”Mulla on oikeus omaan ääneen” – Lapsen etu ei toteudu ilman osallisuutta

– Lasten osallisuuden ei tulisi koskaan olla vain hetkellinen asia, vaan aloituspiste lasten ja aikuisten väliselle tiiviille yhteydenpidolle kaikissa asioissa, jotka koskettavat lasten elämää, sanoo Kirsten Sandberg, joka on toiminut YK:n Lapsen oikeuksien komitean jäsenenä vuodesta 2011 saakka. Siviiliammatiltaan hän on oikeustieteen professori Oslon yliopistossa. Sandberg puhui keskiviikkona 11.10.2017 Lasten ja nuorten oikeus osallistua -seminaarissa Helsingissä.

Lasten näkemykset tulee ottaa huomioon päätöksenteossa, mutta se ei tarkoita sitä, että päätösten tulisi tai ne voisivat aina olla lasten näkemysten mukaisia. Aikuisten on kuitenkin taattava lapsille mahdollisuus osallisuuteen kunnioittavalla ja turvallisella, lapsille sopivalla tavalla. Millaisissa asioissa ja miten lapsen tulisi sitten saada vaikuttaa?

– Lukujärjestys koulussa, kiusaaminen, terveyteen liittyvät asiat, liikenne, sosiaaliset oikeudet, paikallinen päätöksenteko, ympäristökysymykset… Sandberg luettelee.
– Oikeus osallisuuteen ei rajoitu sellaisiin kysymyksiin, joissa on sana ”lapsi”. Lapsi voi myös ilmaista näkemyksensä monella tavalla: suullisesti, kirjallisesti, piirtäen, videolla, teatterin keinoin. Aikuisen on vain uskallettava ja osattava kuunnella.

Nuoret itse pitävät aikuisten ennakkoluuloja ja puutteellisia rakenteita suurimpina esteinä osallisuuden toteutumiselle. Usein lapsilla ei ole riittävästi tietoa omista vaikuttamismahdollisuuksistaan. Nuoret valmentaisivatkin aikuisia kunnioittamaan ja arvostamaan lasten näkemyksiä.
– Nuorten osallisuuden toteutuminen edellyttää aikuisilta itsetuntemusta ja kykyä suhtautua omaan toimintaansa kriittisesti, arvioi Vilma Vähämaa Osallisuuden aika ry:stä.

Komitea valvoo lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista

YK:n lapsen oikeuksien komitea seuraa lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa maakohtaisen määräaikaisraportoinnin keinoin. Komitea on edellisissä Suomea koskevissa päätelmissään kehottanut Suomea varmistamaan, että kaikkia alle 18-vuotiaita kuullaan asianmukaisesti ja lapsiystävällisesti. Komitea on esittänyt huolensa siitä, että:

• kansallisessa lainsäädännössä on asetettu ikärajoja, jotka rajaavat nuorempien lasten oikeutta tulla kuulluksi,
• vammaisten lasten oikeus tulla kuulluksi ei toteudu asianmukaisesti ja
• lasten asianmukaista kuulemista oikeudenkäynti- ja hallintomenettelyissä ja huostaanottotapauksissa ei ole varmistettu.

Suomi on tänä vuonna taas raportointivuorossa ja lapsen oikeuksien määräaikaisraportti on työn alla ulkoasiainministeriössä. Valtion raporttia täydentää vaihtoehtoinen raportti, jonka laatimista on koordinoinut Lastensuojelun Keskusliitto ja jonka tekoon on osallistunut laaja joukko lapsi-, perhe- ja ihmisoikeusjärjestöjä sekä muita toimijoita. Vaihtoehtoinen raportti viimeistellään valtion raportin valmistuttua ja sen määräaika on tällä hetkellä 1.3.2018. Raportti tulee pitämään sisällään laajan katsauksen lapsen oikeuksien toteutumiseen Suomessa. Eduskunnan oikeusasiamies ja lapsiasiavaltuutettu toimittavat myös omat raporttinsa.

Lapsen oikeuksien sopimuksen artikla 12

Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Kirsi Pollari, kirsi.pollari @ lskl.fi, p. 050-4398823

Erityisasiantuntija Eliisa Jämsén, eliisa.jamsen @ lskl.fi, p. 040-7085845