Helsingin yliopisto

Mikä pysäyttäisi pelloilta valuvat ravinteet? 3 vesiensuojelumenetelmää vertailussa

Jaa

Pasi Valkama selvitti maantieteen väitöstutkimuksessaan miten kipsin levitys pelloille, talviaikainen kasvipeite ja kosteikot onnistuvat estämään maatalouden hajakuormitusta. Aiempaa tarkempi kuva vesistöihin valuvasta ravinteiden hajakuormituksesta saatiin automaattisen veden laadun seurannan avulla.

Pasi Valkama on väitöstutkimuksessaan vertaillut vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusta maataloudesta tulevaan ravinteiden hajakuormitukseen.
Pasi Valkama on väitöstutkimuksessaan vertaillut vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusta maataloudesta tulevaan ravinteiden hajakuormitukseen.

Hajakuormituksena vesistöihin valuvat ravinteet pilaavat ja rehevöittävät vesistöjä. Maataloutta kritisoidaan usein riittämättömistä ja tehottomista toimista vesistöihin kohdistuvan kuormituksen
vähentämiseksi.

Toimenpiteiden vaikutuksia ei kuitenkaan voida havaita riittävällä tarkkuudella nykyisin käytössä olevien seurantamenetelmien avulla. Yksittäisiin vesinäytteisiin perustuvat arviot ravinnekuormituksesta saattavat olla niin virheellisiä, että toimenpiteiden vaikutukset jäävät virheen alle piiloon.

Pasi Valkama hyödynsi väitöstutkimuksessaan sensoritekniikkaan perustuvaa automaattista tiheän mittausvälin ravinnekuormituksen seurantamenetelmää tarkentamaan maataloudesta huuhtoutuvan ravinnekuormituksen määrää.

Tutkimuksessa todettiin, että nykyisin käytössä olevat yksittäisiin vesinäytteisiin perustuvat ravinnekuormitusarviot on todennäköisimmin arvioitu liian pieniksi.

Kipsi tehokas myös eroosion estäjänä

Valkaman tutkimuksen mukaan kipsi vähentää merkittävästi peltovaltaisen valuma-alueen fosforikuormitusta ja eroosiota. Kipsin vaikutukset tulevat esiin nopeasti ja ne kestävät noin neljä vuotta.

- Peltojen laajaperäinen kipsikäsittely eteläisen ja lounaisen Suomen savipelloille vähentäisi merkittävissä määrin Suomen Itämereen kuljettamaa fosforikuormaa, sanoo Pasi Valkama.

Talviaikainen kasvipeite pidätteli ravinteita

Kun peltoja jätettiin kyntämättä, niin peltojen halki virtaavan joen vesi kirkastui ja näin vähentyi erityisesti tulva-aikainen fosforikuormitus.

Talviaikaisen kasvipeitteisyyden liukoisen fosforin huuhtoumaa lisäävää vaikutusta on aiemmin todennäköisesti liioiteltu.

Tässä väitöstutkimuksessa seurattiin yli kymmenen vuoden ajan Lepsämänjoen valuma-aluetta, jossa talviaikainen kasvipeitteisyys on viime aikoina lisääntynyt huomattavasti.

- Kokonaisfosforikuorma pieneni erityisesti tulvatilanteissa, eikä liukoisen fosforin pitoisuuksissa havaittu muutosta sellaisilla alueilla, joissa talviaikainen kasvipeitteisyys lisääntyi, kertoo Pasi Valkama.

Kosteikko ei toimi tulva-aikaan eikä rankkasateella

Kosteikon havaittiin pidättävän hyvin sinne kulkeutuvia ravinteita kasvukaudella, kun kosteikkokasvillisuus oli runsaimmillaan.

Kevään, syksyn ja leutojen talviolosuhteiden aikana kosteikon toiminta oli kuitenkin heikkoa. Loppusyksystä kosteikosta saattaa jopa vapautua typpeä.

Tulevaisuuden vesiensuojelutoimenpiteet kannattaa kohdistaa pelloille

Jos ilmastonmuutos merkitsee eteläisessä Suomessa leutojen, sateisten talvien lisääntymistä, on vesiensuojelutoimia kohdistettava entistä enemmän ravinnekuormituksen alkulähteille, eli pelloille. Tässä kipsi ja talviaikainen kasvipeitteisyys toimivat hyvin. Veden laadun seurantaa suositellaan kehitettävän kohti sensoritekniikkaa hyödyntäviä menetelmiä, joilla esimerkiksi jokien ravinnekuormista ja vesiensuojelumenetelmien vaikutuksista saadaan aikaisempaa huomattavasti tarkempi kuva.

Pasi Valkama väittelee 18.5.2018 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Impacts of agricultural water protection measures on erosion, phosphorus and nitrogen loading based on high-frequency on-line water quality monitoring". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, sali PIII, Yliopistonkatu 3.
https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/fi-fi/Kalenteri/Suomi?id=52421

Vastaväittäjänä on professori Iital Arvo, Tallinn University of Technology, ja kustoksena on professori Luoto Miska.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Pasi Valkama: Impacts of agricultural water protection measures on erosion, phosphorus and nitrogen loading based on high-frequency on-line water quality monitoring https://helda.helsinki.fi/handle/10138/234579

Lisätietoja:

Pasi Valkama, pasi.valkama@vesiensuojelu.fi, puhelin 0400-814275

Kosteikko, kipsi vai kasvipeite?
Pasi Valkaman haastattelu
Siirry videokanavalle

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Pasi Valkama on väitöstutkimuksessaan vertaillut vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusta maataloudesta tulevaan ravinteiden hajakuormitukseen.
Pasi Valkama on väitöstutkimuksessaan vertaillut vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusta maataloudesta tulevaan ravinteiden hajakuormitukseen.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme