Monitilaratkaisun monistamista varottava

– Monitilaratkaisuja ei kuitenkaan pitäisi monistaa kritiikittömästi mille tahansa työpaikalle ja mihin tahansa työtehtäviin, toppuuttelee Työterveyslaitoksen Työtilat-yksikön johtaja Sanna Lappalainen.

– Alun perin monitilakonsepti on kehitetty monipaikkaisen ja liikkuvan tietotyön tarpeisiin. Sama tilaratkaisu ei kuitenkaan sovi kaikille työntekijäryhmille. Eri käyttäjäryhmien työn vaatimukset pitää ottaa huomioon tilojen suunnittelussa, yhtä ja samaa ei voi monistaa. Työrauhan takaamiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota, sillä on töitä, joissa on pakko saada keskittyä.

Lappalainen perustaa näkemyksensä Työterveyslaitoksen tutkimukseen, joka paikkasi tiedonpuutetta monitilatoimistoista. Tutkittua tietoa tilaratkaisun käytettävyydestä on ollut vähän, ja tilojen suunnittelijat ja työpaikat ovat olleet suuressa määrin tyhjän päällä. Tutkimustietoa ei ole juurikaan ollut monitilatoimistojen sisäympäristön laadusta, johon tutkimus myös perehtyi.

Monitieteisen hankkeen rahoittivat Työterveyslaitos, Helsingin yliopisto ja Työsuojelurahasto.

Tutkimuskohteena yliopiston tiloja

Tutkittavina oli viisi Helsingin yliopiston monitilatoimistoa ja vertailukohteena perinteinen huonetoimisto. Monitilatoimistoissa oli monenlaisia tiloja: muun muassa avotilaa, hiljaisia tiloja, ryhmätyö- ja vetäytymistiloja. Työntekijöillä oli omat työpisteet avotilassa.

Työympäristökehittämisen lähtökohtina yliopistossa olivat olleet kustannussäästöt ja uudenlaisiin työnteon tapoihin vastaaminen. Kustannussäästöjä tavoiteltiin siirtymällä vuokratiloista omiin kiinteistöihin ja tehostamalla tilankäyttöä monitilaratkaisuin valtion toimitilastrategian mukaisesti.

Lisäksi oli haluttu vahvistaa yhteisöllisyyttä, lisätä yksiköiden ja yksilöiden yhteistyötä ja parantaa viihtyisyyttä.

Kaikkiaan monitilatoimistoissa työskenteli noin 300 henkilöä: tutkimus-, opetus-, asiantuntija-, asiakaspalvelu- ja hallintotehtävissä. Tilat oli otettu käyttöön vuosina 2011–2014, ja tutkimusajankohtana ne olivat olleet käytössä vähintään vuoden.

Yhteisöllisyys parani, työrauha heikkeni

Työntekijäryhmät kokivat monitilatoimiston parantaneen yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta sekä lisänneen viihtyisyyttä ja tilatehokkuutta. Työrauhan he arvioivat kuitenkin heikentyneen.

Lappalaisen mukaan monitilaratkaisut tukivat parhaiten hallinto-, asiantuntija- ja asiakaspalvelutyötä. Opetus- ja tutkimustyössä korostuvat ideointia ja täydellistä keskittymistä vaativat jaksot. Monitilaratkaisu ei tukenut näissä tehtävissä työn yhteistyö- ja vuorovaikutustarpeita niin hyvin kuin muissa tehtävissä.

Kohteissa ei alun perin ollut tiedossa merkittäviä sisäilmahaittoja – eikä mittausten jälkeenkään ole syytä huoleen. Sisäilmasto oli pääosin hyvällä laatutasolla, mutta epäpuhtaustasot olivat kuitenkin pääsääntöisesti hieman korkeampia kuin huonetoimistossa.

Tekstiilimatto on yleinen monitilatoimistoissa, koska se vaimentaa ääntä. Tulosten mukaan tiloissa, joissa oli tekstiilimatto ja useita työpisteitä, mitatut sisäympäristön epäpuhtaustasot olivat pääsääntöisesti vähän korkeampia verrattuna yhden henkilön työpisteeseen ja tiloihin, joissa oli linoleumlattia.

– On huomattava, että näitä monitilatoimistoja ei ollut käytetty kovin pitkään. Siivouksen ja huollon merkitys on jatkossa suuri. Pitkäaikaisseuranta on tarpeen, Lappalainen sanoo.

Työntekijöitä kuultava jatkuvassa prosessissa

Lappalaisen mukaan tilaratkaisujen suunnittelussa pitää löytää keinoja työrauhan lisäämiseksi. Huomiota on kiinnitettävä avointen työtilojen pohjaratkaisuun, hyvään akustiseen suunnitteluun ja vetäytymistilojen riittävään määrään ja äänieristykseen.

Lappalainen muistuttaa myös, että kerralla ei tule valmista. Tilojen kehittäminen on jatkuva ja seurantaa vaativa prosessi, jossa on aidosti osallistettava ja kuultava työntekijöitä.

Lisätietoa

Sanna Lappalainen, Työtilat-yksikön johtaja, Työterveyslaitos, 040 715 2204, sanna.lappalainen@ttl.fi

Jari Latvala, ylilääkäri, Työterveyslaitos, 046 8505083, jari.latvala@ttl.fi

Pia Sirola, tutkija, Työterveyslaitos. 043 8259202, pia.sirola@ttl.fi