Lastensuojelun Keskusliitto

”Mulla on oikeus omaan ääneen” – Lapsen etu ei toteudu ilman osallisuutta

Jaa

YK:n Lapsen oikeuksien komitean jäsen Kirsten Sandberg muistuttaa, että lapsen oikeuksien sopimuksen artikla 12 takaa jokaiselle lapselle oikeuden ilmaista näkemyksensä itseään koskevissa asioissa. Valtioiden tulee varmistaa rakenteet lasten osallisuuden toteutumiseen.

– Lasten osallisuuden ei tulisi koskaan olla vain hetkellinen asia, vaan aloituspiste lasten ja aikuisten väliselle tiiviille yhteydenpidolle kaikissa asioissa, jotka koskettavat lasten elämää, sanoo Kirsten Sandberg, joka on toiminut YK:n Lapsen oikeuksien komitean jäsenenä vuodesta 2011 saakka. Siviiliammatiltaan hän on oikeustieteen professori Oslon yliopistossa. Sandberg puhui keskiviikkona 11.10.2017 Lasten ja nuorten oikeus osallistua -seminaarissa Helsingissä.

Lasten näkemykset tulee ottaa huomioon päätöksenteossa, mutta se ei tarkoita sitä, että päätösten tulisi tai ne voisivat aina olla lasten näkemysten mukaisia. Aikuisten on kuitenkin taattava lapsille mahdollisuus osallisuuteen kunnioittavalla ja turvallisella, lapsille sopivalla tavalla. Millaisissa asioissa ja miten lapsen tulisi sitten saada vaikuttaa?

– Lukujärjestys koulussa, kiusaaminen, terveyteen liittyvät asiat, liikenne, sosiaaliset oikeudet, paikallinen päätöksenteko, ympäristökysymykset… Sandberg luettelee.
– Oikeus osallisuuteen ei rajoitu sellaisiin kysymyksiin, joissa on sana ”lapsi”. Lapsi voi myös ilmaista näkemyksensä monella tavalla: suullisesti, kirjallisesti, piirtäen, videolla, teatterin keinoin. Aikuisen on vain uskallettava ja osattava kuunnella.

Nuoret itse pitävät aikuisten ennakkoluuloja ja puutteellisia rakenteita suurimpina esteinä osallisuuden toteutumiselle. Usein lapsilla ei ole riittävästi tietoa omista vaikuttamismahdollisuuksistaan. Nuoret valmentaisivatkin aikuisia kunnioittamaan ja arvostamaan lasten näkemyksiä.
– Nuorten osallisuuden toteutuminen edellyttää aikuisilta itsetuntemusta ja kykyä suhtautua omaan toimintaansa kriittisesti, arvioi Vilma Vähämaa Osallisuuden aika ry:stä.

Komitea valvoo lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista

YK:n lapsen oikeuksien komitea seuraa lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa maakohtaisen määräaikaisraportoinnin keinoin. Komitea on edellisissä Suomea koskevissa päätelmissään kehottanut Suomea varmistamaan, että kaikkia alle 18-vuotiaita kuullaan asianmukaisesti ja lapsiystävällisesti. Komitea on esittänyt huolensa siitä, että:

  • kansallisessa lainsäädännössä on asetettu ikärajoja, jotka rajaavat nuorempien lasten oikeutta tulla kuulluksi,
  • vammaisten lasten oikeus tulla kuulluksi ei toteudu asianmukaisesti ja
  • lasten asianmukaista kuulemista oikeudenkäynti- ja hallintomenettelyissä ja huostaanottotapauksissa ei ole varmistettu.

Suomi on tänä vuonna taas raportointivuorossa ja lapsen oikeuksien määräaikaisraportti on työn alla ulkoasiainministeriössä. Valtion raporttia täydentää vaihtoehtoinen raportti, jonka laatimista on koordinoinut Lastensuojelun Keskusliitto ja jonka tekoon on osallistunut laaja joukko lapsi-, perhe- ja ihmisoikeusjärjestöjä sekä muita toimijoita. Vaihtoehtoinen raportti viimeistellään valtion raportin valmistuttua ja sen määräaika on tällä hetkellä 1.3.2018. Raportti tulee pitämään sisällään laajan katsauksen lapsen oikeuksien toteutumiseen Suomessa. Eduskunnan oikeusasiamies ja lapsiasiavaltuutettu toimittavat myös omat raporttinsa.

Lapsen oikeuksien sopimuksen artikla 12

Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.

Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Kirsi Pollari, kirsi.pollari @ lskl.fi, p. 050-4398823

Erityisasiantuntija Eliisa Jämsén, eliisa.jamsen @ lskl.fi, p. 040-7085845

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Lastensuojelun Keskusliitto
Lastensuojelun Keskusliitto
Armfeltintie 1
00150 HELSINKI

09 329 6011http://www.lskl.fi

Lastensuojelun Keskusliitto on vuonna 1937 perustettu lastensuojelualan keskusjärjestö, joka toimii aktiivisena vaikuttajana ja voimien yhdistäjänä lapsen oikeuksien asioissa sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla.

Keskusliitto tavoittelee yhteiskunnassa tilannetta, jossa lasten tarpeet on aidosti asetettu etusijalle päätöksenteossa ja että lapselle kuuluvat oikeudet toteutuvat täysimääräisinä. Keskusliitolla on jäseninään järjestöjä ja kunta- tai kuntayhtymiä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Lastensuojelun Keskusliitto

Järjestöt paikkaavat julkisten palveluiden jättämiä aukkoja20.11.2017 07:50Tiedote

Järjestöjen vahvuus on niiden kyvyssä tukea ihmisiä elämän siirtymissä, sanoo tutkija, tietokirjailija Petri Paju. Tänään julkaistava teos Syliä tähteeksi – Järjestöjen elämää ja elämää järjestöissä sisältää 43 järjestöelämäkerrallista haastattelua. Niiden kautta tutkija on pyrkinyt vastamaan kysymykseen: mikä on järjestöjen merkitys ihmisille. On olemassa monia, jotka eivät olisi ehkä selvinneet yllättävästä elämänmuutoksesta ilman järjestöjen tarjoamaa vertaistukea, kirjailija sanoo.

”Lapsilisä pitäisi voida jakaa vanhempien kesken” – Poliittiset päättäjät ja virkamiehet haluaisivat muuttaa vuoroasumista koskevaa lainsäädäntöä20.11.2017 04:00Tiedote

EMBARGO 20.11. klo 04:00 Valtaosa poliittisista päättäjistä ja lapsi- ja perheasioita hoitavista virkamiehistä haluaisi helpottaa vuoroasuvien lasten tilannetta, kertoo Lastensuojelun Keskusliiton teettämä asennekysely. 76 % vastaajista oli sitä mieltä, että lapsilisä pitäisi voida jakaa vanhempien kesken, jos lapsi vuoroasuu. 66 % vastaajista olisi sitä mieltä, että vuoroasuminen pitäisi huomioida asumistuen määrässä. Tukea oltaisiin valmiita antamaan myös vuoroasuvien vammaisten lasten asunnon muutostöihin molemmissa kodeissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme