Tilastokeskus

Mobiiliteknologia mullisti lasten ja nuorten ajanvieton – television katselu vähentynyt, somen käytöstä tullut jatkuvaa

Jaa

Nuoret viettävät valtaosan vapaa-ajastaan sosiaalisessa mediassa, internet on luonut uusia lukemisen tapoja ja teknologia muuttanut musiikin kuuntelua ja jopa musiikkimieltymyksiä. Tänään ilmestynyt Mitä kuuluu vapaa-aikaan? Tutkimus, tieto ja tulkinnat -kirja kertoo vapaa-ajassa tapahtuneesta muutoksesta.

Uusi teknologia on tavoittanut suomalaislapset ja -nuoret: älypuhelin on lähes kaikilla 10–19-vuotiailla. Netissä nuorten aika kuluu erityisesti videoiden ja musiikin kuuntelun parissa. Verkkomedian ja eritoten sosiaalisen median parissa kuluu nuorilla oikeastaan lähes kaikki vapaa-aika.

Tilastokeskuksen Vapaa-aikatutkimuksen mukaan televisio-ohjelmien katselu on lapsilla ja nuorilla vähentynyt aiemmista vuosikymmenistä, vaikka katseluun on laskettu myös nettitelevisio ja 2010-luvulla yleistyneet tilausvideopalvelut. Valtaosa lapsista ja nuorista ei katsele televisio-ohjelmia päivittäin. Television sijasta erityisesti poikien mielenkiinto on suuntautunut digipelaamiseen.

Sosiaalinen media on vakiintunut osaksi lasten ja nuorten arkea. Lähes kaikki yli 10-vuotiaat lapset ja nuoret käyttävät jotain sosiaalisen median palvelua, pikaviestintä tai yhteisöpalvelua, ja palvelua seurataan jatkuvasti.

”Sosiaalisen median seuraaminen on melko intensiivistä jo 10–14-vuotiailla tytöillä, joista 30 prosenttia seurasi sosiaalista mediaa jatkuvasti. Samanikäisistä pojista näin teki noin 20 prosenttia”, kertoo mediatilastoja tuottava yliaktuaari Kaisa Saarenmaa Tilastokeskuksesta.

Useimmissa some-palveluissa on virallinen ikäraja – vaikkapa, että palvelu on tarkoitettu yli 13- tai 16-vuotiaille – mutta tätä nuoremmat lapset seuraavat vapaa-aikatutkimuksenkin valossa näitä palveluita laajamittaisesti.

Erilaisten kyselyiden mukaan suomalaisnuoret kohtaavat internetissä yleisesti ahdistavaa sisältöä ja kokevat myös häirintää ja kiusaamista, mutta tämä jää helposti huomaamatta vanhemmilta ja muilta aikuisilta. Toisaalta verkkososiaalisuudesta on ollut nuorille iloa covid-19-pandemian ja sitä hillitsemään pyrkineiden rajoitustoimien aikana.

Luettujen kirjojen määrä on vähentynyt – internet luonut uusia lukemisen tapoja

Kirjojen lukeminen on yksi suomalaisten yleisimmistä harrastuksista. Useampi kuin kolme neljästä 10 vuotta täyttäneestä oli lukenut vähintään yhden kirjan puolen vuoden aikana vuonna 2017. Määrä on suurempi kuin 2000-luvun alussa.

Naiset lukevat kirjoja enemmän kuin miehet kaikissa ikäryhmissä, ja näin on ollut jo 1980-luvun alusta lähtien. Eniten kirjoja lukevat 10–14-vuotiaat. Suosituimmat kirjatyypit olivat jännitys- ja salapoliisiromaanit, muistelmat ja elämäkerrat sekä fantasia ja scifi. Tietokirjoista suosituimpia olivat ruokaan ja ruoanlaittoon liittyvät kirjat.

”Vaikka kirjojen lukeminen on edelleen yleistä, luettujen kirjojen määrä on huomattavasti vähentynyt 1980-luvulta nykyhetkeen. Yleisintä aktiivilukeminen on 10–14-vuotiailla. Vähiten aktiivilukijoita oli 15–24-vuotiaiden nuorten miesten joukossa”, kertoo tutkija Riitta Hanifi Tilastokeskuksesta.

Vanhempien lukuharrastuksella on suuri merkitys: lukeva elämäntapa siirtyy vanhemmilta lapsille, erityisesti äideiltä tyttärille. Myös koulun ja kirjaston merkitys lukuharrastukseen innostajana on suuri.

Myös lukeminen on muutoksessa ja teknologiset sekä sosiaaliset muutokset saavat aikaan uusia lukemisen tapoja. Internetin myötä tarvitaan uudenlaisia lukutaitoja, ja lukemisesta tulee aiempaa sosiaalisempaa: esimerkiksi blogien lukeminen on erityisen suosittua 15–24-vuotiailla, joilla kirjojen lukeminen on vähentynyt eniten.

Musiikin kuuntelu vähentynyt – nuorten musiikkimaku monipuolistunut

Kaikkiaan musiikin kuuntelu on 2010-luvulla vähentynyt lapsilla 1990-lukuun ja 2000-luvun alkuun verrattuna. Musiikin kuuntelu on vähentynyt 2010-luvulla myös aikuisilla, mutta säilyttänyt asemansa osana nuorten arkea.

“Internet ja musiikin suoratoistopalvelut ovat korvanneet vain osittain entistä tallenteiden ja radion kuuntelun kulttuuria. Näin on, vaikka YouTubesta on tullut toiseksi suosituin musiikkimedia heti radion jälkeen”, kertoo musiikin kuuntelua tutkineen Tilastokeskuksen yliaktuaari Juha Haaramo.

Sukupolvi, sukupuoli ja koulutusaste erottelevat selvästi väestötasolla sen millaisia musiikkilajeja kuunnellaan. Täysi-ikäisessä väestössä musiikkimaku on sitä monipuolisempi, mitä nuoremmasta sukupolvesta on kysymys.

Pidetyimmät musiikkilajit Suomessa ovat pop, iskelmä, rock, heavy ja klassinen musiikki. Toisaalta rock, heavy ja klassinen musiikki ovat rapin ja jazzin ohella myös torjutuimmat musiikkigenret, mikä ilmentää sitä, että eri sukupolvien ja usein myös naisten ja miesten musiikkimaut eroavat toisistaan.

Vapaa-aika koetaan työtäkin tärkeämmäksi

Vapaa-aika koetaan varsin tärkeäksi elämänalueeksi. Vapaa-aikatutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista piti vapaa-aikaa erittäin tärkeänä elämänalueena. Vertailun vuoksi työtä piti erittäin tärkeänä vain 27 prosenttia vastanneista.

Mitä kuuluu vapaa-aikaan? Tutkimus, tieto ja tulkinnat -kirjan kokoavana teemana on vapaa-ajassa tapahtuneen muutoksen kuvaaminen. Artikkeleiden keskeisiä aiheita ovat arjen kokeminen, uuden teknologian vaikutukset sosiaalisiin suhteisiin, median käyttöön ja lukemiseen, musiikkimakuun vaikuttavat tekijät sekä suomalainen liikunta- ja kulttuuripolitiikka sekä vapaa-ajan käsitteellistäminen ja vapaa-ajan tutkimuksen historia. Artikkeleiden kirjoittajat ovat suomalaisen vapaa-ajan tutkimuksen asiantuntijoita.  

Keskustelu vapaa-ajan tutkimuksesta jatkuu tänään 16.12. klo 14 webinaarissa, johon voi ilmoittautua sähköpostilla leila.kaunisharju@stat.fi.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tilastokeskus
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI

Vaihde 029 551 1000https://www.tilastokeskus.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus

Vuokramarkkinoilla orastava käänne nousuun ja alueellisia eroja4.8.2022 08:07:38 EEST | Tiedote

Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat vuoden 2022 huhti-kesäkuussa pääkaupunkiseudulla 0,3 prosenttia ja muualla Suomessa 1,0 prosenttia vuodessa. ”Vapaarahoitteiset vuokrat ovat olleet laskusuunnassa osassa kasvukeskuksia vuosineljänneksen ajan, mutta nyt suuntaus näyttäisi ainakin hetkellisesti vaihtuneen”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Martti Korhonen. Erityisesti vapaarahoitteisten perheasuntojen vuokrat ovat kasvukeskuksissa nousseet selvästi, eniten Turussa, jossa vuokrat nousivat edellisestä neljänneksestä 1,9 prosenttia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme