Oulun yliopisto

Mistä maito tulee? Alakoululaisilla heikko käsitys ruoantuotannosta

Jaa

Suurella osalla alakoululaisista on heikko käsitys ruoantuotannosta. Moni ei esimerkiksi tiedä, mistä maito tulee. Yksi ratkaisu tilanteeseen on ruokakasvatus esimerkiksi maatilalla tai koulupuutarhassa. Asioiden opiskelu aidossa ympäristössä parantaa myös oppimistuloksia merkittävästi.

Tuore väitöstutkimus paljastaa, että yli kolmasosalla alakoululaisista on virheellinen kuva ruoantuotannosta. Oppilaiden mielikuva maatilasta on monesti romantisoitunut tai maatila koetaan jonkinlaisena eläintarhana. Median luoma kuva ruoasta ja sen tuotannosta vaikuttaa paljon lasten ja nuorten mielikuviin.


”Ruokakasvatus on yhä tärkeämpää, koska lasten ja nuorten omakohtaiset kokemukset ruoan reitistä pellolta pöytään ovat vähäisiä maatilojen vähenemisen myötä”, aiheesta Oulun yliopistossa 10.11. väittelevä filosofian maisteri Pia Smeds toteaa.


Smeds tarkasteli väitöskirjatyössään 5- ja 6-luokkalaisten (318 oppilasta Helsingistä, Vaasasta, Forssasta ja Jokioisilta) oppimista ja mielikuvaa ruoan reitistä ja sitä, miten ruoka ja ruoan reitti voivat muodostaa menestyksellisen pedagogisen työvälineen.


Tulosten mukaan oppiminen ruoasta sen aidossa ympäristössä – pellolla, maatilalla ja keittiössä – vahvisti huomattavasti oppilaiden oppimista. Heikkojen oppilaiden oppimistulokset paranivat ja keskiarvo oli korkeampi kuin niiden vahvojen oppilaiden, jotka olivat opiskelleet luokassa. Oppilaat kokivat oppimisen vaivattomammaksi ja keskittyminen oli helpompaa kuin luokassa.


”Samalla karisivat virheelliset mielikuvat. Aidossa oppimisympäristössä opiskeltavaan aiheeseen yhdistyivät käytäntö, teoria ja tekevät ihmiset, vaikkapa maanviljelijä tai keittäjä. Aihe muuttui merkitykselliseksi oppijalle. Kun oppiminen on merkityksellistä, vaivattomampaa ja keskittyminen on helpompaa, vahvistuvat kouluviihtyvyys ja oppimistulokset. Tämä vuorostaan ehkäisee syrjäytymisriskiä”, Smeds sanoo.


Kouluruoka voi olla arvokas opetuksen työväline. Smedsin mukaan ruokakasvatus aidossa oppimisympäristössä auttaa havainnollistamaan syy- ja seuraussuhteita konkreettisesti. Se tuo käytännönläheisesti esille sen, millainen merkitys oppilaan omilla kulutusvalinnoilla on hänelle itselleen ja ympäristölle.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

filosofian maisteri Pia Smeds, Luonnonvarakeskus, p. 0295 326549, pia.smeds@luke.fi
viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, Oulun yliopisto, p. 0294 484096, anna-maria.hietapelto@oulu.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Väitös: DLBCL, primaari ja sekundaari keskushermostoilmentymä, hoito ja ennaltaehkäisy17.11.2017 14:14Tiedote

Väitöstutkimuksessa arvioitiin primaarin aivolymfooman (PCNSL) hoitoa ja hoidon vaikuttavuutta tavanomaisella yhdistelmäsolunsalpaajahoidolla, sekä analysoitiin OYS:ssa vuonna 2007 käyttöönotetun veriaivoesteen aukaisuhoidon avulla ensi-tai toisessa linjassa hoidetut aivolymfoomapotilaat. Lisäksi arvioitiin sekundaarisen aivolymfooman (SCNSL) ilmaantuvuutta korkean uusiutumariskin diffuusia suurisoluista b-solulymfoomaa sairastavilla potilailla, jotka saivat joko tavanomaista immunokemoterapiaa tai siihen kombinoitua keskushermostoon suunnattua profylaksiahoitoa.

Tasa-arvo ja matemaattisen osaamisen tarve haastavat yliopistojen opiskelijavalintaa10.11.2017 09:03Tiedote

Tiistaina 7.11. julkaistiin uutta tietoa kansallisesta opiskelijavalintahankkeesta ja ylioppilasarvosanojen pisteytysmalleista yliopistojen opiskelijavalinnassa. Oulun yliopiston tutkijoiden laaja tutkimusaineisto lukion ainevalintojen vaikutuksesta kertoo, millaisia opiskelijoita yliopistoihin on valittu nykyisellä järjestelmällä vuosina 2013–2015. Kehittämistyön ytimessä tulisi olla kysymys, millaista lukiossa hankittua osaamista yliopisto-opiskelijoilta halutaan jatkossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme