Mikä kaikki syö kännykän akkua?
Älypuhelimet ja muut älykkäät laitteet ovat osa arkea. Älypuhelimet eivät ole pelkästään puhelimia, vaan niitä käytetään pelaamisesta karttapalveluihin ja tiedon etsimiseen verkosta. Samanaikaisesti henkilökohtaiset älypuhelimet keräävät paljon tietoa siitä, kuinka käyttäydymme ja millaisia tarpeita meillä on elektroniikkaan ja sen mahdollisuuksiin liittyen.
Ella Peltonen on 26.2.2018 tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan Crowdsensed Mobile Data Analytics perehtynyt siihen, millaista tietoa älypuhelimista on mahdollista kerätä, ja miten tästä tiedosta voidaan prosessoida käyttäjää hyödyttävää informaatiota, kuten erilaisia puhelimen käyttöön liittyviä suosituksia. Energiasuositusten avulla käyttäjä osaa valita oikeat järjestelmäasetukset kulloiseenkin hetkeen, esimerkiksi joko WiFin ja mobiiliyhteyden vaikkapa kauppakeskuksessa.
- Optimoimalla puhelimen käyttöä voidaan niin säästää akun energiankulutusta kuin auttaa käyttäjää löytämään uusia hyödyllisiä sovelluksia, hän sanoo.
Järjestelmäasetukset kuluttavat energiaa
Ella Peltosen väitös keskittyy erilaisten järjestelmäasetusten energiankulutukseen. Moni arvaa, että kirkas näyttö helposti nopeuttaa akun kulumista, mutta tutkimus paljastaa myös, miten yllättävätkin tekijät, kuten puhelimen ulkoinen lämpötila, ja järjestelmän erilaisten asetusten yhteistekijät vaikuttavat ratkaisevasti energiankulutukseen. Esimerkiksi puhelimen suorittimen teho ja akun lämpötila eivät aina kulje käsi kädessä, vaan monet laitteen ulkoiset ja sisäiset tekijät ovat vuorovaikutuksessa keskenään.
Väitös valottaa myös sovelluskäytön trendejä sekä erilaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä, jotka vaikuttavat taustalla, kun ihmiset valitsevat sovelluksia. Iän, sukupuolen ja taloudellisen tilanteen lisäksi erityisesti käyttäjän kotimaa ja arvot vaikuttavat puhelimen käyttöön. Perheellinen tarvitsee erilaisia sovelluksia kuin yksin asuva henkilö, mutta esimerkiksi opiskelijat käyttävät älypuhelinta kaikkialla maailmassa hyvin samanlaisesti.
- Näiden erilaisten, niin käyttäjään kuin käytettävään laitteeseenkin liittyvien tekijöiden ymmärtäminen auttaa suunnittelemaan yhä tehokkaampia sovelluksia ja parantamaan älylaitteiden energiankulutusta ja käyttökokemusta, väittelijä sanoo.
Kännykkätieto on osa isoa datamassaa
Suurten datamassojen käsittelyn menetelmät mahdollistavat syvällisen analyysin suurista käyttäjäjoukoista. Ella Peltosen väitöksen tulokset perustuvat pääasiassa mobiililaitteiden energiankulutuksesta kertovan Carat-sovelluksen keräämään dataan, johon on osallistunut yli 850 000 mobiilikäyttäjää maailmanlaajuisesti.
Sovelluksen käyttöliittymä Carat 2.0sisältää tietoa älypuhelinten järjestelmäasetuksista, järjestelmän tilasta ja energian kulutuksesta, esimerkiksi mitä verkkoyhteyksiä on käytetty, mikä on ollut näytön kirkkaus, akun lämpötila tai prosessorin käyttöaste.
Caratin joukkoistamalla kerätty julkaistu data on vapaasti käytettävissä koulutuksen ja tutkimuksen tarpeisiin.
Lue lisää:
Crowdsensed Mobile Data Analytics, https://www.cs.helsinki.fi/u/peltoel/ella_phd/phd-thesis.pdf
Carat-tutkimusprojekti: http://carat.cs.helsinki.fi/
Tekoäly ei syö meitä: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/datatiede/tietojenkasittelytieteen-tutkija-ella-peltonen-tekoaly-ei-syo-meita
Kuva:
Ella Peltonen, kuvaaja Susan Heikkinen
Lisätiedot:
Tohtorikoulutettava Ella Peltonen, ella.peltonen@insight-centre.org, +358 506 8565, @Ella_Peltonen, https://www.cs.helsinki.fi/u/peltoel/
Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, @MinnaMeriTenhu, 050 415 0316, minna.merilainen@helsinki.fi
Yhteyshenkilöt
Minna Meriläinen-Tenhuviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 415 0316minna.merilainen@helsinki.fihttp://blogs.helsinki.fi/mmerilai/Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme