Muistisairaat hyötyvät säännöllisestä liikunnasta

Alzheimerin tauti on etenevä muistisairaus, joka aiheuttaa älyllisen ja fyysisen toimintakyvyn heikentymistä sekä käyttäytymisen muutoksia. Tautiin ei ole tällä hetkellä ehkäisevää tai parantavaa lääkkeellistä hoitoa, joten kiinnostus lääkkeettömiä hoitoja kohtaan on kasvanut.

Lääketieteen lisensiaatti Hannareeta Öhman tutki tuoreessa väitöstutkimuksessaan liikunnan vaikutuksia muistisairailla henkilöillä.

– On mahdollista, että liikunnan avulla voidaan ylläpitää älyllisiä toimintoja ja toimintakykyä sekä vähentää neuropsykiatrisia oireita Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä, Öhman toteaa.

Osana väitöstutkimustaan hän toteutti systemaattisen katsauksen, johon koottiin 22 satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta liikunnan vaikutuksista muistitoimintoihin lievästä muistin heikentymisestä tai muistisairaudesta kärsivillä henkilöillä.

Erityisesti tutkimuksissa, joiden kohderyhmänä olivat lievää muistitoimintojen heikentymistä sairastavat iäkkäät henkilöt, todettiin positiivinen yhteys liikuntaharjoittelun ja muistitoimintojen välillä.

Öhmanin väitöstutkimukseen sisältyi myös satunnaistettu, kontrolloitu tutkimus, jossa selvitettiin 12 kuukauden ohjatun liikuntaharjoittelun vaikutuksia kotona asuvilla Alzheimerin tautia sairastavilla henkilöillä. Tutkittavia oli yhteensä 220, ja heidät jaettiin kolmeen saman suuruiseen ryhmään: kotiharjoittelijat, ryhmäharjoittelijat sekä verrokkiryhmä. Kotiharjoittelijat kuntoilivat omassa kodissaan fysioterapeutin ohjaamina, kun taas 10 hengen ryhmät harjoittelivat päivätoimintakeskuksissa kahden fysioterapeutin johdolla.

– Yksilöllisellä, tutkittavan kotona toteutetulla liikuntaharjoittelulla todettiin positiivisia vaikutuksia toiminnanohjaukseen vuoden harjoittelujakson jälkeen. Lievää Alzheimerin tautia sairastavilla päivittäisen toimintakyvyn heikentyminen oli merkitsevästi hitaampaa liikuntaryhmässä kuin verrokkiryhmässä, Öhmann toteaa.

Edennyttä Alzheimerin tautia sairastavien ryhmässä liikuntaharjoittelu vähensi merkittävästi kaatumisia verrokkeihin nähden 12 kuukauden seurannassa. Liikunta – ja verrokkiryhmien välillä ei kuitenkaan ollut merkitsevää eroa neuropsykiatrisissa oireissa.

– Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että muistisairaat henkilöt hyötyvät säännöllisestä, yksilöllisesti toteutetusta liikunnan harjoittelusta. Liikunta on turvallinen ja helposti toteutettava osa hyvää muistisairauden hoitoa. Se tuo muiden positiivisten vaikutustensa lisäksi mukanaan myös iloa ja elämänlaatua, Öhmann sanoo.

LL Hannareeta Öhman väittelee 10.8.2018 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Effect of exercise on cognition, physical functioning, fall rate, and neuropsychiatric symptoms in people with dementia". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot: hanna.ohman@elisanet.fi