Miten toteuttaa vähähiilinen rakennushanke – vastauksia RAKLIn ja A-Insinöörien yhteisklinikasta

Jaa

Rakennetussa ympäristössä toteutettavilla ilmastoteoilla on suora ja merkittävä vaikutus päästöjen vähentämiseen. Suomessa rakennettu ympäristö tuottaa lähes 40 prosenttia päästöistä, 50 prosenttia jätteistä ja vastaa 40 prosenttia energiankulutuksesta.

Vähähiilinen rakennuttaminen -klinikka
Vähähiilinen rakennuttaminen -klinikka

Kiinteistö- ja rakentamisalan tavoitteet ovat myös kunnianhimoiset; vuoteen 2030 mennessä materiaaleihin sitoutuneen hiilidioksidin määrää on tarkoitus vähentää 40 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä jo 100 prosenttia. Käytönaikaisen hiilijalanjäljen nollaaminen on monen alan toimijan tavoite jo tulevan vuosikymmenen aikana. 

Alan toimijoiden keinovalikoimassa on useita toimenpiteitä, jotka edesauttavat osaltaan Suomen tavoitetta hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä. Näitä on listattu esimerkiksi kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan RAKLIn vähähiilisyystiekartassa, jonka mukaan kiinteistö- ja rakentamisalalla voidaan saavuttaa nopeita ja merkittäviä päästövähennyksiä jo vuoteen 2025 mennessä ilman merkittäviä lisäinvestointeja.  

Rakennushankkeiden ilmastovaikutusten minimointi on osa tätä ketjua. ”Rakennuttajilla on huomattava motivaatio kehittää vähähiilisyyttä edistävää hankkeenohjausta. Kansalliset tavoitteet, organisaatiokohtaiset sitoumukset ja asiakkaat odottavat konkreettisia, hankkeissa näkyviä tuloksia. Monelta osin uudet käytännöt ovat kuitenkin vasta kehitteillä”, kertoo Liisa Jäätvuori A-Insinööreistä.  

Tätä edistämään RAKLI ja A-Insinöörit ovat juuri käynnistäneet Vähähiilinen rakennuttaminen -klinikan, jossa pureudutaan erityisesti siihen, mitkä asiat vaikuttavat rakennushankkeen hiilijalanjälkeen. Lisäksi klinikassa pohditaan miten ja milloin hankkeissa voidaan hyödyntää vähähiilisen rakentamisen ohjaustyökaluja. Klinikasta osallistujat saavat eväitä ohjata rakennushankkeita määrätietoisesti kohti hiilijalanjäljen ja ilmastovaikutusten pienentämiseksi asetettuja tavoitteita.  

”Ala todella haluaa tehdä töitä vähähiilisyyden eteen ja kokee asian valtavan tärkeäksi. Osanottajamäärä klinikassa on RAKLIn historian korkein - 25 organisaatiota, yli 80 henkeä -, joten olemme todellakin osuneet aiheella ajankohtaiseen ytimeen. Osallistujat pääsevät myös tuomaan oppimansa tiedon suoraan mukana oleviin pilottihankkeisiinsa”, toteaa Marika Latvala RAKLIsta 

Mukana klinikassa on 25 alan toimijaa, joista tässä esiteltynä 5:

Lahden kaupunki 

Lahti, joka on Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2021, tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2025 mennessä. Kasvihuonepäästöjä kaupunki on leikannut viimeisen 20 vuoden aikana 70 prosenttia. Kivihiilestä kaupunki luopui vuonna 2019 ja lämpiää nykyisin kierrätyspolttoaineella ja paikallisella sertifioidulla puulla. Lahdessa vähähiilisiä toimenpiteitä tehdään laaja-alaisesti monella eri sektorilla, esimerkiksi Pelicansin tavoitteena olla ensimmäinen hiilineutraali jääkiekkojoukkue. Lahdessa on käynnistetty myös hiilineutraalin rakentamisen osaamis- ja kehityskeskus, jonka päätehtävä on luoda mahdollisuuksia vähähiilisten ja energiatehokkaiden pilottirakennusten ja -hankkeiden toteuttamiseksi. 

Senaatti-kiinteistöt 

Senaatti-kiinteistöt, joka tuottaa valtiolle kiinteistö - ja toimitilapalveluja, käyttää rakentamiseen vuosittain noin 300 000 000 miljoonaa euroa. Valtion tilojen vuosittaiset päästöt ovat 300 000 tCO2, josta koostuu puolet energiasta ja puolet hankinnasta. Vuosien 2012–2019 aikana valtion kiinteistöjen päästöjä on saatu vähennetty 70 prosenttia. Suurin päästövähennyspotentiaali valtiolla on nimenomaan tilamäärässä.  

EQ Kiinteistörahastot 

EQ Kiinteistörahastojen kiinteistövarallisuus on 2,4 miljardia euroa. Vuosittain Kiinteistörahastoilla on käynnissä rakennushankkeita 80–100 miljoonan euron arvosta ja tavoitteena on luoda pitkäaikaisia, kestäviä ja kustannustehokkaita ratkaisumalleja vähähiilisyyden edistämiseksi näissä hankkeissa. Heidän kaikissa kohteissa on vuodesta 2018 lähtien käytetty tuulivoimalla tuotettua CO2 vapaata ostosähköä. Lisäksi heillä on aurinkovoimaloita 11 kohteessa ja suunnitteilla yli kymmeneen kohteeseen. EQ Kiinteistörahastoilta valmistui tänä vuonna vastuullisuusohje rakennuttamiseen, suunnitteluun, kehittämiseen ja hankintoihin. 

Keva 

Kevan kiinteistösijoituskohteiden vuokrattava pinta-ala on noin miljoona neliötä. Kevan tänä vuonna käynnistyvät uudet rakennusprojektit tähtäävät hiilineutraaleiksi käytön energiatarpeen osalta. Isona tavoitteena Kevalla on saavuttaa hiilineutraali energiankäyttö vuoteen 2030 mennessä. Tampereen Marriot, joka valmistui vuoden 2020 alussa, on Kevan ensimmäinen hiilineutraali rakennus.  

VAV konserni 

VAV omistaa ja hallinnoi kohtuuhintaisia vuokrakoteja Vantaalla, ja heidän 11 000 asunnossaan asuu joka kymmenes vantaalainen. VAV:in uudet kiinteistöt rakennetaan ensisijaisesti Joutsenmerkki-kriteerit täyttäviksi ja kaikissa näissä hankkeissa lasketaan lisäksi hiilijalanjälki. VAV:illa on käynnissä hanke, jossa luodaan hiilineutraalin toimintamallin perusteet asuinrakennuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.  

 

Lisätietoa: 
 

Marika Latvala
Kehityspäällikkö
0405541351 
marika.latvala@rakli.fi  

Liisa Jäätvuori 
Johtaja, kestävä kehitys 
0207 911 858 
liisa.jaatvuori@ains.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Vähähiilinen rakennuttaminen -klinikka
Vähähiilinen rakennuttaminen -klinikka
Lataa

Tietoja julkaisijasta

RAKLI ry
Annankatu 24
00100 Helsinki

http://www.rakli.fi/

RAKLI - Tilaa elämälle RAKLI kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen vastuulliset ammattilaiset. Jäsenemme ovat asuntojen, toimitilojen ja infrastruktuurin omistajia, rakennuttajia ja käyttäjiä tai näiden ammattimaisia edustajia. Yhdessä varmistamme, että Suomessa on tilaa hyvälle elämälle.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta RAKLI ry

RAKLI:Tampereella asuntorakentamisen volyymit pysyneet korkeina, toimitilarakentaminen hiljentynyt10.6.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Tampereen seudun kiinteistökauppavolyymi ylsi pandemiasta huolimatta puoleen miljardiin euroon vuonna 2020. Asuntorakentamisen volyymit ovat pysyneet korkeina, mutta toimitilarakentaminen on hieman hiljentynyt. Toimisto- ja liiketilakysynnän tulevaisuudennäkymät ovat epävarmoja, ja näillä kiinteistösektoreilla vuokrien odotetaan laskevan ja vajaakäytön lisääntyvän. Asuntovuokrien nousu on jatkunut ja tuotannollisten tilojen näkymät ovat positiivisia niin sijoitus- kuin vuokrakysynnänkin näkökulmasta.

RAKLI: Asuntorakentaminen vilkastunut merkittävästi pääkaupunkiseudulla – muukin rakentaminen aktiivista8.6.2021 07:30:00 EEST | Tiedote

Pääkaupunkiseudun rakennusmarkkinassa on vilkasta kuluvana vuonna. Kuluttajien sekä toimialojen parantunut luottamus tulevaisuuteen, matalat korot, rahan saatavuus, kiinteistöjen kiinnostavuus sijoituskohteina sekä elvytysraha näkyvät pääkaupunkiseudun rakentamisessa. Uusien asuntojen rakennuslupien sekä aloitusten määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuoden syksystä. Myös toimitila-, korjaus- ja infrahankkeita on pääkaupunkiseudulla vireillä runsaasti erityisesti verrattuna muun Suomen tilanteeseen. Pääkaupunkiseudun rakentamisen ennakoidaan kasvavan kuluvana vuonna, mutta kasvu ei ulotu koko Suomeen. Talouskasvun kiihtyminen maailmalla on alkanut jossain määrin näkyä myös rakentamisen hinnoissa ja kustannuksissa raaka-aineiden hintojen noustessa.

Pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistoalueilla lähes puoli miljoonaa toimistoneliötä vajaakäytössä10.5.2021 16:07:55 EEST | Tiedote

Helsinki Research Forum -tutkimusfoorumi on tuottanut arvion toimistokiinteistöjen vajaakäyttöasteista pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistomarkkina-alueilla, jotka kattavat noin puolet pääkaupunkiseudun toimistokannasta. Tarkastelualueella tyhjiä toimistoneliöitä on yhteensä noin 443 000 neliömetriä ja alueiden keskimääräinen vajaakäyttöaste on 12,5 prosenttia. Pienimmät vajaakäyttöasteet ovat Pasilassa ja Hakaniemessä. Pahin vajaakäyttöongelma on Pitäjänmäen alueella, jossa lähes joka neljäs toimistoneliö eli noin 90 000 neliömetriä on tyhjillään. Myös Helsingin ydinkeskustassa (CBD) vajaakäyttö on merkittävää, sillä 11 prosenttia eli noin 70 000 neliömetriä toimistoista on tyhjillään. ”Vajaakäyttö on keskeisiä kiinteistömarkkinoiden tunnuslukuja. Helsinki Research Forumin pyrkimyksenä on tuottaa tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa kuin markkinoilla on tähän mennessä ollut”, kertoo johtaja Miika Kotaniemi RAKLIsta. "Olemme olleet alusta asti mukana Helsinki Research Forumissa e

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme