Aalto-yliopisto

Mitä koirien ja kissojen aivoissa tapahtuu? Uusi kuvantamismenetelmä selvittää lemmikkien mielen saloja

Jaa

Kvanttioptisiin antureihin perustuva aivokuvantamislaite avaa uusia mahdollisuuksia myös ihmisvauvojen aivojen tutkimiseen.

Alustavassa kokeessa Lauri Parkkonen piti kvanttioptista MEG-anturia kädellä Roosa-kissan pään päällä, kun kissalle esitettiin yksinkertaisia kuuloärsykkeitä. Kuva: Lauri Parkkosen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Alustavassa kokeessa Lauri Parkkonen piti kvanttioptista MEG-anturia kädellä Roosa-kissan pään päällä, kun kissalle esitettiin yksinkertaisia kuuloärsykkeitä. Kuva: Lauri Parkkosen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.

Aalto-yliopiston professori Lauri Parkkosen ryhmä on vuosia kehittänyt kvanttioptisia antureita aivomagneettikäyrän eli magnetoenkefalografian (MEG) mittaamiseen. Toisin kuin perinteisessä MEG-laitteessa, jossa hyvin kylmässä toimivat suprajohtavat anturit vaativat ympärilleen senttimetrejä paksun lämpöeristeen, nämä uudet huoneenlämpötilassa toimivat anturit voidaan tuoda suoraan pään pinnalle. Tämä mahdollistaa entistä tarkemmat aivomagneettikäyrien mittaukset. MEG-kuvantaminen on tutkittavalle kivutonta ja turvallista.

Nyt Parkkonen aikoo tiiminsä kanssa yhdistää uuden menetelmän ja aiemmat kokemuksensa eläinten aivotoiminnan mittaamisesta selvittääkseen, kuinka monimutkaisia ajallisia rakenteita koirien ja kissojen aivot pystyvät poimimaan ympäristöstään. Vastaavanlaisissa kokeissa ihmisillä on havaittu, että aivot reagoivat poikkeamiin monimutkaisissa rakenteissa vain silloin kun ihminen on suunnannut niihin tarkkaavaisuutensa ja on niistä tietoinen.

Koirien aivotoimintaa on mitattu kajoamattomasti jo aiemmin aivosähkökäyrän (EEG) avulla. Koirien kallon päällä on kuitenkin paljon aivosähkökäyrän tarkkuutta häiritseviä lihaksia, minkä vuoksi se kertoo melko epätarkasti koirien aivojen toiminnasta.

”Kissat ja koirat kuulevat laboratoriossa toistuvia äänisarjoja, joiden joukossa on satunnaisesti poikkeavia sarjoja. Ihmisellä poikkeama opitusta ”säännöstä” synnyttää erityisen vasteen aivoissa. Tarkoituksemme on selvittää, syntyykö myös kissoilla ja koirilla aivovasteita näille monimutkaisempien äänisarjojen poikkeamille ja pienentääkö tarkkaavaisuuden suuntaaminen muualle näitä vasteita, kuten ihmisellä tapahtuu”, Parkkonen kertoo.

Parkkonen on jo kokeillut alustavasti hyvin yksinkertaisia mittauksia perheensä Roosa-kissalla, joka viihtyy pitkiäkin aikoja sylissä, mikä on tärkeää mittauksen onnistumisen kannalta. Kissa tuotiin tutustumaan laboratorioon jo pari tuntia ennen mittauksia – kissat kun ovat paikkaherkkiä.

”Saimme kissalta mitattua kuuloherätevasteet kahdelle erilaiselle äänelle, jotka esiintyivät eri todennäköisyyksillä ja satunnaisessa järjestyksessä. Harvemmin esiintyvälle äänelle kissan aivot tuottivat samankaltaisen poikkeamavasteen kuin ihmisaivotkin vastaavanlaisessa kokeessa”, Parkkonen kertoo.

Laitteistolla voi tutkia myös vauvojen aivotoimintaa

Mittausasetelma suunnitellaan niin, että se soveltuu sekä kissoille että koirille, joskin kokeita aletaan ensin tehdä kissoilla. Tavoitteena on samalla kehittää myös ihmisvauvoille sopivaa mittausasetelmaa.

Parkkonen kertoo, että koirat eroavat tutkittavina kissoista – ja myös ihmisvauvoista.

”Kokemuksemme mukaan ammattilainen voi opettaa koiran katsomaan näköärsykettä riittävän pitkiä aikoja aivomittauksen mahdollistamiseksi, mutta kissojen ja ihmisvauvojen kanssa tämä ei todennäköisesti onnistu. Kuuloärsykkeet toimivat siksi kissoilla ja vauvoilla näköärsykkeitä paremmin. Laboratoriossa kuuloärsykkeet tuotetaan vapaassa tilassa olevalla kaiuttimella eikä kuulokkeita tarvita.”

Alustavassa kokeessa Parkkonen piti kvanttioptista MEG-anturia kädellä kissan pään päällä ja kissa kuunteli ääniä. Tulevissa kokeissa on mahdollista, että anturit kiinnitetään kevyesti eläimen päähän pannalla, jotta pään kääntäminen ei muuta anturin paikkaa aivoihin nähden.

”Kuvaamme mittaukset myös videolle, mikä helpottaa pään kääntymisistä johtuvien häiriösignaalien tunnistamista ja poistamista analyysivaiheessa”, Parkkonen kertoo.

Perinteiset kypärän sisälle eristetyt MEG-anturit eivät sovellu eläinmittauksiin, koska kullekin lajille ja jopa rodulle pitäisi tehdä oma, pään koon mukaan räätälöity laite, mikä tulisi hyvin kalliiksi.

Laboratoriokokeisiin on jo saatu puoltava lausunto Helsingin yliopiston Viikin kampuksen tutkimustoiminnan eettiseltä toimikunnalta. Toimikunnan mukaan kysymys ei ole lain tarkoittamasta koe-eläinkokeesta, koska eläimille ei aiheuteta minkäänlaista tuskaa. Kokeisiin osallistuu tavallisia lemmikkejä, jotka noin tunnin kestävän kokeen jälkeen palaavat koteihinsa omistajiensa kanssa. Niihin ei myöskään injektoida aineita. Myös käytetyt kuuloärsykkeet ovat tavanomaisia eli niitä voisi kuulla kotioloissakin.

”Kissojen ja koirien toivottua käyttäytymistä eli paikoillaan oloa pyritään rohkaisemaan kokeessa positiivisesti esimerkiksi herkkupalojen avulla. Niitä ei pakoteta pysymään paikallaan; se tekisi mittauksestakin teknisesti huonolaatuisen”, Parkkonen täsmentää.

Kissoja, koiria ja vauvoja koskeva hanke toteutetaan Aallossa, ja sen yhteistyökumppaneita ovat akatemiatutkija Miiamaaria Kujala Jyväskylän yliopistosta, ja professori Ole Jensen Birminghamin yliopistosta Isosta Britanniasta.

Lajien vertailua ja tulosten yhdistelyä

Parkkosen toiveena on myös oppia eri lajien samanlaisuudesta ja erilaisuudesta. Eläinten aivotoimintaa on aiemmin mitattu lähinnä invasiivisesti eli kallon sisällä olevilla elektrodeilla. Nyt kehitteillä olevalla menetelmällä voidaan eläinten aivotoimintaa mitata kajoamattomasti samoin kuin terveiden ihmistenkin.

Ihmisaivojen mittaukseen tarkoitettu kvanttioptinen laite on tällä hetkellä testivaiheessa. Lauri Parkkonen kertoo, että laitteella mitataan HUSin Meilahden sairaalan BioMag-laboratoriossa ensin terveiden ihmisten aivoja, ja sen jälkeen tehdään mittauksia epilepsiapotilailla.

”Tarkoituksena on selvittää, saammeko mitattua epileptiseen toimintaan liittyviä heikkoja korkeataajuisia signaaleita kallon ulkopuolelta. Näillä signaaleilla näyttäisi olevan erityistä merkitystä mahdollisen leikkaushoidon suunnittelussa.”

Mittaukset aloitetaan Parkkosen tutkimusryhmässä syksyllä ja Suomen Akatemian rahoittama akatemiahanke jatkuu aina vuoteen 2026 saakka.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lauri Parkkonen
Professori
Aalto-yliopisto
lauri.parkkonen@aalto.fi
puh. 040 508 9712

Kuvat

Alustavassa kokeessa Lauri Parkkonen piti kvanttioptista MEG-anturia kädellä Roosa-kissan pään päällä, kun kissalle esitettiin yksinkertaisia kuuloärsykkeitä. Kuva: Lauri Parkkosen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Alustavassa kokeessa Lauri Parkkonen piti kvanttioptista MEG-anturia kädellä Roosa-kissan pään päällä, kun kissalle esitettiin yksinkertaisia kuuloärsykkeitä. Kuva: Lauri Parkkosen tutkimusryhmä, Aalto-yliopisto.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopisto
Aalto-yliopisto
PL 18000
00076 AALTO

09 47001, viestinta@aalto.fihttp://aalto.fi

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 12 000 opiskelijaa ja yli 4000 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.  

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Ikuinen liike on mahdollista – Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa havainnoitiin kahden fysiikan lait haastavan aikakiteen välistä vuorovaikutusta10.6.2022 12:35:47 EEST | Tiedote

Aikakiteet ovat aineen olomuoto, jossa hiukkaset liikkuvat ikuisesti toistuvassa rytmissä ilman ulkopuolista energiaa. Tutkijat onnistuivat luomaan Aalto-yliopiston Kylmälaboratoriossa kaksi aikakidettä ja tarkkailemaan niiden välistä vuorovaikutusta. Tulevaisuudessa aikakiteitä voi hyödyntää erilaisissa laitteissa, kuten kvanttitietokoneiden muistina.

Uusi tutkimushanke selvittää ensimmäistä kertaa, esiintyykö Suomen asuntolainamarkkinoilla etnisyyteen perustuvaa syrjintää2.6.2022 11:44:10 EEST | Tiedote

Esimerkiksi Yhdysvalloissa etnisiin vähemmistöihin kuuluvat kansalaiset maksavat asuntolainoistaan enemmän kuin muut, vaikka luottokelpoisuus olisi sama. Vähemmistöjen lainahakemukset myös hylätään muita useammin – silloinkin, kun päätöksen tekee algoritmi. Tutkijan mukaan mahdollinen syrjintä aiheuttaisi Suomessa taloudellista eriarvoisuutta pitkälle tulevaisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme