, Peijas) Tutkimus-, arviointi- ja kriisipoliklinikan (TAK) kautta. TAK-poliklinikalla selvitetään ongelman luonne ja kiireellisyys ja ohjataan nuori tarvittaessa hoitosuunnitelman tai konsultaatiovastauksen kanssa hoitoon joko nuorisopsykiatrian hoitopoliklinikalle tai muuhun soveltuvaan hoitopaikkaan. TAK-järjestelmässä esimerkiksi itsetuhoinen nuori ei tule kohdatuksi hädässään vaan siirtyy pitkän tutkimus- ja hoitoketjun potilaaksi. Tämä ei ole omiaan synnyttämään luottamusta eikä edistä hoitoon kiinnittymistä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Outi Ruishalme, kriisikeskustoimintojen johtaja
+358 40 542 6164
outi.ruishalme@mielenterveysseura.fi

Tietoja julkaisijasta

Suomen Mielenterveysseura ry
Suomen Mielenterveysseura ry
Maistraatinportti
00240 HELSINKI

(09) 615 516http://www.mielenterveysseura.fi

Suomen Mielenterveysseura tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. Mielenterveysseura puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Seura koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. Mielenterveysseuran toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Mielenterveysseura ry

Mielenterveysseuran Mielenterveys kuuluu kaikille -hanke on kouluttanut kahdessa vuodessa lähes 18 000 kansalaista ja ammattilaista19.11.2018 05:00Tiedote

Sipilän hallituksen Terveyden ja hyvinvoinnin kärkihanketta on toteuttanut Suomen Mielenterveysseuran Mielenterveys kuuluu kaikille -osahanke. Se on järjestänyt 2017–18 yli 1000 Mielenterveyden ensiapu -koulutusta lähes 18 000 kansalaiselle ja ammattilaiselle ympäri Suomen. Lisäksi hankkeessa on koulutettu noin 600 uutta Mielenterveyden ensiapuohjaajaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme