Helsingin yliopisto

Monilukutaidon jäljillä: Tiede, taide ja tarinat kohtaavat Heurekassa 12.5. maksuttomassa tapahtumassa

Jaa

Helsingin yliopiston MOI - Monilukutaitoa Opitaan Ilolla -kehittämisohjelma kutsuu perheet maksuttomaan tapahtumaan tiedekeskus Heurekaan Snellmanin päivänä 12.5. klo 10 - 18. MOI-päivässä monilukutaidon moninaisuutta päästään käytännössä tutkimaan ja kokeilemaan tieteen, taiteen ja tarinoiden kautta.

– Monilukutaito antaa valmiudet arvioida tietoa, väitteitä ja mielipiteitä, tarvittaessa myös haastaa niitä. Ilman monilukutaitoa ihminen ymmärtää ympäristöään heikosti. Silloin oma ymmärrys ja ajattelu korvautuvat jäykillä uskomuksilla ja maailmankuva jää kapeaksi, toteaa MOI-kehittämisohjelman johtaja professori Kristiina Kumpulainen.

Monilukutaidolla on merkitystä

Nyky-yhteiskunnassamme monilukutaidon merkitys kasvaa jatkuvasti. Monilukutaito on taitoa ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Monilukutaito on oppimisen, sivistyksen, suvaitsevaisuuden ja vaikuttamisen edellytys jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Kodilla on tärkeä rooli lapsen monilukutaidon kehittymisen tukemisessa. Varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus sekä kulttuurilaitokset ovat myös tärkeässä asemassa edistämässä kaikkien lasten tasa-arvoista oikeutta monilukutaitoon.

MOI-päivässä Heurekassa perheet pääsevät tutustumaan lukutaidon moninaisuuteen mm. Tarinakirja-pajassa, Professorin lukunurkassa, tiedelorujen kautta sekä kohtaamaan Metsänhaltijan.

– Pyrimme kehittämään pienten lasten oppimisympäristöistä rikkaita tekstiympäristöjä, joissa lasten ja nuorten itse tuottama ja heille tuotettu kulttuuri, kuten sadut ja tarinat, tietokirjallisuus, televisio-ohjelmat ja elokuvat, leikkilorut ja runous sekä musiikki ovat tärkeässä asemassa, Kumpulainen kertoo.

– Lapsia ja nuoria kannustetaan lukemaan, arvioimaan, käyttämään ja tuottamaan erilaisia tekstejä. Kehittämämme pienten lasten monilukutaitoa edistävät ratkaisut tarjoavat lapsille mahdollisuuksia tarinoihin, tieteeseen ja taiteeseen leikin, mielikuvittelun, ihmettelyn ja tutkimisen kautta.

Heurekan ja MOI-kehittämisohjelman yhteiset tavoitteet lasten ja nuorten laaja-alaisten taitojen kehityksen edistämisessä, tiedeymmärryksen lisäämisessä sekä tieteen ja taiteen yhdistämisessä konkretisoituvat Heurekassa 12.5. perhetapahtumassa.

– Yhteistyö mahdollistaa tärkeän teeman ulottamisen kaikille kiinnostuneille innostavin tiedekeskusmaisin hands-on menetelmin. Tarinallisuus, taide-elementit sekä vuorovaikutus tuovat tiedeoppimiseen uusia ulottuvuuksia, ymmärrystä lisääviä keinoja sekä hauskuutta, jota perhetapahtumassa pääsevät kaikenikäiset kokemaan, sanoo Heurekan oppimispäällikkö Jutta Kujasalo.

Tapahtuman avaa opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

– Monipuolinenlukutaito, matemaattinen osaaminen ja kielitaito luovat perustan, jonka varaan voi rakentaa omien vahvuuksien ja tarpeiden mukaan, painottaa ministeri hallituksen vastauksessa välikysymykseen.

Yhteystiedot:

Professori Kristiina Kumpulainen, +358 50 3185221, kristiina.kumpulainen@helsinki.fi

Oppimispäällikkö Jutta Kujasalo, Heureka, +358 40 9015280, jutta.kujasalo@heureka.fi

MOI-kehittämisohjelma lyhyesti

Monilukutaitoa Opitaan Ilolla (MOI) –kehittämisohjelma on uusimpaan tieteelliseen tutkimustietoon pohjautuva varhaiskasvatuksen, esi- ja alkuopetuksen (1. ja 2. vuosiluokat) sekä kirjasto- ja kulttuurialan henkilöstön käyttöön suunnattu pienten lasten (0-8 -vuotiaat) monilukutaitoa edistävä ohjelma.

MOI-ohjelma kehittää toimintamalleja lasten monilukutaidon edistämiseen sekä vahvistaa varhaiskasvatuksen ja esi- ja alkuopetuksen henkilöstön osaamista lasten monilukutaidon tukemisessa. Monialainen kehittämisohjelma tarttuu kulttuurisen ja sukupuolisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja yhtäläisten monilukutaitoa tukevien oppimismahdollisuuksien edistämiseen pienten lasten kasvuympäristöissä. 

Kehittämisohjelma tuottaa tutkimukseen perustuvia monipuolisia lasten monilukutaitoa tasa-arvoisesti edistäviä toimintamalleja. Ohjelma tuottaa myös ymmärrystä monilukutaidon kehittymisestä, sen tukemisesta ja arvioinnista varhaislapsuudessa.

MOI-ohjelman toteutuksesta vastaa Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan Playful Learning Center.

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt16.11.2018 09:38Tiedote

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme