Helsingin yliopisto

Miten autamme uutta sukupolvea ratkaisemaan globaaleja kriisejä? Koulutus- ja kasvatusalan tutkijat kokoontuvat kestävän kehityksen kysymyksien äärelle

Jaa

Kasvatus on keskeisessä asemassa ilmastokriisin, köyhyyden ja rasismin ratkomisessa. Miten kasvatamme tulevia sukupolvia ymmärtämään ihmiskunnan aiemmin oppimaa tietoa ja rakentamaan uutta? Kestävä kehitys on joulukuussa järjestettävien Kasvatustieteen päivien teemana.

Kestävyyden käsite on monitahoinen eikä anna kasvattajalle helppoja vastauksia. Monitahoisuus ilmenee esimerkiksi YK:n Agenda 2030 tavoitteissa. Kestävyydessä on ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia ulottuvuuksia.

– Liian monitahoisesti ymmärrettynä kestävyys jää tyhjäksi hokemaksi, ilman yhteyttä rakenteellisiin ongelmiin tai arjen valintatilanteisiin. Ja toisaalta liian kapeasti ymmärrettynä ongelmat jäävät yhtä lailla ratkaisematta, sanoo Kasvatustieteen päivien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, professori Mirjam Kalland.

Poimintoja ohjelmasta

Kasvatustieteen päivät järjestetään kokonaan verkossa. Pääpuhujina ovat professori Cecilia Lundholm Tukholman yliopistosta ja professori Annalisa Sannino Tampereen yliopistosta. Heidän puheensa käsittelevät toimijuuden, toivon sekä kestävien utopioiden kysymyksiä ilmastonmuutoksen ja kestävyyskriisin aikakaudella.

Kahden päivän aikana teemaryhmissä ja symposiumeissa kuullaan yhteensä yli 300 esitystä.

Mira Kalalahti puhuu koulutusvalinnoista monikulttuurisessa koululuokassa.

Riikka Hohtin aiheena on kasvatus ja kestävä monilajinen yhteiselo antroposeenin aikaan. Antroposeeni tarkoittaa ajatusta siitä, että ihmisestä on tullut maapallon tilaa muuttanut ja muuttava geologinen voima. Esityksessään Hohti käsittelee sitä, miten voimme ymmärtää esimerkiksi lasten ja eri eläinlajien välisiä suhteita kasvatusyhteisöissä.

Anna Rainio käsittelee inkluusion kysymyksiä alkuopetuksessa. Inkluusio tarkoittaa ajatusta yhteisestä koulusta kaikille. Rainio tutkii yhdessä alkuopetuksen luokanopettajan kanssa, miten mielikuvitus ja aikuisten ja lasten yhteiset mielikuvitusmaailmat voivat tukea kaikkien lasten osallisuutta koulun arjessa.

Tietoja konferenssista

Kasvatustieteen päivät 2020 järjestetään etäkonferenssina 15.–16.12.2020.

Median edustajat ovat lämpimästi tervetulleita kuuntelemaan esityksiä. Katseluoikeutta esityksiin voi pyytää ottamalla yhteyttä tutkijatohtori Iina Männikköön.

Helsingin yliopisto järjestää Kasvatustieteen päivät yhdessä Suomen kasvatustieteellisen seuran kanssa. Seuran puheenjohtajana toimii Helsingin yliopiston yliopistopedagogiikan professori Auli Toom. Seuran julkaisema ja päätoimittaja apulaisprofessori Janne Varjon luotsaama Kasvatus-lehti juhlii tänä vuonna 50. juhlavuottaan juhlaseminaarin merkeissä.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja konferenssista: tutkijatohtori Iina Männikkö, iina.mannikko@helsinki.fi, +358 50 376 8999

Tutkijoiden yhteystiedot:

Professori Auli Toom, auli.toom@helsinki.fi, +358 50 415 4852

Dosentti Mira Kalalahti, mira.kalalahti@helsinki.fi, +358 50 357 3740

Tutkijatohtori Riikka Hohti, riikka.hohti@helsinki.fi, +358 40 766 1834

Dosentti Anna Rainio, anna.rainio@helsinki.fi, +358503180306, +358294129862

Apulaisprofessori Janne Varjo, janne.varjo@helsinki.fi, +358 50 318 2205

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tutkijat selvittivät, kuinka rintasyöpä leviää – syöpägeeni käyttää apunaan proteiinia, joka toimii kuin sorkkarauta19.1.2021 09:30:00 EETTiedote

Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, kuinka syöpägeenit tuhoavat tyvikalvokapselin, joka estää kasvainsolujen tunkeutumisen terveisiin kudoksiin. Tutkimus osoitti, että syövissä yleinen soluviestintäreitti hyödyntää hepsiini-nimistä entsyymiä hajottaessaan tyvikalvon. Tyvikalvon hajoaminen voidaan kuitenkin pysäyttää hepsiinin toimintaa estävillä vasta-aineilla.

Yli 10 miljoonan euron EU-hanke valjastaa tekoälyn ja genomitiedon sairauksien ennaltaehkäisyyn18.1.2021 13:07:35 EETTiedote

Helsingin yliopiston koordinoimassa viisivuotisessa EU-hankkeessa pyritään kehittämään ja hyödyntämään uudenlaisia genomitietoon perustuvia sairastumisriskin arviointiin soveltuvia työkaluja. INTERVENE-hankkeen tavoitteena on osoittaa tekoälyn hyödyntämisen edut genomitietoon perustuvia sairastumisriskiarvioita laadittaessa sekä testata riskitiedon hyödyntämistä käytännön potilastyössä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme