Helsingin yliopisto

Mitä lapset ja nuoret kuvittelevat tulevaisuuteensa?

Jaa

Se, mitä lapsi tai nuori ajattelee tulevaisuudestaan, voi paljastaa unelmien ja arvojen lisäksi myös sen, miten hän voi nyt. Näin toteaa kasvatustieteen maisteri Hanna Lampi, joka väitöstutkimuksessaan ehdottaa tulevaisuuspiirustusta monipuoliseksi työkaluksi kouluihin.

Kuva: Hanna Lampi, Salla Vasenius
Kuva: Hanna Lampi, Salla Vasenius

Yksi haluaa miljonääriksi Hollywoodiin, toinen suurperheen isäksi mökkipaikkakunnalle, kolmas avaruuteen robottien kanssa. 16-vuotias tansanialaistyttö aikoo Pakistaniin sotilaaksi korottaak­seen elintasoaan; 15-vuotias suomalaispoika haaveilee omasta kansallissosialistisesta vastarintaliikkeestään.

Piirustukset kertovat unelmista, toiveista ja peloista

Hanna Lampi keräsi Helsingin yliopistossa tarkastettavaa väitöskirjaansa varten Suomesta, Tansaniasta, Intiasta, Ghanasta ja Isosta-Britanniasta yhteensä yli 500 tulevaisuuspiirustusta tai miellekarttaa lapsilta ja nuorilta. Lisäksi hän haastatteli heitä ja tarkkaili heidän Facebook-käyttäytymistään. Tulokset olivat rohkaisevia. Lapset kertoivat piirustusten avulla unelmistaan, toiveistaan ja peloistaan. Lammen johtopäätös onkin, että tulevaisuuspii­rustuksen avulla voidaan löytää jotain sellaista, mitä muilla koulutehtävillä ei. Sitä voidaan käyttää kouluissa motivoivana, edullisena ja universaalina työkaluna tukemassa oppilaantuntemusta, oppilashuoltoa, ekososiaalista sivistystä, globaalia ja tulevaisuuskasvatusta sekä eri oppiaineiden välistä yhteistyötä. Ja kenties löytää jopa mahdollisia riskitekijöitä niistä lapsista ja nuorista, jotka saattaisivat tehdä jotain tuhoisaa.

Erilaisia tulevaisuuskuvia

Pitkittäisseuranta osoitti, että yksittäisen lapsen tulevaisuuskuvilla on usein jatkumoita Suomessa, mutta ei niinkään Tansaniassa. Haaveammateista suosituimmat olivat lääkäri, opettaja ja ammattilaisjalkapalloilija. Jalkapallo nousi muutenkin eri kulttuureita yhdistäväksi tekijäksi: kaikkiaan runsas viidennes oli kuvannut sen mielikuvassaan. Nuoret olivat konservatiivisia sukupuolirooleissaan, sekä työ- että harrastushaaveissaan. Diginatiivisukupolvi ei myöskään kokenut robottien tai avaruuden liittyvän tulevaisuuteensa. Tansanialaispiirustuksista oli nähtävissä television ja internetin sekä suomalaisen kummikoulun vaikutus.

Länsimaalaisilla kuvissa vähemmän luontoa

Länsimaalaiset erosivat muista muun muassa siinä, että he olivat piirtäneet luontoelementtejä kuviinsa huomattavasti muita vähemmän. Heistä myös useampi kuin joka toinen halusi muuttaa ulkomaille. 64 % koko aineistosta haaveili lapsista: tyypillisimmillään yhdestä. Intialaisista kukaan ei halunnut yli kahta lasta ja moni toivoi poikaa. Kumppanin itselleen oli merkinnyt 41 %: tyypillisintä se oli ghanalaisille (yli 90 %) ja vähäisintä suomalaisille (alle 35 %). Peruskoulunsa päättävillä suomalaisnuorilla (N=64) nousivat sosiaaliset arvot sekä valtaan ja rikkauksiin liittyvät mahtiarvot suosituimmiksi. Suomalaispojista löytyi eniten niitä, jotka ilmaisivat negatiivisia mielikuvia tulevaisuudelleen.

– Kenelläkään ei ole oikeutta – eikä onneksi valtaakaan – estää lasta haaveilemasta tulevaisuudesta. Päinvastoin meillä kasvattajilla on vastuu kannustaa niin tekemään, Lampi toteaa. 

Tutkijan mukaan tarvitsemme kielimuurit ylittäviä, kenelle tahansa sopivia ja oppilaita kuulevia tulevaisuuskasvatuksen menetelmiä. Tehtävää, joka tarvitsee toteutuakseen vain kynän ja paperia, ja on mahdollista missä päin maailmaa tahansa.

Hanna Lampi väittelee kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 16.6. klo 12 aiheesta Aina liikkeessä: Tulevaisuuskuvia suomalaisilla, tansanialaisilla, intialaisilla, ghanalaisilla ja isobritannialaisilla lapsilla ja nuorilla 2005–2015. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 302, Siltavuorenpenger 3A. Väitöstiivistelmä on luettavissa sähköisesti e-thesiksessä osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3492-9

Väittelijän yhteystiedot:

Hanna Lampi p. 041 535 0254, s-posti hanna.lampi@iki.fi

– -

Hanna Lampi on koulutukseltaan erityisopettaja, luokanopettaja ja lastentarhanopettaja. Hän toimii tällä hetkellä erityisluokanopettajana inkluusiomallisessa peruskoulussa. Ihmisten välisen tasa-arvoisuuden ja moninaisuuden vuoksi hän toivoisi ammattinimikkeensä olevan inkluusio-opettaja. 

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Hanna Lampi, Salla Vasenius
Kuva: Hanna Lampi, Salla Vasenius
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Laskemisen sujuvuutta on tuettava osana matemaattisia taitoja13.12.2017 09:55Tiedote

Lasten väliset taitoerot laskemisen sujuvuudessa pienenevät toiselta viidennelle luokalle selviää Eija Väisäsen Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöksestä. Toisella luokalla arvioitu laskemisen sujuvuus toimii kuitenkin hyvänä ennustajana samalle taidolle myöhempinä vuosina. Koulussa toteutetuilla matemaattisten taitojen harjoitusohjelmilla voidaan tukea erityisesti ensimmäisellä ja toisella luokalla olevia lapsia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme