Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Miten turvataan luonnon monimuotoisuus – Helmi-ohjelmassa tehtiin töitä lajikirjon suojelemiseksi

Jaa

Ympäristöministeriön käynnistämässä Helmi-elinympäristöohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpiin syihin ja tehdään töitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Helmi-ohjelma perustuu vapaaehtoisuuteen ja sitä toteutetaan maanomistajien suostumuksella. Vuonna 2020 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella selvitettiin kunnostustarpeessa olevia metsäisiä elinympäristöjä, tehtiin lajistoselvityksiä lintuvesikunnostuksiin liittyen ja niitettiin lintuvesien ruovikoita, suojeltiin soita ja inventoitiin perinnebiotooppeja. Tänä vuonna Helmi-ohjelman toimijajoukko ja toiminta-alueet laajenevat myös suojelualueiden ulkopuolelle. Helmi-ohjelman on suunniteltu jatkuvan vuoteen 2030 asti. Tässä kooste siitä, mitä Kaakkois-Suomessa tehtiin vuonna 2020.

Soiden suojelu

Suot ovat yksi eniten heikentyneistä elinympäristöistämme. Noin puolet suoluontotyypeistä on uhanalaisia koko maassa. Tällä hetkellä vain noin 13 prosenttia Suomen soista on suojeltu. Etelä-Suomessa soista on suojeltu vain muutamia prosentteja. Soiden suojelussa säilytetään ilmastomuutosta hillitseviä hiilinieluja. Soiden ennallistaminen vähentää ravinteiden valumista soilta vesistöihin ja palauttaa hiilinieluja.
 
Kaakkois-Suomen ELY-keskus aloitti suojelutyön kesällä 2020 soidensuojelun täyden-nysehdotuksen kohteista, eli suoluonnoltaan arvokkaimmista kohteista, jotka on kartoitettu ja inventoitu jo vuosina 2013-2014. Kohteiden joukossa on monimuotoisuudelle merkittävien luonnontilaisten puustoisten ja puuttomien soiden lisäksi ojitettuja suoalueita, joita voidaan ennallistaa. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteita on Kaakkois-Suomessa 62. ELY-keskus neuvottelee suojelusta maanomistajien kanssa. Suojelu on vapaaehtoista ja maanomistaja saa siitä korvauksen. Vuonna 2020 Kaakkois-Suomessa suojeltiin 182 hehtaaria soita. Suojelualueita perustettiin Kirslamminsuolle Ruokolahdella, Laikkorvensuolle Lappeenrannassa, Kasessaarille Luumäellä, Rako-ojalle Ruokolahdella sekä Musta-Ruhmaksen eteläpuoliselle suolle Kouvolassa. Soidensuojelun toteutusta jatketaan vuonna 2021. Metsähallitus vastaa soiden ennallistamisesta.

Kosteikkojen ja lintuvesien kunnostaminen

Puolet kosteikkojen vesilinnuista on uhanalaisia. Rehevöityminen ja umpeenkasvu on merkittävin syy niiden uhanalaistumiseen. Suurin osa merkittävistä kosteikoista ja lintuvesistä on jo suojeltu. Monet suojelluista kohteista kaipaavat kuitenkin kunnostamista, kuten esimerkiksi ruoppauksia, erilaisia raivauksia, vedenpinnan nostoa, hoitokalastuksia tai rantaniittyjen niittämistä.

Kaakkois-Suomessa kosteikkojen kunnostuksia jatkettiin viime vuonna ennen kaikkea niittämällä rantaruovikoita. Kohteiden kunnostustoimenpiteiden suunnittelu alkaa olla loppusuoralla, tosin joillakin kohteilla inventoidaan linnustoa ja tehdään koekalastuksia vielä 2021. Niittojen lisäksi kunnostukset etenevät useilla kohteilla muun muassa raivauksiin ja laidunalueen perustamiseen. Myös linnustoa verottavia vieraspetoja (minkki ja supikoira) on tarkoitus hävittää lintuvesiltä.

Metsäiset elinympäristöt

Vuosina 2021–2025 Helmi-ohjelmassa toteutetaan METSO-ohjelmaa täydentäviä metsien ennallistamisen ja luonnonhoidon toimenpiteitä, joihin nykyisessä METSO-ohjelmassa ei ole osoitettu tavoitteita eikä rahoitusta.

Vuonna 2020 Kaakkois-Suomen alueella hoidettiin yhtä luonnonsuojelulain mukaista jalopuu-metsää ja selvitettiin muita hoidon tarpeessa olevia kohteita. Helmin metsäteeman puitteissa tullaan Kaakkois-Suomessa hoitamaan ensisijaisesti jalopuumetsiä, lehtoja ja harjujen paahdeympäristöjä.

Perinnebiotoopit

Kasvillisuus

Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti inventoivat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson niittykohteiden kasvillisuutta vuosina 2020 ja 2021. Suuri osa kohteista on luokiteltu aikaisemmissa inventoinneissa valtakunnallisesti (V) tai maakunnallisesti (M) arvokkaiksi perinnebiotoopeiksi ja lisäksi mukana on muita niittymäisiä alueita, joilla tutkitaan laidunnuksen ja niiton vaikutuksia perhoslajistoon.
 
Perinnebiotooppien hoito-ohjeissa ei ole erityisesti huomioitu perhoslajien elinympäristö- eikä elintapavaatimuksia. Hoidon vaikutuksia kohteilla eläviin hyönteisiin tunnetaankin huonommin kuin kasvillisuusvaikutuksia.

Päiväperhoslajistosta yli puolet on kuitenkin tavalla tai toisella sidoksissa perinnebiotooppeihin ja niillä eläviin kasveihin. Monia uhanalaisia perhoslajeja, sekä päivä- että yöperhosia, elää perinnebiotoopeilla. Liian voimakas hoito voi heikentää niiden kannan elinkykyä tai jopa hävittää lajin paikalta.
 
Perhostutkimuksen kohteena ovat päiväperhoset sekä muutamat toukan ravintokasvin puolesta erikoistuneet ja vaateliaat pikkuperhoset. Instituutti tekee tutkimuksen pohjaksi kohteilla kattavan kasvillisuusinventoinnin, joissa selvitetään myös uhanalaisten lajien sekä pikkuperhosten kannalta merkittävimpien ravintokasvien esiintymistä.
 
Kesällä 2020 kasvillisuus tutkittiin 28 kohteelta, joista puolet oli Etelä-Karjalassa.  Useimmilla kohteilla käytiin kerran. Kesällä 2021 inventoidaan lisäksi jäljellä olevat V- ja M-luokkaan arvioidut kohteet, joista 12 on Etelä-Karjalassa ja kahdeksan Kymenlaaksossa. Työnjaosta on sovittu Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa.

Perhoset

Toistaiseksi viljelijälle maksettavan korvauksen suuruus on pääosin sidoksissa perinnebiotooppien kasvillisuuteen. Perhoset, lajimäärältään suurena hyönteislahkona, ovat indikaattoriarvoltaan ensiarvoisen tärkeitä, arvioitaessa eri elinympäristöjen tilaa. Viime vuonna käynnistyneellä perinnebiotooppien perhoshankkeella korostetaan perhosten indikaattoriarvon käyttökelpoisuutta suunniteltaessa perinnebiotooppien hoitotoimia jatkossa.
 
Perinnemaisema-projektin kohteiden (yhteensä 30 kohdetta Kymenlaakson ja Etelä  Karjalan alueella) perhoslajiston esiselvitys tehtiin maastossa. Inventointeja jatketaan kesällä 2021. Lisäksi tehtiin ensimmäinen versio verkkopohjaisesta sovelluksesta, joka opastaa perhoslajien ja niille tärkeiden kasvien ja lajien elinympäristövaatimusten huomioimisesta perinnebiotoopeilla. Sovellus toimii selaimella ja älypuhelimessa. Perhosia koskeva projekti jatkuu vuonna 2021.

Pienvesi- ja rantaluonnon kunnostus

Pienvesien kunnostuksen tavoitteena on palauttaa ihmistoiminnan seurauksena heikentynyt pienvesi ja sen lähiympäristö häiriötä edeltäneeseen tilaan. Tavoitteena on estää avointen luontotyyppien umpeenkasvua, turvata niiden luontainen häiriödynamiikka ja palauttaa rannoille luontainen vesitalous ja lajisto.

Vuonna 2020 selvitettiin luonnonsuojelulain tarkoittamien merenrantaniittyjen ja hiekkarantojen hoitotarpeita, samoin fladojen ja kluuvien hoitotarpeita ja -mahdollisuuksia. Myös lähdealueiden ja purojen kunnostustarpeita on arvioitu. Nyt suunnitellaan hoitotoimenpiteitä. Mm. purojen osalta inventointiakin on vielä tiedossa.

Uhanalaisen rupiliskon elinmahdollisuuksien parantamiseksi kaivettiin kolme lammikkoa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Helmi-ohjelma:
Luonnonsuojelubiologi Tuula Tanska P. 0295 029 291

Soidensuojelu
Luonnonsuojeluasiantuntija Maria Vesterinen (soidensuojelualueiden perustaminen) P. 0295 029 004
Biologi Kimmo Inki P. 0295 029 238

Lintuvesien kunnostustoimet
Biologi Kimmo Inki P. 0295 029 238
Luonnonsuojeluasiantuntija Veli-Matti Sorvari. P. 0295 029 042
Lintuvesikoordinaattori William Velmala P. 0295 029 088
Biologi Simo Jokinen P. 0295 029 241

Metsäiset elinympäristöt
Luonnonsuojeluasiantuntija Veli-Matti Sorvari. P. 0295 029 042

Perinnebiotoopit
Biologi Kimmo Inki P. 0295 029 238
Luontokartoittaja Markku Suoknuuti P. 0295 029 218

Pienvesi- ja rantaluonnon kunnostuksessa
Luonnonsuojeluasiantuntija Petra Pohjola P. 0295 029 227
Luonnonsuojeluasiantuntija Veli-Matti Sorvari. P. 0295 029 042

s-postit:
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kuvat

Lataa
Helmi-ellinympäristöohjelmassa suojellaan sekä rantoja että suoalueita. Kuva Maria Vesterinen
Helmi-ellinympäristöohjelmassa suojellaan sekä rantoja että suoalueita. Kuva Maria Vesterinen
Lataa
Helmi-elinympäristöohjelmassa on kuusi teemaa, jotka näkyvät kuvassa,
Helmi-elinympäristöohjelmassa on kuusi teemaa, jotka näkyvät kuvassa,
Lataa
Helmi-elinympäristöohjelmassa kunnostetaan ja suojellaan luonnonmonimuotoisuuden helmiä.
Helmi-elinympäristöohjelmassa kunnostetaan ja suojellaan luonnonmonimuotoisuuden helmiä.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Salpausselänkatu 22 (PL 1041)
45101 Kouvola

0295 029 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-kaakkois-suomi

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan kestävä ja elinvoimainen Kaakkois-Suomi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus, joulukuu 202028.1.2021 08:19:24 EETTiedote

Työttömiä työnhakijoita oli Kaakkois-Suomessa joulukuun 2020 lopussa 20 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lomautettujen määrä nousi 134 prosentilla vuoden 2019 joulukuusta. Kevään 2020 luvuista lomautettujen määrä on laskenut, mutta kääntynyt loppuvuotta kohden nousuun. Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömyys kasvoi 15 prosentin verran vuoden takaisesta. Alle 20-vuotiaiden työttömyys kasvoi 34 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi viime vuoden joulukuusta 41 prosenttia ja on nyt noususuunnassa. Avoimia työpaikkoja oli 11 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

ELY-keskus rahoittaa vesihuollon turvaamista poikkeusoloissa - Kouvolan haja-asutusalueen vesiosuuskuntien yhteishanke käynnistyy22.12.2020 08:50:47 EETTiedote

Valtion 2020 II lisätalousarviossa on varattu määrärahaa vesihuollon toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tukea suunnataan erityisesti hankkeisiin, joiden tarkoituksena on varmistaa vesihuollon palvelujen turvaaminen epidemia- ja muissa erityistilanteissa vesihuoltolaitosten yhteistyönä. Kaakkois-Suomessa käynnistyi ensimmäinen yhteishanke, jota vetää Kouvolan vesiosuuskunnat ry. Hankkeen tavoitteena on turvata haja-asutusalueen vesihuoltopalvelu myös poikkeusoloissa. Valtaosa Kouvolan vesiosuuskunnat ry:n 32 jäsenosuuskunnista on jo hankkeessa mukana. - Hankkeella tavoitellaan maantieteellisesti erittäin suuren, keskustaajamien ulkopuolisen haja-asutusalueen yksittäisten ja juridisesti itsenäisten vesitoimijoiden yhteistoimintaa kaikissa äkillisissä poikkeustilanteissa. Koordinoidulla ja jatkuvasti päivittyvällä yhteistoiminnalla turvataan puhtaan veden saanti kaikissa tilanteissa,korostaa Kouvolan vesiosuuskuntien puheenjohtaja ja projektipäällikkö Pertti Halsola. Hankkeella on kaksi

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus, marraskuu 202022.12.2020 08:22:56 EETTiedote

Työttömiä työnhakijoita oli Kaakkois-Suomessa marraskuun 2020 lopussa 19 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lomautettujen määrä nousi 150 prosentilla viime vuoden marraskuusta. Kevään 2020 luvuista lomautettujen määrä on laskenut, mutta kääntynyt syksyllä pieneen nousuun. Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömyys kasvoi 14 prosentin verran vuoden takaisesta. Alle 20-vuotiaiden työttömyys kasvoi 28 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi viime vuoden marraskuusta reilusti ja on nyt noususuunnassa. Avoimia työpaikkoja on 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme