Miten autamme uutta sukupolvea ratkaisemaan globaaleja kriisejä? Koulutus- ja kasvatusalan tutkijat kokoontuvat kestävän kehityksen kysymyksien äärelle
Kestävyyden käsite on monitahoinen eikä anna kasvattajalle helppoja vastauksia. Monitahoisuus ilmenee esimerkiksi YK:n Agenda 2030 tavoitteissa. Kestävyydessä on ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia ulottuvuuksia.
– Liian monitahoisesti ymmärrettynä kestävyys jää tyhjäksi hokemaksi, ilman yhteyttä rakenteellisiin ongelmiin tai arjen valintatilanteisiin. Ja toisaalta liian kapeasti ymmärrettynä ongelmat jäävät yhtä lailla ratkaisematta, sanoo Kasvatustieteen päivien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, professori Mirjam Kalland.
Poimintoja ohjelmasta
Kasvatustieteen päivät järjestetään kokonaan verkossa. Pääpuhujina ovat professori Cecilia Lundholm Tukholman yliopistosta ja professori Annalisa Sannino Tampereen yliopistosta. Heidän puheensa käsittelevät toimijuuden, toivon sekä kestävien utopioiden kysymyksiä ilmastonmuutoksen ja kestävyyskriisin aikakaudella.
Kahden päivän aikana teemaryhmissä ja symposiumeissa kuullaan yhteensä yli 300 esitystä.
Mira Kalalahti puhuu koulutusvalinnoista monikulttuurisessa koululuokassa.
Riikka Hohtin aiheena on kasvatus ja kestävä monilajinen yhteiselo antroposeenin aikaan. Antroposeeni tarkoittaa ajatusta siitä, että ihmisestä on tullut maapallon tilaa muuttanut ja muuttava geologinen voima. Esityksessään Hohti käsittelee sitä, miten voimme ymmärtää esimerkiksi lasten ja eri eläinlajien välisiä suhteita kasvatusyhteisöissä.
Anna Rainio käsittelee inkluusion kysymyksiä alkuopetuksessa. Inkluusio tarkoittaa ajatusta yhteisestä koulusta kaikille. Rainio tutkii yhdessä alkuopetuksen luokanopettajan kanssa, miten mielikuvitus ja aikuisten ja lasten yhteiset mielikuvitusmaailmat voivat tukea kaikkien lasten osallisuutta koulun arjessa.
Tietoja konferenssista
Kasvatustieteen päivät 2020 järjestetään etäkonferenssina 15.–16.12.2020.
Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita kuuntelemaan esityksiä. Katseluoikeutta esityksiin voi pyytää ottamalla yhteyttä tutkijatohtori Iina Männikköön.
Helsingin yliopisto järjestää Kasvatustieteen päivät yhdessä Suomen kasvatustieteellisen seuran kanssa. Seuran puheenjohtajana toimii Helsingin yliopiston yliopistopedagogiikan professori Auli Toom. Seuran julkaisema ja päätoimittaja apulaisprofessori Janne Varjon luotsaama Kasvatus-lehti juhlii tänä vuonna 50. juhlavuottaan juhlaseminaarin merkeissä.
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja konferenssista: tutkijatohtori Iina Männikkö, iina.mannikko@helsinki.fi, +358 50 376 8999
Tutkijoiden yhteystiedot:
Professori Auli Toom, auli.toom@helsinki.fi, +358 50 415 4852
Dosentti Mira Kalalahti, mira.kalalahti@helsinki.fi, +358 50 357 3740
Tutkijatohtori Riikka Hohti, riikka.hohti@helsinki.fi, +358 40 766 1834
Dosentti Anna Rainio, anna.rainio@helsinki.fi, +358503180306, +358294129862
Apulaisprofessori Janne Varjo, janne.varjo@helsinki.fi, +358 50 318 2205
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme