Jyväskylän yliopisto

Muistisairaiden omaishoitajat paikkaavat puuttuvia palveluja, mutta jäävät itse tuen ulkopuolelle

Jaa
YTM Ulla Halonen selvitti väitöksessään, millaisia tuen tarpeita muistisairaiden läheisillä on ja miten palvelujärjestelmä vastaa niihin. Osoittautui, että läheiset paikkaavat monin paikoin palvelujärjestelmän aukkoja, mutta jäävät samalla itse tarvitsemansa tuen ulkopuolelle.
Ulla Halonen tutki muistisairaita hoitavien omaishoitajien tilannetta.
Ulla Halonen tutki muistisairaita hoitavien omaishoitajien tilannetta.

Halonen tarkasteli artikkeliväitöskirjassaan kotona asuvaa muistisairasta hoivaavia läheisiä. Tutkimuksessa käytettiin kysely- ja haastatteluaineistoja, joissa vastaajina oli puolisoita ja aikuisia lapsia. Tulosten mukaan muistisairaiden omaishoitajien tilanteet vaihtelevat, mikä vaikuttaa heidän tuen ja palveluiden tarpeisiinsa. Hoivatilanteiden erojen vuoksi omaishoitajien tarpeet ovat yksilöllisiä.

– Tarve tuen räätälöinnille haastaa palvelujärjestelmää: Miten palveluja voidaan tuottaa kustannustehokkaasti, mutta yksilöllisesti, Halonen kysyy.

Kotihoidon aiempaa tiukempi rajaaminen lähinnä fyysisen hoivan tarpeisiin näkyy tutkimuksen tuloksissa. Läheiset kantavat yhä enemmän vastuuta kotona asuvan muistisairaan arjen asioista. He käyvät kaupassa, laittavat ruokaa, siivoavat, hoitavat pankki- ja paperiasioita, kuljettavat, pitävät silmällä ja seuraavat, jakavat lääkkeitä ja niin edelleen.

– Meillä on vanhuspalveluissa paradoksaalinen tilanne sen suhteen, että perustuslain nojalla muistisairailla ja heidän läheisillään on oikeus saada tarvitsemansa tuki ja palvelut. Käytännössä on kuitenkin epäselvää, mistä asioista ihmisen tulee selvitä itsenäisesti tai läheisensä avulla ja millaisiin tarpeisiin julkinen järjestelmä tarjoaa tukea ja apua, Halonen pohtii.

Vaikka tuen tarpeet ovat yksilöllisiä, omaishoitajilla on myös yhtäläisiä tuen ja palvelujen tarpeita. Muistisairaus vaikuttaa monin tavoin arkeen, joten tietoa oli kaivattu jo sairauden varhaisessa vaiheessa. Toinen puolisoita ja aikuisia lapsia yhdistävä seikka on henkisen tuen tarve, sillä muistisairaan lähellä eläminen aiheuttaa huolta jo sairauden varhaisessa vaiheessa.

– Tällä hetkellä keskustelu vanhuspalveluista on keskittynyt liikaa ympärivuorokautisen hoivan palveluihin. Sen ohella olisi syytä keskustella paljon enemmän kotona asumisesta, jotta tarvetta raskaampiin palveluihin voitaisi siirtää, Halonen harmittelee.

Yksi tulos yllätti

Yksi tämän tutkimuksen keskeinen ja tutkijaakin yllättänyt tulos on, että sairastuneen vastahakoisuus palveluja kohtaan vaikeuttaa myös omaishoitajien palvelujen käyttöä. Estely johtunee pääosin siitä, ettei sairastunut täysin tiedosta sairautensa oireita ja toimintakykynsä heikkenemistä. Riittämättömät, huonolaatuiset ja joustamattomat palvelut estävät myös palveluiden käyttöä.

Suomessa tavoitellaan iäkkäiden – ja samalla muistisairaiden – kotona asumista mahdollisimman pitkään. Väestön ikääntyessä muistisairaiden määrä lisääntyy, koska ikä on sairauden merkittävin riskitekijä. Omissa kodeissaan asuu yhä enemmän muistisairaita ihmisiä. Muistisairauksien aiheuttaessa väistämättä hoivan tarpeita, on erityisen ratkaisevaa, miten muistisairaiden asumista kotona tuetaan läheisten ja kotiin vietävien palvelujen avulla.

– Tutkimuksen keskeisen sanoman voisi tiivistää erään tutkimukseen osallistuneen omaishoitajan lauseeseen: ”Paljo luvataan, mutta ei sitten kuitenkaan”, Halonen tiivistää.

YTM Ulla Halosen yhteiskuntapolitiikan väitöskirjakäsikirjoituksen "Muistisairaiden omaishoitajat palvelujärjestelmässä" tarkastustilaisuus pidetään 12.5.2023 alkaen klo 12 Mattilanniemessä, Agora Auditorio 2. Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori, dosentti, YTT Helena Hirvonen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena yliopistotutkija Lina Van Aerschot (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.

Tilaisuutta voi seurata etänä osoitteessa: https://r.jyu.fi/vaitos-halonen120523

Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9549-2

Taustatietoja:

Ulla Halonen kirjoitti ylioppilaaksi Raahen lukiosta vuonna 2001. Kotiäitiysvuosien jälkeen Halonen luki sosiaaligerontologiaa Jyväskylän yliopistossa ja valmistui yhteiskuntatieteidenmaisteriksi vuonna 2011. Tämän jälkeen Halonen on työskennellyt Jyväskylän kaupungin vanhuspalveluissa ja erilaisissa kehittämishankkeissa.

Ennen väitöskirjatutkimusta Halonen työskenteli useita vuosia Keski-Suomen Muistiyhdistyksessä kehittämispäällikkönä ja toiminnanjohtaja. Tässä työssään hän kiinnostui erityisesti muistisairaista ihmisistä ja heidän läheisistään. Heidän kanssaan työskentely jatkuu tällä hetkellä sekä tutkijan että yrittäjän roolissa.

Lisätietoja:

Väitöskirjatutkija Ulla Halonen, e-mail: ulla.m.halonen@student.jyu.fi, puh. 0400-745535

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Ulla Halonen tutki muistisairaita hoitavien omaishoitajien tilannetta.
Ulla Halonen tutki muistisairaita hoitavien omaishoitajien tilannetta.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Väitöstutkimus kokoaa yhteen pedagogisia ratkaisuja kehitysvammaisten oppilaiden opetuksen tueksi2.6.2023 11:02:13 EEST | Tiedote

KM Lauri Räty tarkasteli väitöstutkimuksessaan kehitysvammaisten oppilaiden opetukseen liittyviä pedagogisia ratkaisuja. Tarkastelun kohteena olivat kansainvälisiset tutkimusartikkelit, suomalaisten opettajien kirjoittamat oppilaiden henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevat asiakirjat (HOJKS) sekä yhden perusopetuksen pienryhmän oppituntien videotallenteet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme