Aalto-yliopisto

Miten Runebergin ura eteni? Kuka suvustani meni ensimmäisenä yliopistoon? Akatemiasampo kaivaa vastaukset valtavasta datamäärästä

Jaa

Uudesta Akatemiasampo.fi-portaalista löytyy tietoa kaikista Suomessa vuosina 1640–1890 yliopistoon kirjautuneista henkilöistä. Aineistoa voi analysoida ja visualisoida helposti, mikä helpottaa historioitsijoiden ja sukututkijoiden työtä.

Albert Edelfelt: Turun Akatemian vihkiäiskulkue. Johannes Gebhardin vuonna 1961 tekemä kopio Helsingin yliopiston juhlasalissa.
Albert Edelfelt: Turun Akatemian vihkiäiskulkue. Johannes Gebhardin vuonna 1961 tekemä kopio Helsingin yliopiston juhlasalissa.

Runebergin päivänä 5. helmikuuta julkaistaan uusi avoimen datan palvelu Akatemiasampo.fi, joka kokoaa yhteen valtavan määrän tietoa yliopisto-opiskelijoiksi vuosina 1640–1899 kirjautuneista suomalaisista. Palvelun ovat kehittäneet Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG:n tutkijat.

Akatemiasammon keskeisin aineisto ovat Turun akatemian ja Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkelit, joissa on tieto kaikista Suomessa yliopistoon tuona ajanjaksona kirjautuneista henkilöistä. Turun akatemia, josta Suomen itsenäistyttyä tuli Helsingin yliopisto, oli vuoteen 1909 asti Suomen ainoa yliopisto. Aineistoa on täydennetty tiedoilla ylioppilaiden myöhemmistä elämänvaiheista, esimerkiksi sukulaissuhteista, työurista ja ammateista.

Jokaiselle matrikkeleissa luetellulle 28 000 henkilölle on Akatemiasammossa oma “kotisivu”. Lisäksi teksteistä on tunnistettu noin 50 000 muuta henkilöä.

Kotisivulle on kerätty henkilön elämäkerralliset tiedot, ja kaikki häneen liittyvät tiedonmuruset on linkitetty yhteen. Dataa on myös linkitetty ulkoisiin aineistoihin, kuten Biografiasampoon ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran elämäkertakokoelmiin sekä Wikidataan.

Akatemiasammosta löytyy kattavasti tietoa monista merkkihenkilöistä ja edelläkävijöistä, kuten kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergistä, säveltäjä Jean Sibeliuksesta, presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheimistä, Suomen historian isäksi kutsutusta Turun akatemian professori Henrik Gabriel Porthanista ja sekä uraa tutkijana, päätoimittajana ja poliittisena vaikuttajana tehneestä Tekla Hultinista, joka oli myös ensimmäinen filosofian tohtoriksi väitellyt nainen Suomessa. Kaikkiaan naisia on mukana 521, heidän joukossaan muun muassa Pohjoismaiden ensimmäinen ylioppilaaksi kirjoittanut nainen Marie Tschetschulin sekä Suomen ensimmäinen filosofian kandidaatin tutkinnon suorittanut nainen Emma Irene Åström .

Verkko verkon sisällä

Akatemiasammon tekninen innovaatio ovat semanttisen webin teknologiat. Semanttinen web on tietokoneiden tarpeisiin internetin sisään syntynyt dataverkko, jossa tiedot linkittyvät toisiinsa. Ideana on, että tietokone ymmärtää semanttista verkkoa, ja ihminen puolestaan ymmärtää ja käyttää koneen semanttisen verkon avulla luomia verkkosivuja.

Sama teknologia on myös aiemmin julkaistujen Sampo-portaalien, kuten Sotasammon ja Biografiasammon, taustalla.

“Akatemiasammon teknisiä uutuuksia ovat muun muassa oppivan tekoälyn käyttäminen ihmisten välisten suhteiden selvittämisessä ja uudenlaiset verkostoanalyysit”, Aalto-yliopiston professori ja HELDIG:n johtaja Eero Hyvönen sanoo.

Palvelussa on älykkäät haku- ja selailutoiminnot, joihin on liitetty data-analyyttisia työkaluja sekä datan visualisointeja verkostoina, tilastoina, erilaisina graafeina ja karttoina. Käyttäjät voivat siis hyödyntää ja visualisoida dataa helposti ilman, että heidän täytyy opetella monimutkaisia data-analyyttisia työkaluja.

Humanistien ja tietotekniikan tutkijoiden yhteisponnistus

Akatemiasammon taustalla on humanistien ja tietotekniikan tutkijoiden vuosien ponnistus.

Käsin kirjoitettujen matrikkeleiden digitointi, translitterointi ja täydentäminen pitkälti käsityönä oli noin kymmenen henkilötyövuoden urakka, jota vetivät Yrjö Kotivuori Kansallisarkistosta ja Veli-Matti Autio Helsingin yliopiston arkistosta.

Sen jälkeen tietotekniikan tutkijat loivat tietokoneella semanttisen verkon, julkaisivat verkon avoimena linkitetyn datan datapalveluna kaikkien käytettäväksi ja toteuttivat siihen perustuvan Akatemiasampo-palvelun.

Akatemiasampoa voivat hyödyntää niin tutkijat kuin historiasta kiinnostuneet kansalaiset. Kaikille avoimessa julkistustilaisuudessa esitellään muun muassa sitä, miten Akatemiasampo auttaa historioitsijoita ja sukututkijoita.

Akatemiasampo on toteutettu Aalto-yliopistossa yhteistyössä Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskuksen HELDIG:in ja Helsingin yliopiston arkiston ja kirjaamon Arkin kanssa. Järjestelmä kuuluu digitaalisten ihmistieteiden linkitetyn avoimen datan infrastruktuuriin Suomessa (LODI4DH), joka on osa Suomen Akatemian tiekartalla olevaa digitaalisten ihmistieteiden tietoinfrastruktuuria.

Julkistustilaisuus Zoomissa on perjantaina 5. helmikuuta kello 13–15.

Tilaisuuden ohjelma ja linkki rekisteröitymiseen

Akatemiasampo löytyy 5.helmikuuta alkaen osoitteesta https://akatemiasampo.fi

Lisätietoja

Akatemiasampo-hankkeen kotisivu https://seco.cs.aalto.fi/projects/yo-matrikkeli

Esittelyvideo englanniksi https://player.vimeo.com/video/462993654

Tietoa eri Sampo-portaaleista https://seco.cs.aalto.fi/applications/sampo/

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Eero Hyvönen
Professori, Aalto-yliopisto
Johtaja, Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden keskus HELDIG
puh. 050 384 1618
eero.hyvonen@aalto.fi

Kuvat

Albert Edelfelt: Turun Akatemian vihkiäiskulkue. Johannes Gebhardin vuonna 1961 tekemä kopio Helsingin yliopiston juhlasalissa.
Albert Edelfelt: Turun Akatemian vihkiäiskulkue. Johannes Gebhardin vuonna 1961 tekemä kopio Helsingin yliopiston juhlasalissa.
Lataa
Kuvassa on visualisoitu Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) akateemista verkostoa, jollaisen saa Akatemiasammossa luotua muutamalla klikkauksella.
Kuvassa on visualisoitu Johan Ludvig Runebergin (1804–1877) akateemista verkostoa, jollaisen saa Akatemiasammossa luotua muutamalla klikkauksella.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Aalto-yliopisto
Aalto-yliopisto
PL 18000
00076 AALTO

09 47001, viestinta@aalto.fihttp://aalto.fi

Aalto-yliopisto. Kohti parempaa maailmaa. Aalto-yliopisto on rohkeiden ajattelijoiden yhteisö, jossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Tunnistamme ja ratkaisemme yhteiskunnan suuria haasteita ja rakennamme innovatiivista tulevaisuutta. Yliopistossa on kuusi korkeakoulua, 12 000 opiskelijaa ja 400 professoria. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme