Audiomedia Oy

Mielikuvat ja tunteet voittavat faktatiedon nuorten metsätiedossa

Jaa

Eurooppalaiset metsäpedagogit haluavat kouluille lisää työkaluja oikean metsätiedon välittämiseen ja opettavat nuorille kriittistä suhtautumista tiedonvälitykseen. Suurena haasteena nähdään median välittämät tunteisiin perustuvat väärät mielikuvat metsien hoidosta. Metsätiedossa on olennaista erottaa tarjolla olevan tiedon todenperäisyys.

Puolan valtion metsähallinnon opetuksesta vastaava Anna Pikus pyrkii edistämään nuorten metsätietoisuutta pedagogiikan keinoin. – Kun nuoret näkevät kuvia Amazonin sademetsien hakkuista, he kuvittelevat, että Euroopan metsissä toimitaan samoin. Nuorten mielipide metsänhoidosta on yleisellä tasolla kielteinen, koska he eivät saa oikeaa tietoa kestävästä metsätaloudesta.

-Kun puhun nuorten kanssa, he ovat yllättyneitä siitä, että hoidamme metsiämme kestävästi. Se on heidän vaikea ymmärtää, koska Puolassa yhteys luontoon häviää kaupungistumisen myötä. Maito tulee purkista, liha kaupasta ja puu Ikeasta.

Pikuksen mukaan kouluilla ja opetusministeriöllä on suuri haaste oikean metsätiedon kasvattamisessa. - Yritämme rohkaista heitä puhumaan globaalin metsänhoidon lisäksi metsänhoidosta Puolassa ja Euroopassa, joka on ainoa maanosa, jossa metsien määrä kasvaa.

-Kun kaupungeissa asuvilla nuorilla ei ole enää omakohtaista kokemusta metsistä, yhteys luontoon häviää. Metsätietoisuutta voidaan lisätä parhaiten metsään ja puuhun pohjautuvien arkisten tuotteiden kuten huonekalujen, paperin tai puurakentamisen avulla.

Media tarjoaa metsistä enemmän mielikuvia kuin faktoja

Pikuksen mielestä medialla on erittäin suuri vaikutus nuorten mielikuviin ja tietoon metsien käytöstä. – Hyvä esimerkki on Puolan länsiosissa sijaitseva Bialowizan metsä. Media on luonut sen hakkuista mielikuvan, että siellä tuhotaan kansallispuistoa ja vanhaa metsää, mikä ei ole totta. Alueella on hoidettu metsää, mikä on istutettu toisen maailmansodan jälkeen, joten ei voi puhua alkuperäisestä metsästä.

-Tällainen väärä uutisointi luo mielikuvia ja vaikuttaa tunnetasolla voimakkaasti. Kun opetamme metsäpedagogeina lapsia sytyttämään nuotiota ja näytämme puun kaatamista, he ajattelevat sitä tunteella. Ihmiset ovat vihaisia, kun kaupungit kasvavat ja lähimetsiä kaadetaan rakentamisen tieltä.

Pikus näkee mielikuvien rinnalla tarjolla olevan tiedon runsauden haasteena. – Meidän on opetettava lapsille ja nuorille kriittistä suhtautumista tiedonvälitykseen, eikä uskomaan kaikkea, mitä media tai some välittää. Metsätiedossa on olennaista erottaa tarjolla olevan tiedon todenperäisyys.

-Vaikka tuotamme paljon tietoa kestävästä metsänhoidosta, ihmiset eivät ota sitä tosissaan. Vaikka harjoitamme metsätaloutta ja tuotamme puuta markkinoille, Puolan metsäalueet ja monimuotoisuus ovat kasvaneet. Tämä osoittaa, että metsien talouskäyttö ja niiden monimuotoisuuden säilyttäminen yhtä aikaa kestävällä tavalla on mahdollista, muistuttaa Pikus.

Metsäammattilaisten parannettava viestintätaitoja

Dirk Schmechel vastaa Munchenissa, Baijerin metsäinstituutin metsätutkimuksen viestinnästä.        - Nuorten käsitys metsähoidosta yhdistetään aivan liian usein Etelä-Amerikassa tai Aasiassa tapahtuvaan metsäkatoon, jolla ei ole mitään tekemistä eurooppalaisen kestävän metsätalouden kanssa. Euroopassa on aivan eri tilanne, koska me hoidamme metsämme kestävästi. Meillä on metsiä sekä talouskäyttöön että sitomaan hiilidioksidia ilmastonmuutosta vastaan.

Schmechelin mukaan kyse ei ole vain tiedosta, vaan myös tunteista ja nuorten omasta henkilökohtaisesta kokemuksesta. - Minusta meidän tulee metsäsektorilla opetella kommunikaatiometodeja, ei vain tuottaa tietoa ja sen siirtoa. Se ei auta, vaikka kuinka kertoisimme olevamme hyvän puolesta, eikä niin pahoja, kuin julkisuudessa väitetään.

-Meidän tulee saada lapset ja nuoret haluamaan päästä metsään ja kokemaan se itse. Sitä kautta saamme heidät tekemään omat johtopäätökset ja mielipiteet asioista. Meidän tulee viettää aikaa heidän kanssaan ja jakaa kokemuksia ja antaa heille mahdollisuus osallistumiseen.

Metsistä kerrottava tiedolla ja tunteella

Schmechel mainitsee esimerkkinä ympäristöjärjestöt, joiden viestinnästä metsäammattilaisten tulisi ottaa oppia. - He tekevät viestinnällään juuri sitä, mitä meidän tulee tehdä myös. He herättävät tunteita. Viestinnässä käytetään usein pelkoa, että jotain pahaa tulee tapahtumaan ja metsät ovat uhattuina. Nuorten vastaus tähän on, että metsää tulee suojella, eikä siihen tulisi kajota. Meidän tulee kertoa kestävästä metsänhoidosta myös tunnetasolla.

-Lisäksi tarvitsemme tasokkaita kouluttajia kouluihin ja metsänhoito-organisaatioihin sekä saada heidät toimimaan yhdessä. Meidän tulee keskustella luontoaktivistien kanssa ja viedä heidät metsään sekä osoittaa, että ymmärrämme heidän tahdon lisätä luonnon monimuotoisuutta. Voimme näyttää, että monimuotoisuus toimii myös hoidetussa metsässä.

Schmechel muistuttaa, että Euroopassa on paljon koskematonta metsää ja sekametsää, joka lisää luonnon monimuotoisuutta. - Olemme hyvällä tiellä mutta meidät halutaan aina nähdä pahoina, mikä ei pidä paikkaansa.

Koululla ja opetuksella suuri vastuu oikeasta metsätiedosta

Apulaisprofessori Maria Ojala Örebron yliopistosta sanoo, että nuorten kokemassa ympäristöahdistuksessa on kyse ennen muuta tunteista. – Joskus opettajat ja kouluttajat eivät haluaisi puhua ympäristöaiheista kuten ilmastomuutoksesta lapsille, koska eivät halua pelotella heitä. Mutta lapsilla ja nuorilla on jo tietoa median ja somen kautta. On siis tärkeää aikuisina ja opettajina tuoda tosiasioita esiin asiallisesti, eikä saada tietoja joidenkin fantasiaelokuvien kautta.

-Koska tunnepuoli on aina mukana, täytyy opetuksen olla sellaista, mikä ei synnytä konflikteja tai ahdistusta. Olen tutkinut opettajien materiaaleja ja he eivät ole tottuneet tällaiseen opetustapaan, koska se ei ole kuulunut heidän koulutukseensa. Myös opettajat tarvitsevat infoa ja työkaluja.

Ojalan mielestä koululla on tärkeä rooli oikea tiedon jakamisessa ympäristöasioissa siksi, ettei lasten ja nuorten tiedonsaanti perustu vain median ja somen välittämään kuvaan. – Kun tieto on melko pinnallista, se kertoo siitä, että nuoret saavat tietonsa median kautta. Myös nuorten käsitys tulevaisuudesta näyttää saaneen vaikutuksia videoista ja katastrofielokuvista. Heillä voi olla kiinnostusta ympäristöasioita kohtaan, mutta tieto on sekaisin todellisuuden ja fiktion kanssa, eli tietous on hyvin pinnallista.

-Vaikka nuorten tiedon saantia metsäasioista ei ole juurikaan tutkittu, eräässä tutkimuksessa osoitettiin, että metsiä pidetään arvossa ja nuoret ovat tietoisia metsän virkistysarvosta, ekologisuudesta ja taloudellisesta merkityksestä. Nämä kolme näkökulmaa näkyvät nuorten arvostuksessa metsää kohtaan.

Ojala uskoo, että Ruotsissa nuoretkin kokevat metsän läheiseksi paikaksi. - Sitä arvostetaan vapaa-aika- ja virkistysmielessä. Metsässä voidaan hyvin, liikutaan, poimitaan marjoja ja sieniä, mikä on yleistä myös nuorten keskuudessa.

-Metsää tulee käyttää myös opetuksellisessa asiayhteydessä. Kun metsä sitoo tunnetusti hiiltä, tulee kertoa myös niistä tekijöistä, jotka aiheuttavat päästöjä ja ilmastomuutosta. Samalla kohdataan ne faktatietoon liittyvät haasteet, mitkä yhdistetään ilmastonmuutokseen ja näiden asioiden monimutkaisuuteen.

Ojalan mielestä koululla on Ruotsissa suuri vastuu oikean ympäristö- ja metsätiedon jakamisessa.   - Sitä tulisi olla esikoulusta korkeampaan koulutukseen asti. Mutta kun se on osana opetusta, silloin se on paljon kiinni yksittäisistä opettajista ja heidän kiinnostuksestaan aiheeseen.

Todenperäistä tietoa ilmastomuutoksesta ja metsistä tarvitaan lisää

Yliopistotutkija Nina Tokola Itä-Suomen yliopistosta tutkii nuorten koulutuksen ja työelämän tulevaisuuden unelmia biotalouden näkökulmasta ”ALL-YOUTH – kaikki nuoret haluavat määrätä elämästään” -tutkimushankkeessa.

- Kaiken lähtökohtana on huoli nuorten syrjäytymisestä. Metsäala on vain harvalle tulevaisuuden unelmien ammatti. Niillä nuorilla, jotka tietävät olevansa tulevaisuudessa metsänomistajia, on taas metsästä paljonkin perittyä tietoa ja kiinnostusta metsään ”äidinmaidossa”. Yleensä tietoa metsäbiotalouden tarjoamista nykyaikaisista ja tulevaisuuden ammatinkuvista tulisi lisätä ohjauksessa.

Tokolan mukaan myös tulevaisuuden metsänomistajissa on erilaisia metsäsuhteita. - Perheissä ja suvuissa on eroja tiedon ylisukupolvisessa periyttämisessä. Kaupungistumisen ja etämetsänomistajuuden myötä monen omistajanuoren metsäsuhde jää pinnalliseksi.

-Meidän projektissamme halutaan selvittää, mitä nuoret oikeasti ajattelevat biotaloudesta ja metsistä. Me tiedämme, että ympäristön lukutaito on vaikeaa, koska median ja somen välittämän tiedon määrä on niin valtava.

Tunteet ja tietämättömyys luovat ympäristöahdistusta

Tokolan mukaan biotalouden sisällön tunteminen on nuorten keskuudessa ohutta. – Siksi siellä on tilaa ympäristöstä luotaville kauhukuville. Ympäristöahdistus on valmis, kun siihen lisätään vielä ympäristötietoa koskevan tiedon hallinta ja sen luotettavuus.

-Mitä varhaisemmin lapsuudessa metsäsuhteen kehittämiseen panostetaan, sitä helpommin nuori voi sen varassa myöhemmin toteuttaa ympäristökansalaisuuttaan.

Tokolan mielestä metsäalan tunnettuuden lisäämiseen nuorten keskuudessa tarvitaan ”kolmijalkamallisesti” sekä tunteisiin vetoavia tarinoita, moniäänistä ja luotettavaa tietoa että toiminnallisuutta.

-Oikeaa todenperäistä tietoa ilmastomuutoksesta ja metsistä tarvitaan lisää. Kun tulee paljon eri suuntaan vetäviä vaikutteita, nuori tarvitsee lähelle luotettavan tahon, jonka arvioon hän voi luottaa. Kun usein lähdekritiikki rajoittuu kaveripiiriin, nuori tarvitsee mentorointia vaikeiden asioiden hallintaan.

Tokola luottaa koulun ja opetuksen antaman tiedon voimaan auttaa nuoria tekemään omia valintojaan. – Uskon vahvasti pedagogiikan voimaan lisätä tietoa esimerkiksi bio- ja metsätaloudesta. Nuoria kiinnostaa tulevaisuussuuntautunut tieto ja mahdollisuus osallistua esimerkiksi ympäristöä koskevaan päätöksentekoon ja vaikuttamiseen. Tätä varten hankkeessamme yhteiskehitellään nuorten kanssa digitaalisia palveluja ja mentorointimallia, jotka tarjoaisivat heille osallistumisen, työllistymisen ja vaikuttamisen väyliä.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Dirk Schmechel
Dirk Schmechel
Lataa
Anna Pikus
Anna Pikus
Lataa
Maria Ojala
Maria Ojala
Lataa
Nina Tokola
Nina Tokola
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.markkulaukkanen.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

VTT:n Jussi Manninen: Metsäsektorin jalostuksen arvo voitaisiin kaksinkertaistaa uusilla biotalouden tuotteilla - Metsäpohjainen biotalous tärkeä työkalu ilmastopolitiikassa20.10.2018 10:00Tiedote

Metsäsektorin jalostuksen arvo voitaisiin VTT:n luonnonvara- ja ympäristöratkaisut liiketoiminnan johtajan Jussi Mannisen mukaan kaksinkertaistaa uusilla biotalouden tuotteilla. – Uusilla biotalouden tuotteilla ja innovaatioilla on maailmalla suuret markkinat ja saavuttaa niillä merkittäviä kansantaloudellisia hyötyjä. Tässä asiassa kaikkien EU:n metsämaiden tulisi tehdä yhteistyötä ja luoda markkinat uusille metsäpohjaisille tuotteille. Metsäpohjainen biotalous on myös merkittävä työkalu EU:n ilmastopolitiikassa.

Puurakentamisen odotetaan kaksinkertaistuvan lähivuosina - Rakennusliikkeiden kiinnostus puuratkaisuja kohtaan kasvussa24.9.2018 15:06Tiedote

Rakennusliikkeiden kasvava kiinnostus puun käyttöä kohtaan, tuoteosatoimittajien ja rakentajien kumppanuus sekä puurakentamisen tekninen valmius ja sääsuojaus nousivat pääteemoiksi Koskisen Oy:n taloteollisuuden järjestämässä puurakentamisen ajankohtaisseminaarissa. Puurakentamisen kohteiden koon kasvaessa, Koskisen Oy:n taloteollisuus on ottanut ison askeleen tuoteosatoimittajasta kohti kokonaisvaltaista toimitusta projektinjohdosta suunnitteluun ja asennuksiin.

Kierrätysliiketoiminnan uranuurtaja - Hyötypaperi Oy:n toimitusjohtaja vaihtuu9.8.2018 12:00Tiedote

Syyskuun alussa Hyötypaperi Oy:n toimitusjohtajan tehtävät jättävä Risto Kauppila, kokee kuuluvansa sukupolveen, jolla on ollut töitä ja luonnollista vetoa yrittäjyyteen. Valkealan Kääpälän kylässä syntynyt Risto Kauppila kasvoi 4-lapsisen perheen nuorimpana ja menetti isänsä kolmivuotiaana. – Äiti pyöritti tilaa ja sai tilapäisapua kiireisinä aikoina, mutta vastuuta tilan töistä oli tarjolla heti kun kynnelle kykeni. Ei vaadittu mitään, kun ei ollut mitään jakovaraa. Elämä oli kuitenkin antoisaa, vaikka rahaa ei ollutkaan. Tämä elämänvaihe oli liikkeellepaneva voima yrittämiseen ja työhön.

Euroopan metsäinstituutin Marc Palahí: EU tarvitsee kunnianhimoista ja strategista lähestymistapaa metsäpolitiikkaan15.6.2018 09:32Tiedote

Euroopan metsäinstituutin (EFI) johtaja Marc Palahí pitää ymmärryksen puutetta suurena haasteena eurooppalaisia metsiä koskevassa strategisessa keskustelussa. - EU:ssa ei ole metsäpolitiikan osaamista eikä komissiossa siksi myöskään ole kykyä käsitellä metsäpolitiikkaa tai kehittää strategiaa siitä, mitä metsät merkitsevät ilmastonmuutoksen kaltaisten haasteiden ratkaisemisessa tai millaisia mahdollisuuksia ne tarjoavat kierto- tai biotaloudessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme