Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia

Miten suun terveydenhuolto on selvinnyt Covid-19-pandemiasta?

Jaa

Suomalaisessa suun terveydenhuollossa Covid-19-pandemian vaikutukset näkyvät erityisesti hoitovelkana, joka voi kestää vielä vuosia. Pula henkilökunnasta hidastaa jonojen purkua. Potilastyössä koronatartunnoilta on kuitenkin vältytty lähes kokonaan suun terveydenhuollon hyvien suojaus- ja hygieniakäytäntöjen ansiosta.

Kuva: Ismo Henttonen
Kuva: Ismo Henttonen

Suun terveydenhuollon alasajo keväällä 2020 ja muut epidemian vaikutukset saivat aikaan noin 1,1 miljoonan käynnin hoitovelan. Pohjalla oli jo valmiiksi melko paljon vanhaakin hoitovelkaa. Syksystä 2020 alkaen vastaanotot ovat toimineet jo lähes täydellä kapasiteetilla, mutta hoitokäyntien määrissä ei ole päästy vieläkään pandemiaa edeltävälle tasolle. Syynä ovat muun muassa ylimääräisten varotoimien vuoksi pidennetyt käyntiajat, henkilökunnan karanteenit ja sairaslomat sekä henkilökuntapula. Velkaa on pyritty kuromaan kiinni mm. lisätöillä, ostopalvelutoiminnalla, vuokratyövoimalla ja etäpalveluja kehittämällä. Hoitovelka keskittyy erityisesti pahimpien epidemia-alueiden suuriin kuntakeskuksiin.

– Pula henkilökunnasta, erityisesti hammashoitajista, vaikeuttaa hoitojonojen purkua. Kertyneen hoitovelan purkaminen tuleekin vaatimaan lisäresursointia, palveluiden uudelleen organisointia ja lisää hoitohenkilöstöä. Pahimmassa tapauksessa hoitovelan purkaminen tulee kestämään vielä vuosia, sanoo THL:n ylihammaslääkäri Ulla Harjumaa.

Epidemia on myös viivästyttänyt joidenkin suusairauksien hoitoa, ja odotusaikana pahentuneet oireet vaativat nyt vaativampaa hoitoa. Viivästymistä on havaittu esimerkiksi suusyöpien diagnosoinnissa. Lisäksi osa potilaista ei todennäköisesti ole edelleenkään hakeutunut hoitoon tarpeesta huolimatta.

Potilastyössä tapahtuneilta tartunnoilta vältytty lähes kokonaan

Suun terveydenhuollossa on vältytty potilastyössä tapahtuneilta tartunnoilta muutamaa tartuntaepäilyä lukuun ottamatta, vaikka työskentely lähellä potilaiden suojaamattomia hengitysteitä ja koronavirusten säilyminen tartuttavina aerosoleissa pitkään nähtiin isoina tartuntariskeinä. Altistumisia on kuitenkin tapahtunut useita kymmeniä ja koronaepidemiaan tavalla tai toisella liittyviä poissaoloja on kertynyt useiden satojen henkilötyöviikkojen verran.

– Epidemian alkuvaiheen pelot henkilökunnan tartunnoista eivät onneksi ole toteutuneet Suomessa eikä muuallakaan maailmassa. Hammashoitohenkilöstön tartuntamäärät eivät näytä eroavan muusta terveydenhuollon henkilöstöstä tai muusta väestöstä, kuvailee Ulla Harjunmaa.

Tähän on vaikuttanut suun terveydenhuollon vastaanottojen valmiiksi korkea hygieniataso ja vakiintunut suojainten huolellinen käyttö. Lisäksi heti epidemian alkuvaiheessa laadittiin kansallinen ohjeistus useista lisävarotoimenpiteistä. Vastaanotoilla on käytetty mm. suojavisiirejä, minimoitu aerosoleja tuottavat toimenpiteet ja potilaille on annettu desinfioivat purskuttelut ennen hoitoa.

– Vaikuttaa myös siltä, etteivät hammashoidon aerosolit aiheuta yhtä suurta tartuntariskiä kuin esim. yskiessä tai laulaessa muodostuvat aerosolit, koska ne muodostuvat pääosin hoitolaitteiden jäähdytysvedestä, kertoo Ulla Harjunmaa.

COVID-tartunnan saaneille tai tartunnalle altistuneille on annettu vain kiireellinen hoito niin, etteivät he kohtaa muita potilaita. Erityisen tärkeässä roolissa on ollut myös potilaiden tarkka esihaastattelu ennen vastaanotolle tuloa.

Lisätietoja: THL:n ylihammaslääkäri, TtT, EHL Ulla Harjunmaa, ulla.harjunmaa@thl.fi, p. 050 403 9849

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuva: Ismo Henttonen
Kuva: Ismo Henttonen
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia
Bulevardi 30 B 5
00120 HELSINKI

p. 09 6803 120, toimisto@apollonia.fihttps://www.apollonia.fi

Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia on 1892 perustettu tieteellinen yhdistys. Apollonia järjestää riippumattomaan tietoon perustuvaa täydennyskoulutusta, tukee hammaslääketieteellistä tutkimusta ja välittää tutkimustietoa suunterveydestä. www.apollonia.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia

Purentaelimistön toimintahäiriöiden Käypä hoito -suositus päivitetty: Potilaalla on tärkeä rooli purentaelimistön vaivojen hoidossa16.4.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

Purentaelimistön toimintahäiriöt ja kivut (Temporomandibular Disorders, TMD) ovat hammassäryn jälkeen toiseksi yleisimpiä kasvojen alueen kiputiloja, joiden takia hakeudutaan hoitoon. Potilaat pystyvät usein itse helpottamaan TMD-oireita karsimalla kuormittavia elämäntapoja ja noudattamalla hammaslääkärin yksilöllisiä omahoito-ohjeita. Päivitetty TMD:n Käypä hoito -suositus tarjoaa myös hammaslääkäreille uusia, näyttöön perustuvia diagnostisia työkaluja, jotka tukevat yksilöllisen hoidon suunnittelua.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme