Helsingin yliopisto

Motivaatio ja opiskeluun liittyvät tunteet ennustavat yliopisto-opinnoissa etenemistä

Jaa

Innostus, kiinnostus ja uupuneisuus ennustavat hyvää opintomenestystä, kun taas ahdistus vaikuttaa todennäköisesti negatiivisesti, selviää Elina Ketosen väitöstutkimuksesta. Ahkera opiskelu voi väsyttää, mutta se ei sinänsä ole haitallista, kunhan ahdistus ja merkityksen puute eivät dominoi.

Kasvatustieteen maisteri Elina Ketonen tutki kasvatuspsykologian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan, miten motivaatio ja opiskeluun liittyvät tunteet eli niin sanotut akateemiset tunteet ennustavat sitä, kuka sitoutuu yliopisto-opintoihinsa ja menestyy niissä.

Ketonen tunnisti neljä erilaista opiskelijaprofiilia: innostuneet ja sitoutuneet, uupuneet ja epämotivoituneet, uravalinnastaan epävarmat sekä opinnoistaan vieraantuneet opiskelijat, joita opinnot sinänsä eivät motivoineet, vaan tuleva ammatti.

Neljästä löydetystä opiskelijaprofiilista vain innostuneet ja sitoutuneet opiskelijat saavuttivat ensimmäisenä opiskeluvuotenaan opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman 55 opintopisteen tavoitteen, ja vastaava vaikutus oli näkyvissä myös toisen opiskeluvuoden jälkeen.

Tuleva ammatti motivoi myös opinnoistaan vieraantuneita

Yliopistot menettävät vuosittain kymmeniä miljoonia perusrahoituksestaan, mikäli opiskelijat ovat epämotivoituneita tai kokevat olevansa väärässä paikassa, eivätkä siksi saavuta 55 opintopisteen vuositavoitetta.

– Opintojen tulee tuntua innostavilta tai ainakin päämäärän on oltava kirkas, jotta opinnot etenevät tavoitteiden mukaan, Elina Ketonen sanoo.

Vaikka osa opiskelijoista ei jaksanut motivoitua opintojen sisällöistä, he etenivät melko hyvin, mikäli olivat varmoja uravalinnastaan.

Kyselyyn vastasi 668 Helsingin yliopiston ja Aalto yliopiston viiden eri pääaineen ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijaa. Opiskelijarekisteristä saatiin tiedot opiskelijoiden arvosanojen keskiarvoista sekä opintopisteiden kertymisestä.

– Huolestuttavaa on, että vaikka tämä opiskelijajoukko edustaa pääsykokeiden jälkeen tarkoin valikoitunutta joukkoa, on motivaatiossa ja sitoutumisessa silti laajasti vaihtelua, Ketonen sanoo.

Opiskelijat raportoivat päivittäisistä tunnekokemuksistaan kännyköillä

Elina Ketonen tutki myös opiskelijoiden päivittäisiä tunnekokemuksia. Aineisto koostui 55 opiskelijan päivittäin reaaliajassa raportoimista opiskeluun liittyvistä kokemuksista. Ne kerättiin opiskelijoiden matkapuhelimiin kahden viikon ajan, viidesti päivässä lähetettyjen lyhyiden kyselyiden avulla.

Analyysi osoitti, että opiskeluun liittyvät niin korkean innostuksen ja päättäväisyyden tunnetilat kuin hermostuneisuuden ja stressin kokemuksetkin. Aamulla ilmaistu opintotavoitteisiin liittyvä motivaatio oli yhteydessä saman päivän aikana koettuihin akateemisiin tunteisiin.

Jos opiskelija aamuisin mielsi tulevan päivän tavoitteet pakotetuiksi ja ulkoa määrätyiksi, päivän aikana koettiin negatiivisempia tunteita. Kun asioita opiskeltiin niiden kiinnostavuuden, tärkeyden ja oman valinnan vuoksi, tämä ennusti positiivisempia akateemisia tunteita päivän aikana.

KM Elina Ketonen väittelee 8.12.2017 kello 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The role of motivation and academic emotions in university studies. The short- and long-term effects on situational experiences and academic achievement". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, pieni juhlasali, Fabianinkatu 33.

Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa

Väittelijän yhteystiedot: Elina Ketonen, elina.e.ketonen@helsinki.fi, puhelin 050-3182178

Yhteyshenkilöt

Viestinnän asiantuntija Suvi Uotinen, puhelin 02941 24021, suvi.uotinen@helsinki.fi

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Laskemisen sujuvuutta on tuettava osana matemaattisia taitoja13.12.2017 09:55Tiedote

Lasten väliset taitoerot laskemisen sujuvuudessa pienenevät toiselta viidennelle luokalle selviää Eija Väisäsen Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöksestä. Toisella luokalla arvioitu laskemisen sujuvuus toimii kuitenkin hyvänä ennustajana samalle taidolle myöhempinä vuosina. Koulussa toteutetuilla matemaattisten taitojen harjoitusohjelmilla voidaan tukea erityisesti ensimmäisellä ja toisella luokalla olevia lapsia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme