Mielenterveyttä tulee vahvistaa työelämässä – Hyväksi osoittautuneet toimintamallit tulee ottaa käyttöön koko maassa

Jaa

Mielenterveysongelmat ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja sairauspäivärahan saamisen syy. Mielenterveysongelmista johtuvat menetykset aiheuttavat työnantajille korkeampia kustannuksia kuin useimmat muut terveysongelmat, eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta muistuttaa.

Kuvassa eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kansanedustajia. Kuvassa vasemmalta Bella Forsgrén (vihr.), Kim Berg (sd.), Katja Hänninen (vas.), Tarja Filatov (sd.), Anu Vehviläinen (kesk.), Marko Kilpi (kok.) ja Mikko Ollikainen (r.)
Kuvassa eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kansanedustajia. Kuvassa vasemmalta Bella Forsgrén (vihr.), Kim Berg (sd.), Katja Hänninen (vas.), Tarja Filatov (sd.), Anu Vehviläinen (kesk.), Marko Kilpi (kok.) ja Mikko Ollikainen (r.)

OECD:n Health at a Glance (2018) -tutkimuksen mukaan heikentyneen mielenterveyden kokonaiskustannukset Suomelle ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa, joista työmarkkinakustannusten osuus on jopa 4,7 miljardia euroa. 

Tuoreet tutkimukset osoittavat, että monia sairauksia voidaan ehkäistä työn psykososiaalista eli työn henkistä ja sosiaalista kuormitusta vähentämällä. 

Psykososiaaliset riskit ja työstressi ovat haastavimpia työterveys- ja työturvallisuusnäkökohtia. Työpaikkojen tulee vahvistaa työterveysyhteistyötä ja sen avulla pyrkiä tehostamaan terveyden edistämistä sekä työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyä erityisesti psykososiaalisten riskien osalta osana pakollista työpaikoilla tehtävää riskinarviointia.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan ja Työterveyslaitoksen (24.9) julkaiseman Policy Brief -katsauksen mukaan yksilöön kohdistuvien työkyvyn tukitoimien – ja erityisesti liikunnan, psykoterapian sekä osasairauspäivärahan – hyödyllisyydestä on vahvaa näyttöä. 

Yksilöön kohdistuvan tuen lisäksi on syytä panostaa erityisesti työpaikkojen ja yhteiskunnan toimiin. Tällaisia ovat esimerkiksi osallistava työaikasuunnittelu vuorotyössä, työn muokkaus ja työuravalmennuksen lisääminen. Erilaisten toimenpiteiden yhdistäminen ja yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon välillä ovat avainasemassa, jotta työkyvyn tuki on vaikuttavaa.

Mielenterveyttä voidaan vahvistaa vaikuttavasti työyhteisöissä

Mielenterveyden vahvistaminen työpaikalla on vaikuttavinta, kun koko organisaatio on sitoutunut siihen. Mielenterveyden vahvistaminen on syytä huomioida monissa työpaikan toimissa lakisääteisistä suunnitelmista, muutosjohtamiseen ja palkitsemisjärjestelmistä ristiriitojen ratkaisumalleihin.

Työntekijöiden ja työyhteisön mielenterveyttä vahvistavat myös työpaikan myönteinen työilmapiiri sekä kannustava, toisiinsa luottava ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut työyhteisö. Hyvä ilmapiiri helpottaa avun pyytämistä. Tämä puolestaan tukee työntekoa. Myös sujuva tiedonkulku palvelee työntekoa ja auttaa välttämään epäselvyyksiä.

Stigman eli häpeäleiman vähentäminen on keskeinen keino vahvistaa mielenterveyttä työelämässä. Puhumattomuus ja häpeä nostavat kynnystä avun pyytämiseen, mikä voi huonontaa tilannetta entisestään.

Kuormittunut työntekijä ei välttämättä muista tarjolla olevia tukikeinoja tai hänen voimavaransa eivät riitä avun hakemiseen. Siksi on tärkeää aktiivisesti tiedottaa työpaikalla käytössä olevasta tuesta. Varhainen tuki työpaikalla myös helpottaa työntekijän läheisten kokemaa kuormaa. 

Koronaepidemia haastaa työpaikat – tukea ja mielenterveyttä edistäviä toimintamalleja tarvitaan

Koronaepidemiatilanteen paheneminen haastaa entistä kovemmin työpaikat ja työhyvinvoinnin. Työpaikat tarvitsevat tukea, jotta koronakriisin vaikutuksista selvitään. Tarvitsemme johtajien ja lähiesihenkilöiden mielenterveysosaamisen vahvistamista sekä konkreettisten mielenterveyttä edistävien toimintamallien levittämistä laajasti työpaikoille.

Toimintatapoja on koottu sosiaali- ja terveysministeriön, Työterveyslaitoksen ja MIELI ry:n Hyvän mielen työpaikka -kokonaisuuden työkalupakkiin. Muita esimerkkejä hyvistä toimintamalleista ovat muun muassa julkisuudessa esillä olleiden S-Ryhmän, Hailuodon, Janakkalan sekä Kempeleen esimerkit.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Puheenjohtaja Tarja Filatov
09 432 3112
tarja.filatov(at)eduskunta.fi

Pääsihteeri Turkka Sinisalo
+358 40 828 6553
etunimi.sukunimi@mieli.fi

Kuvat

Kuvassa eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kansanedustajia. Kuvassa vasemmalta Bella Forsgrén (vihr.), Kim Berg (sd.), Katja Hänninen (vas.), Tarja Filatov (sd.), Anu Vehviläinen (kesk.), Marko Kilpi (kok.) ja Mikko Ollikainen (r.)
Kuvassa eduskunnan mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan kansanedustajia. Kuvassa vasemmalta Bella Forsgrén (vihr.), Kim Berg (sd.), Katja Hänninen (vas.), Tarja Filatov (sd.), Anu Vehviläinen (kesk.), Marko Kilpi (kok.) ja Mikko Ollikainen (r.)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Mielenterveyspooli
Maistraatinportti 4 A
00240 Helsinki

+358 40 828 6553http://www.mielenterveyspooli.fi

Mielenterveyspoolin muodostavat 34 suomalaista mielenterveysjärjestöä. Poolin tavoitteena on edistää kansalaisten mielenterveyttä ja kohentaa mielenterveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden ja heidän omaistensa asemaa, palvelujen laatua ja henkilöstön työolosuhteita sekä vaikuttaa yhteiskunnassa kansalaisten henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi.

Hankkeessa tavoitellaan väestön mielenterveyttä edistävää yhteiskuntapolitiikkaa, mielenterveysongelmien stigmaa vähentävää julkista keskustelua ja mielenterveysvaikutusten arvioimista kaikilla päätöksenteon tasoilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Mielenterveyspooli

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme