Muinais-DNA paljastaa, että syfilistä on voinut olla Euroopassa jo ennen Kolumbusta
Kansainvälisessä tutkimuksessa löydettiin 1400-1700-luvulla eläneiden ihmisten luunäytteistä syfilisbakteeria ja kahta muuta syfiliksen sukulaisbakteeria. Kyseessä on ensimmäinen muinais-DNA-tutkimus, jossa eurooppalaisista historiallisen ajan vainajista on onnistuttu eristämään syfilisbakteerin DNA:ta.
– DNA-tutkimus osoittaa, että useampi kupan muoto olikin jo Kolumbuksen aikoihin levinnyt laajalle aina pohjoisimpaan Eurooppaan saakka, Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava Kerttu Majander kertoo.
Aivan täyttä varmuutta ajoituksesta nämä tutkimukset eivät kuitenkaan anna, sillä ikähaitarit radiohiiliajoituksessa ovat sen verran suuria.
Ennestään tuntematon syfiliksen sukulaisbakteeri
Tutkijat saivat 1400-1700-luvulla haudattujen neljän ihmisen luunäytteet vanhoista hautapaikoista, joissa on tehty arkeologisia tutkimuksia. Syfiliksen eli Treponema pallidum pallidum -bakteerin aiheuttama infektio todennettiin Virossa Tartossa haudatun ihmisen luista, sekä Porvoon tuomiokirkon hautausmaan kaivauksissa löytyneistä vastasyntyneen tai keskenmenossa menehtyneen lapsen luista. Lapsen luissa syfilisbakteerin DNA:ta on havaittavissa huomattavia määriä.
Turun Pyhän Hengen kappeliin haudatun henkilön jäänteistä tutkijat puolestaan löysivät syfilisbakteerin sukulaisen eli Treponema pallidum pertenue -bakteerin DNA:ta. Kyseinen bakteeri aiheuttaa frambesiaa eli vaapukkasyylätautia, jota on nykyisin enimmäkseen trooppisten ilmastojen alueilla. Hollannista Kampenin kaivauksista löydetystä sääriluusta eristettiin DNA:ta, joka kuuluu toistaiseksi tuntemattomalle ja ilmeisesti myöhemmin hävinneelle syfiliksen lähisukulaiselle. Luussa oli taudin aiheuttamia syöpymiä.
Eri alalajit ovat erkaantuneet vähintään 2500 vuotta sitten
Syfilistä on voinut olla sekä Euroopassa että Amerikan mantereella jo ihmisen varhaishistoriassa. Tutkimuksessa tehdyt laskennalliset ajoitukset Treponema pallidum -bakteerin evoluutiosta viittaavat siihen, että eri alalajit ovat erkaantuneet vähintään noin 2500 vuotta sitten. Näiden esimuoto on taas saattanut kehittyä jo reilusti aiemmin ja kulkeutua Amerikan mantereelle jo yli 10 000 vuotta sitten Amerikan ensimmäisten asuttajien mukana.
– Eurooppaan on siten 1400-luvun lopussa voinut ilmaantua uudelleen Amerikan kautta kiertäneitä bakteerilinjoja, mutta myöskään Euroopan sisällä itsenäisesti kehittyneitä muotoja ei voida sulkea pois, Majander arvioi.
Muita aiemmin muinais-DNA:n avulla tutkittuja tauteja ovat esimerkiksi rutto, lepra eli spitaali (nykyisin Hansenin tauti) ja tuberkuloosi.
Tutkimuksesta on hyötyä myös meille nykyihmisille.
– Muinaisten taudinaiheuttajien tutkimuksen avulla voidaan paremmin ennakoida millaisia mutaatioita taudinaiheuttajat voivat kehittää ja mitkä olosuhteet ihmisten elinoloissa johtavat epidemioihin”, sanoo SUGRIGE-hankkeen johtaja prof. Päivi Onkamo Turun yliopistosta.
Tutkimus on toteutettu Helsingin ja Turun yliopistojen Suomalais-ugrilainen muinaisgenomi- (SUGRIGE) -hankkeessa. Tutkimuksessa on tehty yhteistyötä saksalaisen Max Planck -instituutin ja sveitsiläisen Zürichin yliopiston kanssa ja sitä ovat rahoittaneet mm. Jane ja Aatos Erkon säätiö, Koneen säätiö sekä Emil Aaltosen säätiö.
Julkaisu
Kerttu Majander, Saskia Pfrengle, Judith Neukamm, Arthur Kocher, Louis du Plessis, Marta Pla-Díaz, Natasha Arora, Gülfirde Akgül, Kati Salo, Rachel Schats, Sarah Inskip, Markku Oinonen, Heiki Valk, Martin Malve, Aivar Kriiska, Päivi Onkamo, Fernando González-Candelas, Denise Kühnert, Johannes Krause, Verena J. Schuenemann. Ancient bacterial genomes reveal a high diversity of Treponema pallidum strains in early modern Europe Current Biology (2020), https://doi.org/10.1016/j.cub.2020.07.058
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tohtorikoulutettava Kerttu Majander, Zürichin yliopisto puh. +41 76248331, kerttu.majander@iem.uzh.ch
SUGRIGE-hankkeen johtaja, professori Päivi Onkamo, Turun yliopisto, puh. +358 50 464 3379, paivi.onkamo(at)utu.fi.
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, 050 518 6195
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme