Mitä Jumalan ikuisuus voi tarkoittaa?
”Jo ennen kuin vuoret syntyivät, ennen kuin maa ja maanpiiri saivat alkunsa, sinä olit. Jumala, ajasta aikaan sinä olet” (Psalmi 90:2).
Onko ikuinen Jumala täysin ajan ulkopuolella vai elääkö Jumala ajassa? Vaikka kysymystä on pohdittu teologiassa syvällisesti vuosituhansien ajan, on nykyteologeilla poikkeuksellisen hyvät edellytykset vastata kysymykseen.
–Teologeilla on nimittäin käytössään moderni fysiikantutkimus, jonka avulla voidaan pyrkiä vastaamaan kysymykseen mitä aika on, toteaa aiheesta väittelevä Sampsa Korpela.
Jumalan ajattomuus tai ajallisuus
Jumalan ajattomuuden kannattajat vetoavat suhteellisuusteoriaan, ajallisuuden kannattajien mukaan puolestaan aika-avaruutta ei ole.
Albert Einsteinin kehittämän suhteellisuusteorian mukaan ajan kuluminen on tarkastelijasta riippuvaista. Aika kuluu sitä hitaammin, mitä nopeammin tarkastelija liikkuu. Ajan ajatellaan olevan neliulotteisen aika-avaruuden yksi ulottuvuus. Aika-avaruuden neliulotteisuudesta seuraa, että kaikki ajan hetket ovat samanarvoisesti olemassa: menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus ovat yhtä tosia.
– Suhteellisuusteorian mukaan ajan virtaaminen on käytännössä illuusiota, jonka mieli vain rakentaa meille. Myös ihmisten tahdonvapauden sovittaminen yhteen aika-avaruuden neliulotteisuuden kanssa on vaikeaa, koska tulevaisuus on jo ennalta olemassa, Korpela sanoo.
Jumalan ajattomuuden kannattajat käytännössä vetoavat suhteellisuusteoriaan perustellessaan, miksi Jumala on ajan ulkopuolella. Koska ajan virta on illuusiota, objektiivisesta näkökulmasta eli Jumalan näkökulmasta tarkasteltuna mitään ajallisia prosesseja ei ole. Siispä ei ole tarpeen olettaa, että Jumala olisi osallisena ajallisista prosesseista, jolloin on luonnollista olettaa Jumalan olevan ajan ulkopuolella.
Jumalan ajallisuuden kannattajat eli sellaiset Jumalan ikuisuuden kannattajat, jotka siis haluavat torjua Jumalan ajattomuuden, puolestaan vastustavat tätä suhteellisuusteorian pohjalta tehtävää päättelyä. Mitään aika-avaruutta ei voi oikeasti olla olemassa, kyse on vain fyysikoiden rakentamasta teoreettisesta mallista.
Molemmissa teoreettisissa päättelyissä on ongelmansa
Korpelan mukaan molemmissa päättelyissä on ongelmansa. Ajan virtaamisen pitäminen illuusiona on arkikokemuksemme vastaista, ja tulevaisuuden ennalta olemassaolo on ongelmallista, koska käytännössä se tarkoittaa, että vapaa tahto on vain illuusiota. Aika-avaruuden olemassaolon kieltäminen puolestaan on ristiriidassa nykyfysiikan kanssa.
Kysymys Jumalan ja ajan välisestä suhteesta on teologisesti erittäin merkittävä, koska se vaikuttaa moniin keskeisiin teologisiin käsitteisiin alkaen kysymyksestä mitä tarkoittaa ”Alussa Jumala loi taivaan ja maan” (1. Moos 1). Korpelan mukaan onkin valitettavaa, että suhteellisuusteoria on saanut ylikorostuneen roolin ajan rakenteen tutkimuksessa erityisesti teologian kentällä. Keskustelusta on unohdettu kokonaan kvanttifysiikka. Varsinkin nykyfysiikan tarkimmat ennusteet antava teoria, kvanttifysiikan ja suhteellisuusteorian yhdistävä kvanttikenttäteoria, on täysin sivuutettu Jumalan ja ajan välisen suhteen tutkimuksessa.
Aika-avaruuden käsite uusiksi kvanttikenttäteorian avulla
Väitöskirjassaan Korpela tulkitsee teologisessa viitekehyksessä kvanttikenttäteorian versiota nimeltä implikaatti järjestys -teoria. Teorian on kehittänyt David Bohm (1917–1992), yksi 1900-luvun visionäärisimmistä ja arvotetuimmista fyysikoista. Implikaatti järjestys -teorian valossa aika-avaruuden käsitettä voidaan tulkita uudella tavalla. Teorian mukaan aika-avaruuden käsitteeseen voidaan yhdistää ajan aito virtaaminen sekä vaihtoehtoisten tulevaisuuksien olemassaolo. Ajan virtaaminen syntyy potentiaalisuuksien aktualisoitumisesta: nykyhetkessä mahdollisista eli potentiaalisista tulevaisuuden hetkistä yksi tulee todelliseksi eli aktualisoituu.
– Kvanttifysiikka näyttää viittaavan siihen, että tulevaisuuden vaihtoehtoiset tapahtumankulut eli potentiaalisuudet ovat tosia. Aika-avaruus ja ajan virta muodostuvat tästä potentiaalisuuksien aktualisoitumisesta ja ovat siten todellisia. Aika-avaruus on siis olemassa, mutta se on määriteltävissä tavalla, joka ei ole ristiriidassa tahdonvapauden tai ajan aidon virtaamisen kanssa. On siis mahdollista, että Jumalan näkökulmasta kaikki aika on jo toteutunutta, mutta ihmisten näkökulmasta tulevaisuus on vielä avoin.
Teologian maisteri Sampsa Korpela väittelee Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 20.8. klo 12 uskonnonfilosofian aiheesta God, Time, and the Concept of Potentiality in Quantum Physics. Väitöstilaisuus järjestetään Porthanian salissa PII (Yliopistonkatu 3).
Lisätietoja:
Sampsa Korpela, sampsa.korpela@helsinki.fi, 040 709 4820
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme