Suomen ympäristökeskus

Muovihaasteiden ratkaisemiseksi on tarjolla lukuisia keinoja Euroopassa

Jaa

Euroopan maissa tehdään lukuisia toimenpiteitä muovien kiertotalouden edistämiseksi ja haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Suomen ympäristökeskus SYKE on selvittänyt eri maiden keinovalikoimia. Selvityksessä kävi ilmi, että ongelmien ratkaisemisen suunnitelmallisuudessa ja reagointinopeudessa löytyi eroja maiden välillä.

Muovien kiertotaloutta edistetään Euroopassa pääasiassa sääntelyn sekä markkinapohjaisten ja taloudellisten ohjauskeinojen kautta. Lisäksi hyödynnetään tiedottamista, vapaaehtoisia sopimuksia sekä erilaisia tutkimus- ja kehitystoimenpiteitä. Usein eri maiden muovisuunnitelmista puuttuivat kuitenkin tarkemmat tiedot niiden toteutusaikatauluista. Lisäksi vaikutusten seurantatietoa oli harvoin saatavilla. Alankomaiden strategia erottui edukseen, sillä siinä oli poikkeuksellisen tarkasti esitelty toimenpiteille asetetut budjetit ja toteutusaikataulut.

Suomessa muovien kiertotaloutta edistää kansallisesti ympäristöministeriön koordinoima Muovitiekartta, joka julkaistiin alun perin 2018 ja päivitettiin alkuvuonna 2022. Päivityksessä otettiin huomioon väliarviointi ja toimeenpanoa tukeneiden tutkimushankkeiden tulokset. Muovitiekarttaan lisättiin myös aikataulut, joiden avulla tavoitellaan muovien kiertotaloutta Suomessa vuoteen 2030 mennessä.
Vastaavia strategioita sekä yksittäisiä toimenpiteitä on otettu käyttöön myös muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi Tanskassa ja Alankomaissa julkaistiin samana vuonna Suomen kanssa kansalliset toimintasuunnitelmat ja Ruotsi valmistelee omaansa parhaillaan.

Kansainvälinen yhteistyö avainasemassa muovihaittojen ratkaisemisessa

Muovit soveltuvat moneen käyttötarkoitukseen ja siksi niihin liittyvien haasteiden ratkaiseminen on tärkeä osa kestävyysmurrosta, jossa pyritään hiilineutraaliin kiertotalouteen. Ratkaisuissa on tarkasteltava niin muovien raaka-aineita, suunnittelua kuin käyttöäkin. Erityisesti muovien uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat tärkeä osa kiertotalouteen pyrkimistä. Nämä toimenpiteet ehkäisevät myös ilmastonmuutosta ja muita haitallisia ympäristövaikutuksia.

Muovien näkyvin haitta on niistä aiheutuva roskaantuminen, jonka ympäristö- ja terveysvaikutukset eivät jää paikallisiksi. Roskien kulkeutuminen ympäristössä ei tunne valtioiden rajoja. Tämän vuoksi kansainvälinen yhteistyö onkin välttämätöntä. Historiallinen askel muovisaasteen hillitsemiseksi otettiin tänä keväänä, kun Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ympäristökokouksessa tehtiin päätös maailmanlaajuisen muoviroskasopimuksen laatimisesta. Sopimuksesta suunnitellaan laillisesti sitovaa ja koko muovin elinkaaren kattavaa. YK:n jäsenmaana Suomi on mukana neuvotteluissa.
Yksi tärkeä yhteistyön muoto on myös tiedon jakaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen, jota SYKEn tuore selvityskin edistää.
”Muovien kiertotalous on erittäin ajankohtainen aihe ja tilannekuva kehittyy koko ajan. Siksi kehotamme myös etsimään uusinta tietoa toimenpiteistä”, kertoo tutkija Milja Räisänen Suomen ympäristökeskuksesta.

Bio-alkuiset merkinnät aiheuttavat sekaannusta

SYKEn tekemässä selvityksessä löytyi eroavaisuuksia myös eri Euroopan maiden suhtautumisessa perinteistä muovia korvaaviin biopohjaisiin ja biohajoaviin muoveihin.
”Biopohjaisissa muoveissa on paljon potentiaalia, mutta kattavia kestävyystarkasteluja kuitenkin vielä tarvittaisiin lisää, esimerkiksi biopohjaisten ja kierrätysmuovien vertailua ympäristövaikutusten osalta”, kertoo SYKEn erikoistutkija Sari Kauppi.

Biopohjaisuus sekoitetaan muoviin liittyvässä keskustelussa myös usein biohajoavuuteen. Biopohjaiset muovit ovat uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja, eivätkä ne välttämättä ole biohajoavia. Perinteiset öljypohjaiset muovitkin voivat toisaalta olla biohajoavia. Monet biohajoavat muovit eivät kuitenkaan hajoa ympäristöolosuhteissa, vaan ne on suunniteltu hajoamaan laitosmaisessa kompostoinnissa.

Jos tuotteeseen tai pakkaukseen on merkitty, että se on biohajoava, saattaa se kannustaa roskaamiseen. Tätä ehkäistäkseen on esimerkiksi Ranska ottanut tiukan linjan merkintöjen kanssa: merkinnät ”biohajoava” ja ”ympäristöystävällinen” ovat kiellettyjä muovipakkauksissa ja -tuotteissa.

Lue lisää

Lisätietoja

Tutkija Milja Räisänen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 029 525 2085

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Ruovikon niitto on vain laastari - uusi käsikirja antaa ohjeita, miten vesistöjä kannattaa kunnostaa Natura-alueilla30.9.2022 08:37:00 EEST | Tiedote

Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen uusi käsikirja tarjoaa toimintamallin siitä, miten vesistöjä kannattaa kunnostaa Natura-alueilla, eli millaisilla ratkaisuilla rehevöitymistä voi estää ja mitä luontoarvoja pitää samalla huomioida. Toimintamallin ja sen ohjeiden tavoitteena on tukea kustannustehokasta suojelutyötä esimerkiksi ELY-keskuksissa, järjestöissä, konsulttitoimistoissa, kunnissa ja alueellisissa vesiensuojeluyhdistyksissä.

Marja Salo ja Laura Salmivaara Ratkaisuja-blogissaan: Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kulutuksen nopeaa muutosta.27.9.2022 12:58:20 EEST | Blogi

Arjen sujuvuutta ja energian ja tavaroiden saatavuutta ovat viime aikoina heilauttaneet nykysukupolville ennennäkemättömät kriisit: koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota. Ilmasto- ja luontokriisit eivät kuitenkaan ole hävinneet minnekään, ja toimistamme riippuu, saadaanko kriisien aiheuttamat murrokset valjastettua vauhdittamaan muutosta kohti kestävämpää kulutusta ja hiilineutraaliutta, kirjoittavat Marja Salo ja Laura Salmivaara Ratkaisuja-blogissaan.

Palveluja kiertotaloustyöhön – Kiertotalous-Suomi aloittaa toimintansa27.9.2022 08:05:04 EEST | Tiedote

Kiertotalous-Suomi (KiSu) on kiertotalouden osaamisverkosto, jonka tavoitteena on tukea kuntien, yritysten, elinkeinoelämän ja kiertotalouden ekosysteemien työtä hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan rakentamisessa. Kiertotalous-Suomea on kehitetty yhdessä sidosryhmien kanssa keväästä 2022 asti. Lanseeraustilaisuudessa 27.9. esiteltiin kiertotalouden tilannekatsaus, verkkopalvelu ja osaamisverkoston tarjoamat palveluaihiot.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme