Miten turvataan luonnon monimuotoisuus – Helmi-ohjelmassa tehtiin töitä lajikirjon suojelemiseksi
Soiden suojelu
Suot ovat yksi eniten heikentyneistä elinympäristöistämme. Noin puolet suoluontotyypeistä on uhanalaisia koko maassa. Tällä hetkellä vain noin 13 prosenttia Suomen soista on suojeltu. Etelä-Suomessa soista on suojeltu vain muutamia prosentteja. Soiden suojelussa säilytetään ilmastomuutosta hillitseviä hiilinieluja. Soiden ennallistaminen vähentää ravinteiden valumista soilta vesistöihin ja palauttaa hiilinieluja.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus aloitti suojelutyön kesällä 2020 soidensuojelun täyden-nysehdotuksen kohteista, eli suoluonnoltaan arvokkaimmista kohteista, jotka on kartoitettu ja inventoitu jo vuosina 2013-2014. Kohteiden joukossa on monimuotoisuudelle merkittävien luonnontilaisten puustoisten ja puuttomien soiden lisäksi ojitettuja suoalueita, joita voidaan ennallistaa. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteita on Kaakkois-Suomessa 62. ELY-keskus neuvottelee suojelusta maanomistajien kanssa. Suojelu on vapaaehtoista ja maanomistaja saa siitä korvauksen. Vuonna 2020 Kaakkois-Suomessa suojeltiin 182 hehtaaria soita. Suojelualueita perustettiin Kirslamminsuolle Ruokolahdella, Laikkorvensuolle Lappeenrannassa, Kasessaarille Luumäellä, Rako-ojalle Ruokolahdella sekä Musta-Ruhmaksen eteläpuoliselle suolle Kouvolassa. Soidensuojelun toteutusta jatketaan vuonna 2021. Metsähallitus vastaa soiden ennallistamisesta.
Kosteikkojen ja lintuvesien kunnostaminen
Puolet kosteikkojen vesilinnuista on uhanalaisia. Rehevöityminen ja umpeenkasvu on merkittävin syy niiden uhanalaistumiseen. Suurin osa merkittävistä kosteikoista ja lintuvesistä on jo suojeltu. Monet suojelluista kohteista kaipaavat kuitenkin kunnostamista, kuten esimerkiksi ruoppauksia, erilaisia raivauksia, vedenpinnan nostoa, hoitokalastuksia tai rantaniittyjen niittämistä.
Kaakkois-Suomessa kosteikkojen kunnostuksia jatkettiin viime vuonna ennen kaikkea niittämällä rantaruovikoita. Kohteiden kunnostustoimenpiteiden suunnittelu alkaa olla loppusuoralla, tosin joillakin kohteilla inventoidaan linnustoa ja tehdään koekalastuksia vielä 2021. Niittojen lisäksi kunnostukset etenevät useilla kohteilla muun muassa raivauksiin ja laidunalueen perustamiseen. Myös linnustoa verottavia vieraspetoja (minkki ja supikoira) on tarkoitus hävittää lintuvesiltä.
Metsäiset elinympäristöt
Vuosina 2021–2025 Helmi-ohjelmassa toteutetaan METSO-ohjelmaa täydentäviä metsien ennallistamisen ja luonnonhoidon toimenpiteitä, joihin nykyisessä METSO-ohjelmassa ei ole osoitettu tavoitteita eikä rahoitusta.
Vuonna 2020 Kaakkois-Suomen alueella hoidettiin yhtä luonnonsuojelulain mukaista jalopuu-metsää ja selvitettiin muita hoidon tarpeessa olevia kohteita. Helmin metsäteeman puitteissa tullaan Kaakkois-Suomessa hoitamaan ensisijaisesti jalopuumetsiä, lehtoja ja harjujen paahdeympäristöjä.
Perinnebiotoopit
Kasvillisuus
Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti inventoivat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson niittykohteiden kasvillisuutta vuosina 2020 ja 2021. Suuri osa kohteista on luokiteltu aikaisemmissa inventoinneissa valtakunnallisesti (V) tai maakunnallisesti (M) arvokkaiksi perinnebiotoopeiksi ja lisäksi mukana on muita niittymäisiä alueita, joilla tutkitaan laidunnuksen ja niiton vaikutuksia perhoslajistoon.
Perinnebiotooppien hoito-ohjeissa ei ole erityisesti huomioitu perhoslajien elinympäristö- eikä elintapavaatimuksia. Hoidon vaikutuksia kohteilla eläviin hyönteisiin tunnetaankin huonommin kuin kasvillisuusvaikutuksia.
Päiväperhoslajistosta yli puolet on kuitenkin tavalla tai toisella sidoksissa perinnebiotooppeihin ja niillä eläviin kasveihin. Monia uhanalaisia perhoslajeja, sekä päivä- että yöperhosia, elää perinnebiotoopeilla. Liian voimakas hoito voi heikentää niiden kannan elinkykyä tai jopa hävittää lajin paikalta.
Perhostutkimuksen kohteena ovat päiväperhoset sekä muutamat toukan ravintokasvin puolesta erikoistuneet ja vaateliaat pikkuperhoset. Instituutti tekee tutkimuksen pohjaksi kohteilla kattavan kasvillisuusinventoinnin, joissa selvitetään myös uhanalaisten lajien sekä pikkuperhosten kannalta merkittävimpien ravintokasvien esiintymistä.
Kesällä 2020 kasvillisuus tutkittiin 28 kohteelta, joista puolet oli Etelä-Karjalassa. Useimmilla kohteilla käytiin kerran. Kesällä 2021 inventoidaan lisäksi jäljellä olevat V- ja M-luokkaan arvioidut kohteet, joista 12 on Etelä-Karjalassa ja kahdeksan Kymenlaaksossa. Työnjaosta on sovittu Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa.
Perhoset
Toistaiseksi viljelijälle maksettavan korvauksen suuruus on pääosin sidoksissa perinnebiotooppien kasvillisuuteen. Perhoset, lajimäärältään suurena hyönteislahkona, ovat indikaattoriarvoltaan ensiarvoisen tärkeitä, arvioitaessa eri elinympäristöjen tilaa. Viime vuonna käynnistyneellä perinnebiotooppien perhoshankkeella korostetaan perhosten indikaattoriarvon käyttökelpoisuutta suunniteltaessa perinnebiotooppien hoitotoimia jatkossa.
Perinnemaisema-projektin kohteiden (yhteensä 30 kohdetta Kymenlaakson ja Etelä Karjalan alueella) perhoslajiston esiselvitys tehtiin maastossa. Inventointeja jatketaan kesällä 2021. Lisäksi tehtiin ensimmäinen versio verkkopohjaisesta sovelluksesta, joka opastaa perhoslajien ja niille tärkeiden kasvien ja lajien elinympäristövaatimusten huomioimisesta perinnebiotoopeilla. Sovellus toimii selaimella ja älypuhelimessa. Perhosia koskeva projekti jatkuu vuonna 2021.
Pienvesi- ja rantaluonnon kunnostus
Pienvesien kunnostuksen tavoitteena on palauttaa ihmistoiminnan seurauksena heikentynyt pienvesi ja sen lähiympäristö häiriötä edeltäneeseen tilaan. Tavoitteena on estää avointen luontotyyppien umpeenkasvua, turvata niiden luontainen häiriödynamiikka ja palauttaa rannoille luontainen vesitalous ja lajisto.
Vuonna 2020 selvitettiin luonnonsuojelulain tarkoittamien merenrantaniittyjen ja hiekkarantojen hoitotarpeita, samoin fladojen ja kluuvien hoitotarpeita ja -mahdollisuuksia. Myös lähdealueiden ja purojen kunnostustarpeita on arvioitu. Nyt suunnitellaan hoitotoimenpiteitä. Mm. purojen osalta inventointiakin on vielä tiedossa.
Uhanalaisen rupiliskon elinmahdollisuuksien parantamiseksi kaivettiin kolme lammikkoa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helmi-ohjelma:
Luonnonsuojelubiologi Tuula Tanska P. 0295 029 291
Soidensuojelu
Luonnonsuojeluasiantuntija Maria Vesterinen (soidensuojelualueiden perustaminen) P. 0295 029 004
Biologi Kimmo Inki P. 0295 029 238
Lintuvesien kunnostustoimet
Biologi Kimmo Inki P. 0295 029 238
Luonnonsuojeluasiantuntija Veli-Matti Sorvari. P. 0295 029 042
Lintuvesikoordinaattori William Velmala P. 0295 029 088
Biologi Simo Jokinen P. 0295 029 241
Metsäiset elinympäristöt
Luonnonsuojeluasiantuntija Veli-Matti Sorvari. P. 0295 029 042
Perinnebiotoopit
Biologi Kimmo Inki P. 0295 029 238
Luontokartoittaja Markku Suoknuuti P. 0295 029 218
Pienvesi- ja rantaluonnon kunnostuksessa
Luonnonsuojeluasiantuntija Petra Pohjola P. 0295 029 227
Luonnonsuojeluasiantuntija Veli-Matti Sorvari. P. 0295 029 042
s-postit:
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Salpausselänkatu 22 (PL 1041)
45101 Kouvola
0295 029 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-kaakkois-suomi
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan kestävä ja elinvoimainen Kaakkois-Suomi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Työllisyyden alavire Kaakkois-Suomessa jatkuu26.3.2024 08:11:21 EET | Tiedote
Työttömien määrä Kaakkois-Suomessa nousi edellisvuoden helmikuusta. Myös lomautettujen määrä nousi vuodentakaisesta. Nuorisotyöttömyyden kasvu jatkuu – jo kesästä asti nuorten työttömien määrä on noussut suhteessa enemmän kuin kaikkien työttömien määrä. Myös pitkäaikaistyöttömyys lisääntyi vuodentakaisesta. Uusia avoimia työpaikkoja oli helmikuussa vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Kelirikkokausi alkamassa Kaakkois-Suomen teillä21.3.2024 14:11:03 EET | Tiedote
Tämänhetkiset ennusteet lupaavat Etelä-Karjalaan ja Kymenlaaksoon hieman keskivertoa helpompaa kelirikkokevättä. Tulevien viikkojen sää ja paikalliset olosuhteet vaikuttavat kuitenkin siihen, millainen kevään kelirikosta lopulta tulee.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus ehdottaa kahden alueen nimeämistä merkittäviksi tulvariskialueiksi19.3.2024 09:41:34 EET | Tiedote
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut arviot vesistöalueiden ja merenrannikon tulvariskeistä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. ELY-keskus ehdottaa merkittäviksi tulvariskialueiksi Kymijoen alaosaa sekä Haminan ja Kotkan rannikkoaluetta. Ehdotukset merkittäviksi tulvariskialueiksi ovat kuultavana 15.3.–17.6.2024.
Liikenne Husulan tunnelissa Haminassa ohjataan kiertotielle huoltotöiden vuoksi 22.3.2024 klo 10.00 – 19.4.2024 klo 23.59 väliseksi ajaksi13.3.2024 13:42:59 EET | Tiedote
Valtatiellä 7/E18 Haminan ohikulkutiellä sijaitseva Husulan tunneli suljetaan 22.3.2024 klo 10.00 - 19.4.2024 klo 23.59 väliseksi ajaksi tunnelin huoltotöiden takia. Vaikutus on Helsingin suuntaan, ja liikenne ohjataan tunnelin varareitille.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen päällystyskohteet kilpailutuksessa13.3.2024 09:51:23 EET | Tiedote
Maantieverkon korjausvelan kasvua pystytään tänä vuonna taittamaan hallituksen myöntämän lisärahoituksen turvin. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella parannusta päällysteiden kuntoon saadaan sekä pääteille että muun tieverkon kohteille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme