Monimuotoisuus työyhteisöissä on nähtävä vahvuutena

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan vierasperäinen nimi vaikeuttaa työhaastatteluun pääsemistä ja yhdeksi ratkaisuehdotukseksi ehdotettiin anonyymiä rekrytointia. Valtonen pitää ratkaisua käytännöllisenä, mutta korostaa, että nimettömiin rekrytointeihin ei voida työnantajia pakottaa. Sen sijaan työantajien on hyvä kokeilla erilaisia rekrytointimenetelmiä ja kehittää rekrytointejaan niin, että niillä tavoitetaan mahdollisimman laajasti potentiaaliset osaajat.

”Anonyymi rekrytointi on hyvä tapa laittaa kaikki hakijat aidosti samalle viivalle. Jokainen työnantaja haluaa aina löytää parhaimman ja ammattitaitoisimman hakijan. Yhdenvertaisuuslain toteutuminen jokaisessa rekrytoinnissa on ehdoton lähtökohta ”, Valtonen muistuttaa.

Valtosen mukaan Suomessa on jo olemassa keinoja puuttua syrjintään, ja seuraamusten lisääminen ei aina ole paras tapa tilanteen korjaamiseksi. Sen sijaan tarvitaan asenteiden ja ennakkoluulojen korjaamista sekä tietouden lisäämistä monimuotoisuuden tuomista hyödyistä.

”Monikulttuurinen työyhteisö on yritykselle kilpailuetu. Monet suomalaiset yritykset toimivat globaaleilla markkinoilla ja kansainväliset osaajat voivat tukea yritysten menestystä ja kasvua. Monikulttuuriset työyhteisöt ovat usein luovempia, avoimuus ja kansainvälisyys ovat arvoja, jotka tekevät työpaikasta ja työnantajasta houkuttelevan”, Valtonen sanoo.

Suomessa on pulaa osaavasta työvoimasta. Monille yrityksille puute ammattitaitoisesta työvoimasta on myös kasvun esteenä. Keskuskauppakamari on aikaisemmin vaatinut hallitukselta nopeita toimia työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edistämiseksi.

”Meidän on otettava käyttöön kaikki mahdolliset keinot saadaksemme riittävästi ammattitaitoista työvoimaa yrityksille. Lisäksi meidän on ehdottomasti lisättävä työperäistä maahanmuuttoa ja kasvatettava opiskeluiden takia Suomeen tulevien määrää”, Valtonen sanoo.

Valtosen mukaan työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton edistämiseen löytyy kyllä keinoja, jos vain löytyy tahtoa. Työn ja opiskelun perusteella myönnettävien oleskelulupien käsittelyaikoja pitää merkittävästi lyhentää säätämällä käsittelyajalle kuukauden palvelulupaus. Tämä onnistuu huolehtimalla

Maahanmuuttoviraston riittävistä resursseista, mutta erityisesti tarvitaan itse lupaprosessin kehittämistä.

”Tietyille ammattiryhmille ja huippuosaajille, joista Suomessa on erityisen suuri pula, voitaisiin myöntää pysyviä oleskelulupia ilman valmiina olevaa työpaikkaa. Näin madallettaisiin kynnystä tulla Suomeen ja nopeutettaisiin osaajien saamista yrityksiin”, Valtonen sanoo.