Mitä merkitsee olla metsäntuntija? – Asiantuntijuus metsäalalla vaatii avoimuutta, uudistusmieltä ja yhteistyötä

Metsäntuntijuus tarkoittaa monien eri arvojen ja asioiden huomioon ottamista ja yhteensovittamista, aloittaa Olli Äijälä. Lauri Saaristoa metsäasiantuntijuus velvoittaa kehittymään jatkuvasti. Vaikka Suomi on metsäosaamisen ja metsäntutkimuksen huippumaa, lisää tutkimustietoa tarvitaan. On tärkeää tunnistaa oman tiedon ja tietämyksen rajat, hän kiteyttää. Tarvitaan myös rohkeutta kyseenalaistaa se, miten on aina tehty, ja pitää olla avoin uusille näkökulmille, lisää Sini Miettinen.

Nelikko on yhtä mieltä siitä, että metsäalalla on tapahtunut selkeä muutos arvoissa ja asenteissa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Kati Kontinen nostaa esimerkin omalta työuraltaan: "2000-luvun alkupuolella suunnittelin kunnostusojituksia, ja nyt vedän ennallistamistiimiä Tapiossa."

Äijälä muistelee vuotta 2006, jolloin yläharvennus nostettiin yhdeksi metsänkäsittelymenetelmäksi metsänhoidon suosituksiin. Silloin kauhistellen keskusteltiin, avaako yläharvennus tien jatkuvaan metsänkasvatukseen. Muutamaa vuotta myöhemmin se nostettiin yhdeksi metsänkäsittelytavaksi metsälakiin.

Vaikka Suomessa on paljon ja hyvää metsäosaamista, haastaa Kontinen jokaista metsäammattilaista laajentamaan jatkuvasti omaa ymmärrystään, seuraamaan alaa ja opiskelemaan lisää. Saaristo pitää omana selkärankanaan metsänhoidon suosituksia: ”Siinä prosessissa tietoa pureskellaan erittäin huolellisesti ja yhdistellään tutkimustietoa käytännön tietoon.” Hän kehottaakin metsäalan asiantuntijoita ja ammattilaisia kääntymään suositusten puoleen, mikäli kokee tarvetta lisätä osaamistaan itselle vieraammista aihealueista.

Vaikka metsäalalla on tapahtunut suuri muutos viimeisen 20 vuoden aikana, Äijälä arvelee, että vielä suurempi muutos on edessä seuraavan 20 vuoden aikana ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuskriisin myötä.

Äijälälle on tärkeää, että metsiä voidaan myös tulevaisuudessa hyödyntää taloudellisesti, samalla huolehtien ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta sekä luontoarvoista. Jotta metsäalla voidaan toimia jatkossakin, täytyy asioita ja ilmiöitä ymmärtää entistä monipuolisemmin, kommentoi Kontinen. Saaristo peräänkuuluttaa viisasta muutosta. Metsäalalla on kaikki edellytykset kehittyä tietopohjaisesti ja keskittyä oikeisiin asioihin. "Jalat maassa ja saappaat metsässä", hän heittää. Tarvitaan avoimuutta, uudistusmielistä otetta ja hyvää yhteistyötä. Sillä reseptillä metsäntuntijat uudistavat metsäalaa entistä paremmin voivaksi, kiteyttää Äijälä.

Kuuntele Metsäntuntijat-podcastin 8. jakso:

Mitä merkitsee olla metsäntuntija? – Asiantuntijuus metsäalalla vaatii avoimuutta, uudistusmieltä ja yhteistyötä

Aikaisemmat Metsäntuntijat-jaksot:

1. jakso: Metsänjalostus apuna ilmastonmuutokseen sopeutumisessa
2. jakso: Monimuotoiset kuntametsät ja digitaalinen metsätieto
3. jakso: Kuinka toimia vastuullisesti metsänomistajana?
4. jakso: Mitä tulisi tietää EU:n vaikutuksista metsiemme käyttöön?
5. jakso: Metsätuhot yleistyvät – Miten varautua riskeihin sääolosuhteiden muuttuessa?
6. jakso: Millainen metsänomistaja haluat olla?
7. jakso: Mestarillista metsänhoitoa ForestKITillä Tero Pitkämäen ja Antti Ruuskasen malliin

Tapion Metsäntuntijat-podcast pureutuu suomalaisten metsien käytön ajankohtaisiin keskusteluaiheisiin. Keskustelua luotsaavat Tapion asiantuntijat ja vieraina kuullaan monipuolisesti metsäalaa edustavia ja aiheita eri lähtökohdista tarkastelevia ammattilaisia, tutkijoita, vaikuttajia ja metsänomistajia.