Helsingin yliopisto

Monilajiset bakteeriyhteisöt palautuvat ajan myötä kriiseistä

Jaa
Kansainvälinen tutkimus osoittaa, että monilajisten bakteeriyhteisöiden toipumista avittaa myös alkuperäisen yhteisön pienikin lisääminen antibiootilla käsiteltyyn joukkoon. Suomalaistutkijan mukaan tulos antaa kokeellista tukea esimerkiksi nykyiselle käytännölle, missä antibioottihoidon jälkeen potilaille suositellaan probioottikuureja.

Suomalaiset ja saksalaiset tutkimusryhmät ovat tutkineet laboratorioympäristössä, miten useista lajeista koostuvat bakteeriyhteisöt reagoivat häiriöihin. Laboratorion ulkopuolella tällaisia häiriöitä voi aiheuttaa esimerkiksi antibioottikuuri, joka lakaisee hetkellisesti osan suolistobakteereista tieltään ja aiheuttaa antibioottiripulin. Myös maapallon lämpeneminen ja pitkien kuivuusjaksojen kaltaiset ääriolosuhteet voivat sotkea monien eliöyhteisöjen toimintaa.

Tutkijat testasivat yhteisöjen toipumista lisäämällä 34-lajisten bakteeriyhteisöjen ympäristöön sysäyksen antibiootteja. Odotetusti bakteeriyhteisöt muuttuivat antibioottikäsittelyjen vuoksi, ja muutoksen suuruus oli linjassa antibioottiannoksen vahvuuden kanssa.

– Bakteeriyhteisö palautui kuitenkin lähes alkuperäiseksi kaikissa paitsi eniten antibiootteja sisältäneessä kokeessa. Yhteisön toipumista auttoi myös se, kun lisäsimme pienen määrän alkuperäistä yhteisöä antibiootilla käsiteltyyn bakteeriyhteisöön. Toisin sanoen lajivirta on olennainen tekijä kyvyssä palautua häiriöistä, toteaa tutkija Johannes Cairns Helsingin yliopiston Bioinformatics and Evolution -ryhmästä.

Cairnsin mukaan tulos antaa kokeellista tukea esimerkiksi nykyiselle käytännölle, missä antibioottihoidon jälkeen potilaille suositellaan probioottikuureja, sekä nykyisiä probiootteja tehokkaampien, bakteereja sisältävien hoitosovellusten kehittämiselle.

– Tulokset myös viittaavat siihen, että lajien säilöminen ja niiden uudelleenasuttaminen tai esimerkiksi sirpaloituneiden elinympäristöjen jälleenyhdistäminen voivat olla keskeisiä tekijöitä luonnonsuojelutyössä.

Tutkijat havaitsivat myös, että rinnakkaiset yhteisöt reagoivat häiriöihin melko toistuvalla tavalla eri koekäsittelyjen sisällä. Tämä kielii siitä, että yhteisön tapaa reagoida häiriöihin määrittävät lajien ekologiset ominaisuudet, kuten kilpailukyky ja herkkyys häiriötekijälle.

 – Tästä syystä häiriöiden aiheuttamaa yhteisövastetta saatetaan voida joissain tapauksissa ennustaa paremmin kuin aiemmin on arveltu.

Artikkeli:

Johannes Cairns, Roosa Jokela, Lutz Becks, Ville Mustonen and Teppo Hiltunen. Repeatable ecological dynamics govern the response of experimental communities to antibiotic pulse perturbation. Nature Ecology and Evolution. DOI : 10.1038/s41559-020-1272-9

Roosa Jokelan blogikirjoitus kokemuksistaan pro gradu -työntekijänä (englanniksi)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johannes Cairns, johannes.cairns@helsinki.fi, puh. 050 448 5991, Twitter: @JohannesCairns

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye