Helsingin yliopisto

Mikä kaikki syö kännykän akkua?

Jaa

Kirkas näyttö kuluttaa älypuhelimen akkua. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta paljastaa, että sitä tekevät myös puhelimen ulkoinen lämpötila ja puhelimen sovellusasetusten erilaiset yhteistekijät.

Älypuhelimet ja muut älykkäät laitteet ovat osa arkea. Älypuhelimet eivät ole pelkästään puhelimia, vaan niitä käytetään pelaamisesta karttapalveluihin ja tiedon etsimiseen verkosta. Samanaikaisesti henkilökohtaiset älypuhelimet keräävät paljon tietoa siitä, kuinka käyttäydymme ja millaisia tarpeita meillä on elektroniikkaan ja sen mahdollisuuksiin liittyen.

Ella Peltonen on 26.2.2018 tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessaan Crowdsensed Mobile Data Analytics perehtynyt siihen, millaista tietoa älypuhelimista on mahdollista kerätä, ja miten tästä tiedosta voidaan prosessoida käyttäjää hyödyttävää informaatiota, kuten erilaisia puhelimen käyttöön liittyviä suosituksia. Energiasuositusten avulla käyttäjä osaa valita oikeat järjestelmäasetukset kulloiseenkin hetkeen, esimerkiksi joko WiFin ja mobiiliyhteyden vaikkapa kauppakeskuksessa.

- Optimoimalla puhelimen käyttöä voidaan niin säästää akun energiankulutusta kuin auttaa käyttäjää löytämään uusia hyödyllisiä sovelluksia, hän sanoo.

Järjestelmäasetukset kuluttavat energiaa

Ella Peltosen väitös keskittyy erilaisten järjestelmäasetusten energiankulutukseen. Moni arvaa, että kirkas näyttö helposti nopeuttaa akun kulumista, mutta tutkimus paljastaa myös, miten yllättävätkin tekijät, kuten puhelimen ulkoinen lämpötila, ja järjestelmän erilaisten asetusten yhteistekijät vaikuttavat ratkaisevasti energiankulutukseen. Esimerkiksi puhelimen suorittimen teho ja akun lämpötila eivät aina kulje käsi kädessä, vaan monet laitteen ulkoiset ja sisäiset tekijät ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

Väitös valottaa myös sovelluskäytön trendejä sekä erilaisia yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä, jotka vaikuttavat taustalla, kun ihmiset valitsevat sovelluksia. Iän, sukupuolen ja taloudellisen tilanteen lisäksi erityisesti käyttäjän kotimaa ja arvot vaikuttavat puhelimen käyttöön. Perheellinen tarvitsee erilaisia sovelluksia kuin yksin asuva henkilö, mutta esimerkiksi opiskelijat käyttävät älypuhelinta kaikkialla maailmassa hyvin samanlaisesti.

- Näiden erilaisten, niin käyttäjään kuin käytettävään laitteeseenkin liittyvien tekijöiden ymmärtäminen auttaa suunnittelemaan yhä tehokkaampia sovelluksia ja parantamaan älylaitteiden energiankulutusta ja käyttökokemusta, väittelijä sanoo.

Kännykkätieto on osa isoa datamassaa

Suurten datamassojen käsittelyn menetelmät mahdollistavat syvällisen analyysin suurista käyttäjäjoukoista. Ella Peltosen väitöksen tulokset perustuvat pääasiassa mobiililaitteiden energiankulutuksesta kertovan Carat-sovelluksen keräämään dataan, johon on osallistunut yli 850 000 mobiilikäyttäjää maailmanlaajuisesti.

Sovelluksen käyttöliittymä Carat 2.0sisältää tietoa älypuhelinten järjestelmäasetuksista, järjestelmän tilasta ja energian kulutuksesta, esimerkiksi mitä verkkoyhteyksiä on käytetty, mikä on ollut näytön kirkkaus, akun lämpötila tai prosessorin käyttöaste.

Caratin joukkoistamalla kerätty julkaistu data on vapaasti käytettävissä koulutuksen ja tutkimuksen tarpeisiin.

Lue lisää:

Crowdsensed Mobile Data Analytics, https://www.cs.helsinki.fi/u/peltoel/ella_phd/phd-thesis.pdf

Carat-tutkimusprojekti: http://carat.cs.helsinki.fi/

Tekoäly ei syö meitä: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/datatiede/tietojenkasittelytieteen-tutkija-ella-peltonen-tekoaly-ei-syo-meita

Kuva:

Ella Peltonen, kuvaaja Susan Heikkinen

Lisätiedot:

Tohtorikoulutettava Ella Peltonen, ella.peltonen@insight-centre.org, +358 506 8565, @Ella_Peltonen, https://www.cs.helsinki.fi/u/peltoel/

Ystävällisin terveisin
Minna Meriläinen-Tenhu, @MinnaMeriTenhu, 050 415 0316, minna.merilainen@helsinki.fi

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme