MTK esitteli näkemyksiään EU:sta ja sen tulevaisuudessa seminaarissaan 12.6.2018 Helsingissä

EU on turvallisuuden, tasa-arvon ja kestävän kehityksen yhteisö

MTK:n mielestä EU:n instituutioiden aloitteellisuutta ja aktiivisuutta vuoropuheluissa on syytä lisätä. Jännitteet Suomen lähialueilla ovat palauttaneet yhteiseurooppalaiset huoltovarmuusjärjestelyt keskusteluun. Huoltovarmuuden tavoitteita koskevassa päätöksessä valtioneuvosto painottaa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan merkitystä riittävän kotimaisen maataloustuotannon turvaamisessa. Maatalouspolitiikalla on jatkossakin turvallisuusulottuvuus.

– Ruokaturvallisuuden merkitys kasvaa tulevaisuudessa, MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila korostaa.

EU:n aluepolitiikka eli koheesiopolitiikka on muuttunut EU:n laajetessa Keski- ja Itä-Eurooppaan. Koheesio on luonut kasvua ja tasa-arvoa. Uuden koheesiorahoituksen painopistettä pitää siirtää yrittäjyyden ja elinkeinojen kehittämiseen ja erityisesti infran kehitykseen. MTK:n mielestä EU:n on lisättävä panostusta ulkoraja-alueidensa taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämiseen.

– Suomella on pitkä itäraja, joten se on luonteva aloitteentekijä uudistuvalle ja vahvistuvalle rajaseutuohjelmalle, Marttila jatkaa.

Kestävä kasvu luo kilpailukykyä

Tulevaisuuden kilpailukykymme rakentuu kestävän tuotannon, työn ja talouskasvun varaan. Jokaisen on kannettava vastuunsa päästöjen vähentämisestä ja energiapolitiikasta kohti kestävää tuotantoa. Maatalouspolitiikan on vastattava sekä päästövähennystavoitteisiin että myös kasvihuonekaasujen nielujen ja varastojen parantamiseen. MTK:n tavoitteena on ilmastopolitiikka, joka huomioi aineiden kierron ja luonnonkierron aikajänteen.

Digitalisaatio tarjoaa valtavat mahdollisuudet innovoinnille, kasvulle ja työllisyydelle ja edistää EU:n globaalia kilpailukykyä. EU:n on tuettava uusia yrittäjyyden muotoja sekä edistettävä toimialojen ja palvelujen digitalisaation kehitystä.

Eurooppalainen ruuantuotannon malli on menestystarina

MTK edellyttää, että yhteisen maatalouspolitiikan painopistettä siirretään maatalouden kannattavuuden parantamiseen. Ilman maataloutta ei ole ruokaa eikä elävää maaseutua. Politiikan keskeisenä tavoitteena on kannattava ja kestävästi tuottava maatilayrittäjyys, joka tarjoaa kilpailukykyisiä ja kuluttajien tarpeisiin vastaavaa ruokaa kuluttajille. MTK:n mielestä EU:n on nykyistä enemmän edistettävä ja vaadittava jäsenmaita sitoutumaan kokonaisvaltaiseen laatutyöhön maataloudessa ja ruuan tuotannossa.

– Menestystarina perustuu laatuun, Marttila tähdentää.

Kiertotalous on EU:n kärkihanke, jossa Suomi on ottanut edelläkävijän roolin. MTK korostaa, että kiertotaloutta on käsiteltävä laajempana kokonaisuutena kuin pelkkänä aineiden kierrätyksenä.

Metsillä on tärkeä rooli myös ilmastonmuutoksen hillinnässä, luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja virkistyskäytössä. MTK:n mielestä EU:n poliittisen roolin pitää pohjautua kansallisen metsäpolitiikan kunnioittamiseen ja alueellisten luonnontieteellisten faktojen huomioon ottamiseen. MTK:n tavoitteena on aktiivinen, taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä metsätalous.

MTK:n järjestämässä EU-seminaarissa puhuivat myös Suomen EU-suurlähettiläs Marja Rislakki, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Arto Satonen ja Suomen Pankin johtokunnan jäsen Marja Nykänen.

Lue lisää MTK:n EU-näkemyksistä ja sen tulevaisuudesta täältä:

https://www.mtk.fi/ajankohtaista/teemat/EU_politiikka_2018/fi_FI/EU_Politiikka_2018/ 

Lisätietoja:
puheenjohtaja Juha Marttila, MTK ry, puh. 050 341 3167