Sitra

Millaisen elinikäisen oppimisen Suomen haluamme? – yhteinen tahtotila 30 yhteiskunnalliselta vaikuttajalta

Jaa
On varmistettava, että jokaisella on mahdollisuus uudistaa osaamistaan kaikissa elämäntilanteissa. Näin linjaavat koulutuksen, työelämän ja valtionhallinnon ylimmän johdon edustajat tänään julkistetussa yhteisessä kannanotossaan.

Kohti osaamisen aikaa -julkaisu ja sen neljä teesiä sisältävät vision elinikäisen oppimisen pitkän aikavälin kehittämissuunnasta. Aiheen toivotaan nousevan kevään eduskuntavaalien jälkeen keskeiseksi osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa.

”Laajasti ajateltuna elinikäisessä oppimisessa on kyse paitsi osaamisesta, kilpailukyvystä ja hyvinvoinnista myös yhteiskuntamme ytimestä eli sivistyksestä, osallisuudesta ja eriarvoistumisen ehkäisystä”, johtajat painottavat julkaisun esipuheessa.

Tahtotila on laadittu viime syksyn ja tammikuun 2019 aikana. Työhön on osallistunut Sitran kutsusta 30 keskeisen organisaation ylin johto sekä heidän nimeämänsä asiantuntijat. Seuraavaksi samat tahot laativat elinikäisen oppimisen rahoituksen periaatteet, jotka julkistetaan maaliskuussa.

Työikäisille lisää oppimismahdollisuuksia ja kaikille vahvat perustaidot

Elämän mittainen oppiminen on noussut viime vuosina vahvasti yhteiskunnalliseen keskusteluun niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tähän vaikuttavat esimerkiksi nopea teknologinen kehitys, yhteiskunnan monimuotoistuminen sekä korkean osaamisen entistä suurempi merkitys talouskasvun lähteenä. Näitä muutosvoimia tarkastellaan kannanotossa ratkaisukeskeisesti yksilön, yhteisöjen ja koko yhteiskunnan näkökulmista.

Digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka muuttavat ammatteja ja työelämän osaamisvaatimuksia, joten uuden oppimisen haaste koskee kasvavassa määrin myös työikäistä väestöä.

”Varsinkin työikäisten osaamista uudistavissa rakenteissa on parantamisen varaa. Vaikka suomalaisten osallistuminen aikuiskoulutukseen on kansainvälisesti vertaillen laajaa, eivät kaikki edelleenkään pääse osaamisen uudistamiseen mukaan”, johtajat toteavat.

Ajatuksena ei ole patistella kaikkia työikäisiä takaisin koulun penkille, vaan pikemminkin hakea uusia keinoja, joilla osaamista voidaan uudistaa ja päivittää työn ohessa. Se on kaikkien etu, sillä osaaminen uudistaa työelämää siinä missä työelämä osaamista.

Vaikka ratkaisuja tarvitaan etenkin työikäisten osaamistarpeisiin, valmiudet elämän mittaiseen oppimiseen luodaan jo lapsuudessa. Näin ollen myös tulevaisuuden osaamisjärjestelmässä painottuvat laadukas varhaiskasvatus ja oppimaan oppimisen taidot.

Arjessa tapahtuvalla oppimisella nähdään niin ikään suuri arvo. Esimerkiksi vapaaehtois- ja järjestötyössä sekä harrastuksissa hankitut tiedot ja taidot on tuotava esille, joten niiden tunnistamiseen ja tunnustamiseen tarvitaan uusia välineitä.

”Tarvitsemme uudenlaisia tapoja tukea jatkuvaa oppimista niin työssä, vapaa-ajalla, harrastuksissa kuin perheiden arjessa”, johtajat painottavat.

Perustaitojen lisäksi Suomen on panostettava syväosaamiseen eli vahvaan perus- ja soveltavaan tutkimukseen, jotka ruokkivat muun muassa innovaatioita ja uudistumiskykyä.

Koulutuspanostusten vaikuttavuutta mitattava

Elinikäiseen oppimiseen kanavoitiin Suomessa viime vuonna noin 19 miljardia euroa. Kansainvälisessä vertailussa maamme koulutusinvestoinnit ovat suurimpien joukossa, samoin niiden julkinen rahoitusosuus. Valtion ja kuntien osuus kokonaissummasta oli 15,5 miljardia euroa eli yli 80 prosenttia.

Sekä julkisten että yksityisten koulutuspanostusten vaikuttavuudesta tarvitaan lisää tutkittua tietoa. Tavoitteita ja tuloksia vertailemalla varoja voidaan suunnata vaikuttavuuslähtöisesti eli sellaiseen toimintaan, jossa hyvinvoinnille ja osaamisen kehittymiselle asetetut tavoitteet todennetusti saavutetaan. Vaikuttavuuden arviointi tuleekin jatkossa huomioida jo koulutusuudistusten suunnitteluvaiheessa.

”Parhaimmillaan tieto julkisten panostusten vaikuttavuudesta auttaa päättäjiä toteuttamaan elinikäisen oppimisen politiikkaa, jossa vaikuttavat investoinnit osaamiseen ehkäisevät tarvetta korjaaville toimenpiteille yksilön elämänkaaren myöhemmissä vaiheissa. Kyse on niin julkisen talouden kestävyydestä kuin mielekkäästä elämästä ja jokaisen mahdollisuudesta itsensä kehittämiseen”, johtajat alleviivaavat.

Tahtotilaa tukevat rahoituksen periaatteet ulos maaliskuussa

Tahtotilan ovat allekirjoittaneet seuraavat johtajat ja organisaatiot: Jarkko Eloranta (puheenjohtaja, SAK), Sture Fjäder (puheenjohtaja, Akava), Jari Gustafsson (kansliapäällikkö, TEM), Olli-Pekka Heinonen (pääjohtaja, Opetushallitus), Martti Hetemäki (kansliapäällikkö, VM), Iiris Hynönen (puheenjohtaja, Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK), Jyri Häkämies (toimitusjohtaja, EK), Markku Jalonen (työmarkkinajohtaja, KT Kuntatyönantajat), Timo Kietäväinen (toimitusjohtaja, Keva), Timo Lankinen (alivaltiosihteeri, Valtioneuvoston kanslia), Anita Lehikoinen (kansliapäällikkö, OKM), Sanni Lehtinen (puheenjohtaja, Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL), Leena Linnainmaa (puheenjohtaja, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE), Olli Luukkainen (puheenjohtaja, OAJ), Jessica Makkonen (puheenjohtaja, Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU), Risto Murto (toimitusjohtaja, Varma), Jyrki Mäkynen (puheenjohtaja, Suomen Yrittäjät), Jukka Mönkkönen (puheenjohtaja, Suomen yliopistot UNIFI), Jouko Niinimäki (puheenjohtaja, Sivistystyönantajat), Antti Palola (puheenjohtaja, STTK), Harri Peltoniemi (johtaja, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi), Seija Petrow, neuvottelujohtaja (Valtion työmarkkinalaitos VTML), Jouko Pölönen (toimitusjohtaja, Ilmarinen), Juho Romakkaniemi (toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari), Suvi-Anne Siimes (toimitusjohtaja, TELA), Päivi Sillanaukee (kansliapäällikkö, STM), Hanna Tainio (varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto), Elias Tenkanen (puheenjohtaja, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI), Tapio Varmola (puheenjohtaja, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene) ja Björn Wallén (puheenjohtaja, Vapaa Sivistystyö). Työhön ovat antaneet panoksensa myös kyseisten organisaatioiden asiantuntijat sekä kaikille avoimiin työpajoihin osallistuneet oppimisen asiantuntijat ja vaikuttajat.

Nyt julkaistusta tahtotilasta ja maaliskuussa julkistettavista rahoituksen periaatteista muodostuu yhdessä kokonaisuus, jonka mukana olevat organisaatiot toivovat nousevan esiin seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Sitran kolmivuotinen Osaamisen aika -projekti alkoi lokakuussa 2018. Sitra fasilitoi eri tahojen yhteisiä keskusteluja ja on sitoutunut edistämään elinikäistä oppimista yhdessä tuotettujen näkemysten pohjalta.

Lisätietoja:


Helena Mustikainen, projektijohtaja, Osaamisen aika, Sitra
puh. 0294 618 225, helena.mustikainen@sitra.fi

Tapio Huttula, vanhempi neuvonantaja, Osaamisen aika, Sitra
puh. 0294 618 292, tapio.huttula@sitra.fi

Taru Keltanen, asiantuntija, viestintä, Sitra
puh. 040 674 3246, taru.keltanen@sitra.fi

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Sitra
Sitra
Itämerenkatu 11-13, PL 160
00180 HELSINKI

0294 618 991http://www.sitra.fi

Sitra on aktiivinen tulevaisuudentekijä, joka tutkii, selvittää ja ottaa kumppanit eri sektoreilta mukaan ennakkoluulottomiin kokeiluihin ja uudistuksiin. Tulevaisuustyön tähtäimessä on Suomi, joka menestyy kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Sitra

Estland behandlar medborgarinitiativ upp till tre gånger snabbare än Finland - Sitra jämför Finlands och Estlands system för medborgarinitiativ21.3.2024 07:12:21 EET | Tiedote

I Estland behandlas medborgarinitiativ inom den överenskomna tidsfristen, och det är enkelt att följa deras framsteg genom en enda tjänst. I Finland blir medborgarinitiativ allt populärare, men vårt system har utrymme för förbättringar. Enligt Sitras undersökning har Finland mycket att lära sig av Estlands flexibla system för medborgarinitiativ.

Virossa kansalaisaloitteet käsitellään jopa kolme kertaa nopeammin kuin Suomessa – Sitra vertaili Suomen ja Viron kansalaisaloitejärjestelmiä21.3.2024 07:12:21 EET | Tiedote

Virossa kansalaisaloitteet käsitellään sovitussa määräajassa ja aloitteiden etenemistä on kätevä seurata yhden palvelun kautta. Suomessa kansalaisaloitteiden suosio kasvaa, mutta järjestelmässämme on kehittämisen varaa. Sitran selvityksen mukaan Suomi voisi oppia Viron joustavasta kansalaisaloitejärjestelmästä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye