Miespelaajat korostuvat eniten rahapeleihin kuluttavassa ryhmässä

Rahapelikulutuksesta noin viidennes tuli alimpaan tuloluokkaan kuuluvilta ja runsas neljännes ylimpään tuloluokkaan kuuluvilta pelaajilta. Usein pelaaminen ja useiden eri pelityyppien pelaaminen selitti vahvimmin rahapelikulutusta.

Helsingin yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemässä tutkimuksessa pelaajat jaoteltiin rahapelikulutuksen mukaan kolmeen eri ryhmään, jotka olivat eniten kuluttava ryhmä, keskimmäinen kulutusryhmä ja vähiten kuluttava ryhmä. Keskimmäisessä ja eniten kuluttavassa ryhmässä korostuivat miehet. Näissä ryhmissä 18–24-vuotiaat kuluttivat vähiten rahaa, kun taas 55-vuotiaat ja sitä vanhemmat pelaajat korostuivat.

- Myös alhaisemmin koulutetut ja rahapeliongelmia kokevat korostuivat keskimmäisessä ja eniten kuluttavassa ryhmässä, kuten myös ne pelaajat, jotka olivat saaneet työkyvyttömyyseläkettä tai sairauspäivärahaa, kertoo tohtorikoulutettava Tanja Grönroos Helsingin yliopistosta.

Miesten ja naisten rahapelaamisen kokonaiskulutuksen ikäryhmittäinen tarkastelu osoitti, että naisista 55-vuotiaat ja sitä vanhemmat tuottivat yli puolet naisten rahapelikulutuksesta.

Miesten osalta sen sijaan havaittiin, että lähes neljänneksen (23 %) rahasta kulutti 25–34-vuotiaat. Tässä ikäryhmässä peliongelmat ovat yleisiä.

Valtaosa rahapelikulutuksesta riskitason pelaajilta

Tutkimuksessa havaittiin, että suuri osa kulutuksesta tulee henkilöiltä, jotka pelaavat riskitasolla tai joilla on rahapeliongelma. Korkeimman rahapelikulutuksen ryhmässä kolmannes (33 %) kulutuksesta tuli pelaajilta, joilla on rahapeliongelma ja 43 prosenttia niiltä, jotka ovat riskitason pelaajia. Vain hieman alle 24 prosenttia kulutuksesta tuli sellaisilta pelaajilta, joilla ei ole pelaamiseen liittyviä ongelmia.

- Vaikka korkea rahapelikulutus oli selkeimmin yhteydessä rahapeliongelmiin, kaikissa rahapelikulutusryhmissä koettiin ongelmia, Grönroos sanoo.

Riskitason pelaaminen tarkoittaa pelaamista, josta aiheutuu yksittäisiä haittoja. Riskitason pelaaminen edeltää usein varsinaisen rahapeliongelman kehittymistä.

Tappioraja 2000 euroa ainakin liian korkea

Veikkauksen nopearytmisten nettirahapelien kuukausikohtainen enimmäistappioraja laskettiin koronaviruspandemian vuoksi tilapäisesti keväällä 2020. Sittemmin enimmäistappioraja nostettiin takaisin 2 000 euroon kuukaudessa. Kesällä 2021 sisäministeriö ilmoitti, että säädöksestä tehdään pysyvästi voimassa oleva.

- Kenellä on varaa hävitä niin paljon pelaamiseen? Tappioraja 2000 euroa ei ole kovin tehokas keino esimerkiksi niille ihmisille, jotka ovat sosiaalietuuksien varassa ja ovat pienituloisia, Grönroos toteaa.

- Niillä pelaajilla, joilla on pienet tulot, vähäinenkin pelaamiseen käytetty raha voi aiheuttaa rahapelihaittoja, hän muistuttaa.

Rahapelihaittoja kokevilla henkilöillä on usein myös muita haasteita, kuten taloudellisia vaikeuksia, päihteiden liikakäyttöä ja mielenterveysongelmia, professori Anne Kouvonen Helsingin yliopistosta tähdentää.

- Pelaamisen myötä nämä ongelmat voivat entisestään vaikeutua ja siten lisätä näiden henkilöiden syrjäytymisriskiä, Kouvonen sanoo.

Tuhansia vastaajia rahapelikyselyssä

Rahapelaamisen haitallisuuden arvioinnissa käytettiin kansainvälistä Problem and Pathological Gambling -mittaria (PPGM). Tutkimuksessa rahapelikulutus kattoi yksinoikeusjärjestelmässä tarjottavien pelien lisäksi yksityisen ja Manner-Suomen ulkopuolella tapahtuvan pelaamisen.

Tutkimusaineistona käytettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Rahapelikyselyä. Tutkimukseen osallistui vähintään 18 vuotta täyttäneitä vastaajia Uudeltamaalta, Pirkanmaalta ja Kymenlaaksosta. Kyselyaineistoon yhdistettiin Tilastokeskuksen rekisteritietoja. Vuonna 2017 tutkimukseen osallistui 7 186 henkilöä ja vuonna 2018 vastaajia oli 2 624.

Pelaajat jaoteltiin rahapelikulutuksen mukaan kolmeen eri ryhmään, jotka olivat: 1) eniten kuluttava ryhmä (tuottaa 50 % kokonaisrahapelikulutuksesta ja käyttää vähintään 40 euroa viikossa pelaamiseen), 2) keskimmäinen kulutusryhmä (tuottaa 30 % kokonaisrahapelikulutuksesta ja käyttää 10–39.90 euroa viikossa) ja 3) vähiten kuluttava ryhmä (tuottaa 20 % kokonaisrahapelikulutuksesta ja käyttää enintään 9,90 euroa viikossa pelaamiseen).

Julkaisu:

Grönroos, T., Kouvonen, A., Kontto, J. & Salonen, A.H. (2021). Socio-demographic factors, gambling behaviour, and the level of gambling expenditure: a population-based study. Journal of Gambling Studies.

Lisätiedot:

Tanja Grönroos
Puh. 040 54 75 101
tanja.gronroos@helsinki.fi